Akavan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta


Heikki Taulu 2.2.2011
Dnro 138/62/2010

Lausuntopyyntönne 8.12.2010/Dnro 18/500/2010

Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen


Akava esittää pyydettynä lausuntonaan selvityshenkilöiden raportista ”Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistami­nen” seuraavaa:

 

Rakenteellinen kehittäminen on välttämätöntä

Selvityshenkilöiden tekemä analyysi ammattikorkeakoulujärjestelmän monimutkaisista ongelmista on pääsääntöisesti oikeaan osuva. Raportissa tartutaan kaikkiin keskeisiin ammattikorkeakoululaitoksen järjestelmätason ongelmiin, menemättä kuitenkaan tässä vaiheessa liian yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Akavan näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen rakenteel­lisen kehittämisen jatkaminen on välttämätöntä. Käsillä olevan raportin ja siinä esille tuotujen periaatteiden pohjalta tätä kehitystyötä voidaan jatkaa.

 

Rahoitus siirrettävä kokonaan valtiolle

Selvityshenkilöiden esittämistä kolmesta vaihtoehtoisesta rahoitus-, ohjaus- ja hallintojärjestelmämallista Akava kannattaa tietyin edellytyksin ensim­mäistä, jossa ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirretään valtiolle ja oppilaitokset ovat oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiöitä. Tämä malli on myös raportin kirjoittajien mukaan selkein ja laajimmin perusteltavissa oleva.  Nykyisen rahoitus- ja ohjausmallin keskeinen heikkous on se, että se kannustaa väärään suuntaan eli kustannusten lisäämiseen. Uudistus mahdollistaisi osaltaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien keskinäisen koordinoinnin.

 

Osakeyhtiömallille oltava vaihtoehtoja

Ammattikorkeakoulujen hallinnoinnin on kaikissa tapauksessa oltava läpinäkyvää, yhteyden alueen elinkeinoelämään ja alueelliseen kehittämis­toimintaan on parannuttava nykyisestä ja henkilöstön sekä opiskelijoiden edustuksen hallinnossa on oltava riittävän vahvaa. Valittava hallinnollinen muoto ei saa olla esteenä näiden vaatimusten toteutumisessa. Yhteistyö-yhteyden parantamista voidaan edesauttaa esimerkiksi sellaisella ammatti­korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla, jossa yritys­kontaktien määrä on nykyistä suurempi.

 

Tuloksellisuusrahoituksen kriteeristö valmisteltava yhteistyössä

Akava pitää erittäin tärkeänä sitä, että koulutuksen korkeaan laatuun ja tuloksellisuuteen kannustavalla rahoituksella on merkittävä osuus ammatti­korkeakoulujen rahoituksen kokonaisuudessa. Raportissa alustavasti ja esimerkinomaisesti esitetyn tuloksellisuusrahoituksen mittariston jatkotyös­täminen täytyykin tehdä riittävän laajassa yhteistyössä. Kriteereiden pitää olla aidosti kannustavia niin, että ne palkitsevat oppilaitoksia niiden koulu­tuksessa saavuttaman korkean laatutason lisäksi myös laadun parantami­sesta. Työllistymisen on oltava sekä määrän että laadun puolesta mukana tarkasteltavana kriteerinä.


Tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoitusosuuden kasvattaminen voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin oppilaitoksille annetaan riittävästi aikaa sopeutua uuteen järjestelmään.


Akava haluaa olla jatkossa mukana laatukriteeristön kehittämisessä.

 

Muut ehdotukset valmisteltava perusteellisemmin

Raportin loppuosassa on joukko muuhun kokonaisuuteen nähden irrallisia ehdotuksia. Akavan käsityksen mukaan näitä Muut ehdotukset -luvun kohtia pitää käsitellä raportissa nähtyä perusteellisemmin, jotta niihin pystytään ottamaan kantaa ja tekemään niitä koskevia päätöksiä. Kahden vuoden poissaolo-oikeutta kohtaan tehtyyn esitykseen sekä esitykseen palvelusete­lijärjestelmästä Akava kuitenkin suhtautuu jo tässä vaiheessa varaukselli­sesti.

 

Kehittämistavoitteissa on edettävä!

Akavan näkemyksen mukaan raportissa esille tuotujen kehittämistavoittei­den etenemisen varmistamiseksi on ehdottoman välttämätöntä, että raportin keskeiset asiat sekä niiden valmistelu laajapohjaisena yhteistyönä kirjataan myös maan tulevaan hallitusohjelmaan sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (Kesu).

 

Akava ry