Akavan lausunto Euroopan Komissiolle kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaan julkiseen kuulemiseen "Towards a Coherent European Approach to Collective Redress"

Public consultation: Towards a Coherent European Approach to Collective Redress

Below you find the contribution of The Confederation of Unions for Professional and Managerial Staff in Finland (Akava).

Euroopan komission kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva julkinen kuuleminen ”Towards a Coherent European Approach to Collective Redress”

• Kollektiivisia oikeussuojakeinoja on laajennettava erityisesti työelämä-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin paitsi kansallisesti myös Euroopan yhteisössä
• Sopimussuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojeluperiaatteen toteutumi­nen edellyttää järjestöjen kanneoikeuden säätämistä
• Järjestöjen kanneoikeus ehkäisee laittomuuksia ennalta ja parantaa työmarkkinoi­den tasapainoa
• Järjestöjen kanneoikeus on prosessiekonomisesti järkevämpää kuin yksittäiset kanteet samanlaisissa asioissa.

Akava vaatii kollektiivisten oikeussuojakeinojen laajentamista erityisesti työelämä-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin. Työoikeutta leimaava heikomman suojeluperiaate jää nykyisin liian usein toteutumatta sen vuoksi, että oikeussuojakeinot ovat yksittäiselle työntekijälle liian hankalia ja kalliita käyttää. Lainsäädännön noudattamista pitäisi kuiten­kin olennaisesti parantaa, sillä se on ehdoton edellytys työmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi ja luottamuksen parantamiseksi. Työelämäasioissa kollektiivinen kanneoikeus on säädettävä työmarkkinajärjestöille, joiden tehtäviin jo muutoinkin kuuluu jäsenten etujen ajaminen.

Heikomman suojeluperiaate vallitsee myös kuluttajaoikeudessa, vaikka kuluttaja voi aina­kin periaatteessa valita, ryhtyykö jatkossa sopimussuhteeseen lakia rikkovan elinkeino­harjoittajan kanssa. Suomessa periaatteen noudattamista on vahvistettu kuluttaja-asia­miehen ryhmäkanneoikeudella. Työsuhteessa osapuolten suoritusvelvollisuus on luon­teeltaan jatkuva eikä kertaluontoinen. Työntekijä joutuu usein pakon edessä jatkamaan työsuhdetta vaikka työnantaja rikkoo lakia.

Ryhmäkanteen tyyppinen on myös työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaa ja niihin liittyviä erimielisyyksiä koskeva työtuomioistuinmenettely, jossa järjestö nostaa kanteen jäsen­tensä puolesta. Järjestäytymättömät työntekijät ovat periaatteessa tämän menettelyn ulkopuolella.

Työsuhdetta koskevien lainrikkomusten vieminen tuomioistuimen tutkittavaksi tapahtuu työntekijän omalla taloudellisella riskillä ja samalla asiaan liittyy pelko leimautumisesta ”hankalaksi henkilöksi”. Etenkin, jos oikeudenkäynnissä haettava taloudellinen intressi on pieni, työntekijä jättää kanteen nostamatta ja työnantajan laiton menettely jatkuu ja jopa laajenee. 

Tehokkaat oikeussuojakeinot vaikuttavat paitsi jälkikäteisesti myös ennaltaehkäisevästi. Kun seuraamusriski kasvaa, paranee lain noudattaminen. Tämä edistää myös työnanta­jien välistä yhdenvertaisuutta. Kilpailuedun pitää kohdistua lakia noudattaviin työnantajiin eikä niihin, jotka rikkovat lakia ja pääsevät tämän vuoksi halvemmalla. Lain noudattami­nen vähentää olennaisesti työntekijöiden vastatoimia, kuten laittomia työtaisteluja. Jouk­kovoiman käyttö on usein tehokasta, mutta sitä on ohjattava laillisiin keinoihin.

Etenkin useampaa työntekijää koskevassa, oikeustosiseikastoltaan samankaltaisessa asiassa (esim. liikkeen luovutus, joukkoirtisanominen tai lähetettyjen työntekijöiden oikeudet) oikeusvarmuus paranisi, mikäli ammattiliitto voisi nostaa kanteen ilman nimen­omaista valtuutustakin. Kanteesta voisi irtautua, mikäli ei halua kuulua kanneryhmään. Järjestökanteessa kuluriskin kantaisi ammattiliitto eikä työntekijä itse leimautuisi.

Kansainvälistymisen ja yritysten rajat ylittävän toiminnan vuoksi työelämän kanneoikeutta on tarkasteltava paitsi kansallisesti myös Euroopan yhteisön tasolla. Työvoiman liikku­vuus edellyttää tehokkaampia keinoja suojata työntekijöitä työehtojen polkemista ja syrjintää vastaan, sillä viranomaisvalvonta ei riitä turvaamaan työntekijöiden asemaa.

Akava ry