Akavan lausunto opetushallitukselle johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteista

2.2.2011 Heikki Taulu/Ida Mielityinen

Dnro 143/62/2010

Lausuntopyyntönne 28.12.2010/Dnro 20/421/2010

Johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet

Akava ry lausuu kunnioittavasti Johtamisen erikoisammattitutkinnon perus­teiden uudistamisesta (20/421/2010) seuraavaa:

JET-tutkinto on liukunut liian kauaksi alkuperäisen kohderyhmänsä koulutustarpeista. Korkeakoulujen erikoistumisopinnoista ja erityispätevyyksistä on kehi­tettävä kohtuuhintaisia, käytännönläheisiä johtamisopintoja, jotka vastaavat korkeakoulutettujen tarpeisiin. Vaihtoehtojen puuttuessa JET-opintoja ei saa sulkea korkeakoulute­tuilta.

Akava näkee hyvänä, että tutkintojen perusteita uudistetaan säännöllisesti. Se on erittäin hyvä lähtökohta koulutuksen kehittämiselle  ja mahdollistaa koulutusjärjestelmän ja koulutustarjonnan tarkastelua kokonaisuutena. Akava haluaa lausunnossaan ottaa kantaa erityisesti Johtamisen erikois­ammattitutkinnon aseman kehitykseen koulutusjärjestelmässämme. JET on hyvä tutkinto, mistä on osoituksena korkeakoulutettujen suuri kysyntä koulutukselle.

Johtamisen erikoisammattitutkinnon poikkeuksellinen asema erikoistu­misopintojen joukossa tuli esille NQF-työn yhteydessä. Tällöin tehtiin päätös opintojen sijoittamisesta tasolle 6, kun useimmat muut erikoisammattitutkin­not jäivät tasolle 5. Päätös tehtiin pitkälti sen perusteella, millaiseksi tutkin­non asema on muodostunut vähitellen koulutuksen kysynnän mukaisesti.  Alkuperäisestä tarkoituksestaan ja tavoitteistaan osana ammattitutkintojär­jestelmää JETin asema on muuttunut paljon. Tällä hetkellä jo noin puolella tutkinnon suorittaneista on vähintään opistotasoinen tutkinto.

Akava näkee, että Johtamisen erikoisammattitutkinnon laaja käyttö korkea­koulutettujen keskuudessa osoittaa korkeakoulutettujen suuren tarpeen kohtuuhintaisille ja laadukkaille johtamisopinnoille.  JETin kehittämissuun­taus vie sitä tällä hetkellä kauemmaksi alkuperäisistä tavoitteistaan ja koulutuksen soveltuvuus alkuperäiselle kohderyhmälle on merkittävästi huonontunut. Uusien tutkinnon perusteiden ja ammattitaitovaatimusten arvi­ointi onkin ongelmallista, sillä koulutuksen kohderyhmä ja sen tarpeet saat­tavat vaihdella erittäin paljon. Valinnaisuutta lisäävä tutkinnon kehittämis­suunta vaikuttaa perustellulta ja lisää tutkinnon joustavuutta. 

Akava painottaa, että kehityskulkuun olisi pitänyt ja pitää edelleen reagoida enemminkin kehittämällä korkeakoulutetuille kohtuuhintaista ja työelämälähtöistä johtamiskoulutusta kuin kehittää JET-tutkintoa kauem­maksi sen alkuperäisen kohderyhmän tarpeista. Sekä yliopistot että ammat­tikorkeakoulut voisivat tarjota tällaista koulutusta korkeakoulutetuille erikoistumisopintoina ja koulutusprofiili sopisi erinomaisesti myös kehitteille olevaksi korkeakoulutettujen erityispätevyydeksi. Nykytilanteessa JET-opintoja ei saa kuitenkaan sulkea korkeakoulutetuilta. 

Koulutuksen kehittämisestä Akava toteaa, että ammattitutkinnot tulisi tule­vaisuudessa pisteyttää ECVET-pisteytyksellä kansainvälisen yhteistyön ja vertailun helpottamiseksi. Pisteytyksen mielekkyys näyttöön perustuvassa koulutuksessa on tosin erittäin haasteellista ja työhön on syytä lähteä vain siinä tapauksessa, että työ tuo merkittävää lisäarvoa koulutuksen kehittämi­selle.

Akava ry