Elinkeinopolitiikka

Toimintaympäristön muutokset

Toistaiseksi Suomen elinkeinorakenne ja työvoima ovat pystyneet sopeutumaan globalisaation haasteisiin varsin hyvin. Toimintaympäristössä on kuitenkin piirteitä, jotka ovat haasteellisia elinkeinoelämän kehitykselle.

Aktiivisen innovaatiotoiminnan tuloksia ei ole pystytty hyödyntämään riittävän tehokkaasti elinkeinoelämässä. Palvelusektori on verraten alikehittynyt. Suomessa on liian vähän globaaleja osaamiskeskittymiä.

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole riittävän kasvuhakuisia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kasvuhakuisuusperustuu tyypillisesti yrittäjien korkeaan koulutustasoon ja innovatiivisuuteen. Siksi Akava korostaa korkeasti koulutettujen yrittäjyyden merkitystä koko kansantalouden tulevaisuuden kannalta.

Elinkeinotoimintaa säätelee nykyisin kansallisen lainsäädännön rinnalla erityisen merkittävästi Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, esim. WTO:n sopimukset. Kansainvälisillä sopimuksilla luodaan yhtenäisiä pelisääntöjä kansainväliselle kilpailulle, joten niiden tarpeellisuus ja merkitys kasvaa. Näillä sopimuksilla ei saa ajaa perusteetonta kilpailuetua tietyille maille tai alueille.

Visio

Akavan elinkeinopolitiikan tavoitteena on kasvattaa osaamisintensiivisten tuotteiden ja palvelujen osuutta kokonaistuotannosta ja työllisyydestä. Kotimaista elinkeinorakennetta on kehitettävä ja sopeutettava jatkuvasti, jotta Suomen asema kansainvälisessä työnjaossa mahdollistaa jatkossakin korkean ja kasvavan tulotason ja kansalaisten hyvinvoinnin.

Suomen energiahuolto on turvattava kaikissa olosuhteissa. Sen on oltava mahdollisimman riippumaton muiden maiden energiatuotannosta ja poliittisista päätöksistä. Välttämättömien perusenergiaratkaisujen rinnalla on Suomessa kehitettävä voimallisesti kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä. Käyttöön ei saa ottaa sellaisia energiantuotantotapoja, joilla on pidemmällä aikavälilä luontoa tuhoava vaikutus. Siksi esimerkiksi eri bioenergiamuodoista on laadittava kokonaistaloudelliset ja pitkän tähtäimen energia- ja ympäristötehokkuusselvitykset.

Liikenneväylien tehokkaalla ylläpidolla ja määrätietoisella kehittämisellä on välitön vaikutus kansantalouden ja elinkeinoelämän alueelliseen ja kansalliseen kilpailukykyyn, kansalaisten liikenneturvallisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Liikenteen ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeistä alentaa liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja ja päästöjä, sekä edistää autokannan uusiutumista mm. verotuksen keinoin. Julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja alueellista kattavuutta tulee tukea ja edistää yhteiskunnan toimenpitein. Liikennekuljetusten turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä tulee edistää kansallisella, mutta myös rajat ylittävällä yhteistyöllä. Erityisesti tämä koskee Suomenlahtea ja muuta Itämerta.

Akavan rooli

Elinkeinopolitiikassa Akava tähtää erityisesti kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Kansallisen innovaatiojärjestelmän toimivuuteen ja vahvuuteen vaikuttaa julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus, lainsäädäntö, eri toimijoiden roolijako ja yhteistyö ja yhä enemmän kansainvälinen verkostoutuminen. Uusien osaamisintensiivisten yritysten synty ja kasvu on elintärkeää koko innovaatiojärjestelmän kannalta.

Akava on vahva korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana.

Visiotavoitteet 2011

Tulevassa kansallisessa innovaatiostrategiassa on selkeästi ja sitovasti määritelty innovaatiotoimintamme tavoitteet, resurssit ja mittarit sekä eri toimijoiden työnjako ja vastuut. Osana strategiaa on luotu valtakunnallinen liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma, jossa pääpaino on innovaatioiden kaupallistamisessa, kansainvälistämisessä ja viennissä.

T&K-rahoituksen osuus BKT:sta on saatu 4 prosenttiin ja julkisen T&K -rahoituksen määrää on lisätty 3,5 %:lla vuosittain 2007–2011. Julkisia lisäpanostuksia on suunnattu teknologisten ja korkeaa osaamista edellyttävien palveluinnovaatioiden yhdistämiseen kilpailukykyä tuottavalla tavalla.

Kuntien ja kuntayhtymien palvelujen tuloksellisuutta on edelleen kehitettävä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tavoiteltava elinkelpoista kuntarakennetta ja kestävää julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamistapaa. Muutoksen tuloksena syntyvien uusien organisaatioiden henkilöstölinjausten on vahvistettava henkilöstön työn tuloksellisuutta. Asiantuntijaosaamista vaativissa tehtävissä on säilytettävä koulutukseen perustuva korkea ammattitaito. Julkisen sektorin rahoituksen tulee olla vakaata ja ennustettavaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on varmistettu, että kunnat luovat toiminnallaan edellytyksiä liiketoiminnalle ja palveluyrittäjyydelle. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa on edistynyt ja hyvinvointipalveluihin on kehittymässä toimivia palvelumarkkinoita.

Yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvajärjestelmä on nykyistä paremmin
yhteensovitettu. Korkeasti koulutettujen pienyrittäjien neuvonta julkisen sektorin hankkeiden suhteen on parantunut. Korkeakouluopiskelijoille on taattu mahdollisuus yrittäjyyskoulutukseen.

Akava haluaa, että Suomi on edelläkävijä energia- ja ilmastopolitiikassa.

Strategiset valinnat

Akava vaikuttaa aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla innovaatiopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä muissakin elinkeinokysymyksissä. Akava korostaa innovatiivisen ja kasvuhakuisen yrittäjyyden merkitystä kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Akavan imago elinkeinopoliittisena vaikuttajana ja korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana vahvistuu.

Toiminnallinen priorisointi

Akava on aktiivinen ja aloitteellinen työn, yrittäjyyden ja työelämän - politiikkaohjelman toteuttamisessa, kansallisen innovaatio-ohjelman valmisteluissa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyössä.

Elinkeinopoliittista edunvalvontaa kehitetään kiinteänä osana akavalaista edunvalvontaa. Sen näkyvyyttä sekä ulospäin että Akavan sisällä lisätään.