Ilmasto- ja energiapolitiikka

Ilmastonmuutos on vakava uhka koko maapallolle, ympäristölle ja hyvinvoinnille.

Toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ryhdyttävä todenteolla nyt, jottei lasku päästöjen aiheuttamista ilmastovaikutuksista jää moninkertaisesti tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Ilmastomuutos on yhteinen asia. Kaikkien on osallistuttava sen torjuntaan – yksittäisestä kansalaisesta ja työntekijästä alkaen aina globaaleihin toimijoihin saakka.

Ilmastonmuutos ja sen vastaiset toimenpiteet muuttavat vääjäämättä tuotannon ja työpaikkojen rakennetta sekä toimintatapoja. Samalla se mahdollistaa uusien ja uudenlaisten työpaikkojen synnyn ja työnteon muotojen uudistumisen. Muutoksia edellytetään myös koulutukseen ja innovaatiopolitiikkaan.

Ilmastonmuutos koskee yksittäisiä työntekijöitä ja globaalia tasoa

Ilmastomuutokseen on vaikutettava kaikilla mahdollisilla tasoilla alkaen yksittäisestä työntekijästä, työpaikkatason toimenpiteistä ja Suomen kansallisista ratkaisuista aina Euroopan unionin ja globaalin tason toimenpiteisiin.

Yksittäinen työntekijä ja työpaikkataso

Jokaisella työpaikalla tehdyllä päätöksellä, joka koskee yksittäisiä hankintoja tai tuotantotapoja, voi olla vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kestävän tuotannon ja kulutuksen toimintamalli tulee saattaa työpaikoille ja osaksi työntekijöiden ja työnantajien toimintaa. Kullakin työpaikalla tulee t käydä läpi perusteellisesti nämä asiat. Esimerkiksi säännölliset neuvottelut henkilöstön ja työnantajan kesken voivat tarjota väylän tälle vuoropuhelulle.

Suomen kansallinen taso

Suomen ja muiden teollisuusmaiden on kuuluttava ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijöihin. Haasteeseen on tartuttava hallituksessa ja työmarkkinajärjestöissä. Eri ministeriöiden välistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja vastuita energia- ja ympäristöpolitiikassa on selkeytettävä. Suomen hallituksen on nostettava energia- ja ilmastonmuutospolitiikka avainkysymykseksi. Osana ilmastonmuutospolitiikkaa pitää pohtia laajasti kolmikantaisessa yhteistyössä myös työllisyyttä, innovaatioita ja osaamista.

Suomalaisten yritysten vastuun ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on oltava yhtä korkealla tasolla sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimintojen siirtäminen kehitysmaihin ei saa muodostua keinoksi, jolla tingitään yritysten yhteiskuntavastuusta ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Euroopan unionin taso

Suomen rinnalla koko Euroopan unionin on kuuluttava edelläkävijöihin ilmastomuutoksen torjumisessa. EU:n maaliskuun 2007 huippukokouksen energia- ja ilmastonmuutospäätökset on laitettava toimeen. Eri energiamuotojen käytön lisäämisen maakohtaisissa tavoitteissa on otettava huomioon eri maiden erilaiset olosuhteet ja saavutukset.

EU:n tulee jatkaa ilmastonmuutosteeman käsittelyä ykkösluokan kysymyksenä lähivuosina. Jatkossa EU:n tulee arvioida kaikki päätöksensä myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta, tehdä sitä suoraan koskevia aloitteita ja oltava erityisen aktiivinen maailmantason toimija. Samalla sen on ponnisteltava määrätietoisesti myös EU:n ulkopuolisten maiden sitouttamiseen yhteisiin ilmastotavoitteisiin.

Päästöjen vähentämisessä on EU:n otettava huomioon tasapainoinen taakanjako jäsenmaiden välillä. Kioton sopimuksen jatkoa valmisteltaessa on varmistettava, että jäsenmaiden erityisolosuhteet, kuten esimerkiksi kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja nykyinen uusiutuvien energialähteiden käytön laajuus, otetaan täysipainoisesti huomioon taakanjaossa.

Unionin tasolla tulee perustaa kolmikantainen energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiä käsittelevä foorumi  EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisesti, joka tarkistettiin vuonna 2006. Foorumin tulee laatia selvityksiä työmarkkinajärjestöille työntekijöille keskeisissä ilmastonmuutoskysymyksissä.

EU:n tulee panostaa nykyistä voimallisemmin ilmastonmuutoksesta tiedottamiseen kansalaisille. Lisäksi sen tulee tiedottaa entistä aktiivisemmin eri sidosryhmien, myös yksittäisen työntekijän ja kuluttajan, mahdollisuuksista ja vastuista, joilla nämä voivat osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Globaalitaso

Ilmastonmuutos on mitä globaalein ilmiö. Siksi on välttämätöntä, että keskeiset teollistuneet ja teollistuvat maat osallistuvat merkittävästi nykyistä laajemmin ja tasapuolisemmin toimenpiteisiin ja taakanjakoon, joilla pyritään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Myös kehitysavun suuntaamisessa on varauduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sen vastaisiin toimenpiteisiin. Ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsivillä mailla on tavanomaisesti kaikkein vähiten mahdollisuuksia torjuntatoimenpiteisiin. Varsinkin kehittyvien maiden ja kehitysmaiden mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin voidaan parantaa osaamisen ja korkean teknologian viennillä.  Suomalaista ympäristöteknistä ja muuta osaamista on edistettävä kehitysavun muotona.

Kaupankäynnillä ja kauppapolitiikalla on vaikutusta ilmastonmuutokseen monin tavoin. Samalla ympäristöpolitiikassa tarvitaan entistä enemmän maailmantason ratkaisuja. Maailman kauppajärjestö WTO:n on otettava huomioon ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat uhat taloudelliselle kehitykselle. Samalla ilmastonmuutos on myös yksi lisäsyy perustaa maailman ympäristöjärjestö (WEO), jota tarvitaan yhteen sovittamaan toimenpiteitä ja auttamaan heikoimpia maita. Samalla WTO:n ja ympäristöjärjestöjen yhteistyötä tulisi tiivistää kauppapolitiikan ja ympäristökysymysten osalta.

Energiakysymykset olennaisia ilmastonmuutoksen torjunnassa

EU:n energiapolitiikan lähtökohdiksi on asetettava kestävä kehitys ja ilmastosopimusten toteuttaminen samalla turvaten kilpailukyky ja hyvinvoinnin kasvu. Energian toimitusvarmuudesta ja saatavuudesta on huolehdittava, ja riippuvuutta tuontienergiasta tulee pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti vähentää.

Myös Suomen energiahuollon turvaaminen kaikissa olosuhteissa edellyttää mahdollisimman laajaa riippumattomuutta muiden maiden energiatuotannosta ja poliittisista päätöksistä. Pitkäjänteisenä tavoitteena on oltava kotimaisen energiatuotannon omavaraisuusasteen kohottaminen, huolehtien samalla siitä, ettei energian hinnasta muodostu estettä suomalaiselle elinkeinotoiminnalle.

Välttämättömien perusenergiaratkaisujen rinnalla on Suomessa kehitettävä voimallisesti kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä. Samalla energiatehokkuutta on kohotettava merkittävästi. Silti on otettava huomioon, että ympäristön näkökulmasta ilmastonmuutos on vain yksi merkittävä uhka. Ilmastonmuutoksen nimissä ei saa ottaa käyttöön sellaisia energiantuotantotapoja, jotka ovat pidemmällä tähtäimellä haitallisia tai tuhoisia luonnolle. Siksi on välttämätöntä, että esimerkiksi eri bioenergiamuodoista laaditaan kokonaistaloudelliset ja pitkän tähtäimen energia- ja ympäristötehokkuusselvitykset ennen kuin niiden käyttöä lisätään.

Kotimaisessa energiakulutuksessa on terävöitettävä yhteiskunnan ohjaavaa roolia ja vahvistettava markkinaehtoista ohjausta. Erilaisilla pitkäjänteisillä kannusteilla, pakotteilla tai rajoituksilla on mahdollista säädellä pitkäjänteisesti energiankulutusta ja lisätä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä, soveltamista ja käyttöönottoa.

Myös yksittäinen työntekijä ja kansalainen voi vaikuttaa energiankulutukseen. Julkisen vallan tulee tiedottaa kansalaisille konkreettisista energiansäästötavoista tehokkaammin kuin nykyisin.

Olemassa olevan ilmasto- ja energiapoliittisen strategian lisäksi Suomen on laadittava kansallinen, pitkän tähtäyksen energiapoliittinen ohjelma, jossa määritellään konkreettiset toimenpiteet kaikilla sektoreilla liikenteestä energiaratkaisuihin. Ohjelman tulee sisältää yhtenäinen suunnitelma ympäristötiedon mittaamiseen sekä näiden tietojen soveltamiseen sekä teollisuudessa että kuluttajien piirissä.

Mahdollisuudet työpaikoille ja haasteet osaamiselle sekä tutkimukselle

Päästöjen rajoittamisen rinnalla ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös innovaatio- ja työllisyyspoliittinen haaste. Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC:in tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisännee työpaikkojen määrää, mutta myös vaikuttanee myönteisesti niiden laatuun, sillä se nostanee niiden osaamis- ja teknologia-astetta. Globaalissa kilpailussa pärjäävät jatkossa ne maat ja talousalueet, jotka ovat ymmärtäneet panostaa ajoissa kustannustehokkaisiin energiainnovaatioihin ja niihin liittyvään osaamiseen muita enemmän.

Suomalaisen tuotekehityksen liiketoimintamahdollisuudet on hyödynnettävä täysimittaisesti etenkin uusien ja uusiutuvien energiamuotojen, päästöttömien ratkaisujen sekä korkealaatuisten energiateknologioiden kehittämisessä ja viennissä.

Samalla suomalaisen ympäristöteknologian ja -innovaatioiden tietotaito on pidettävä huipputasolla kaikilla koulutusasteilla, mikä edellyttää panostuksia alan koulutukseen ja ammattitaitoon. Julkista panostusta on voimallisesti kohdennettava energia- ja ilmastoinnovaatioihin, sekä alan tutkimukseen, huippuosaamisen kehittämiseen, tuotteistamiseen sekä viennin edistämiseen.

Ilmastonmuutokseen liittyy myös kasvatus- ja tiedotustehtävä, jossa ilmastonmuutosta käsitellään laaja-alaisesti kaikilla kouluasteilla, kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa toteuttaen. Kun huolehditaan kestävän kehityksen edistämisestä, edesautetaan myös järkeviä energiaratkaisuja ja ilmastonmuutoksen torjumista. Tiedotuksen tulee pohjautua vain todennettavissa olevaan asiatietoon.

Akavan rooli ilmastonmuutoksessa

Akavalaisten ylempien toimihenkilöiden, yrittäjien, asiantuntijoiden ja opetustehtävissä toimivien laaja-alainen osaaminen, ammattitaito ja rooli ovat keskeisiä ilmastonmuutosta vähentävässä ympäristöteknologian innovaatiotoiminnassa ja kouluttamisessa.

Samalla yksittäisten Akavan jäsenten toiminta ilmastonmuutoksessa on keskeistä. Akavalaiset toimivat esimerkkinä ja johtavana tiedonvälittäjänä energia- ja ilmastonmuutoskysymyksissä. Niin ikään akavalaiset toimivat tiennäyttäjinä kestävien kulutustapojen omaksumisessa sekä kansalaisten asenteiden ja toimintatapojen muuttamisessa.

Akava ja akavalaiset edistävät ja ohjaavat energiaa säästävien tuotanto- ja kulutustapojen omaksumista työpaikoilla. Keskusjärjestö Akava tiedottaa sekä tarjoaa jäsenilleen ja keskeisille sidosryhmille keskustelufoorumin ilmasto- ja energiapoliittisissa kysymyksissä ja kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjaamisessa.

Akava osallistuu aktiivisesti kansallisiin ilmastonmuutosta käsitteleviin työryhmiin ja foorumeihin sekä eurooppalaiseen ja globaaliin keskusteluun ilmastomuutoksen haasteista.

***
Akavan ilmastopoliittinen kannanotto, hyväksytty Akavan hallituksessa 11.6.2007