Aikuiskoulutus
Kasvavia lisäkoulutustarpeita tulee tyydyttää suunnitelmallisilla ammattiala-, toimiala- ja toimipaikkakohtaisilla projekteilla ja koulutusohjelmilla. Koulutuksen rahoituspohjaa on laajennettava. Aikuiskoulutuksen tulee myös kuulua yliopistojen perustehtäviin.
Yksilöille koituvien koulutuskustannusten on oltava kohtuullisia. Ne eivät saa tarpeettomasti rajoittaa etenkään sellaista koulutusta, joka on työmarkkinoilla avainasemassa. Koulutuskustannusten ja -menojen verovähennysoikeutta on laajennettava. Varsinkin työn ohessa tapahtuvaa opiskelua on edistettävä opintojen tukijärjestelmää muuttamalla.
Aikuiskoulutuksesta tulee muodostaa merkittävä tuloskriteeri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan arvioinnissa. Tutkintomaisten täydennyskoulutusohjelmien rinnalla tulee lisätä nopeasti kehittyvien alojen koulutustarpeisiin joustavasti reagoivaa täydennyskoulutusta, joka voi olla osana pidempikestoista täydennyskoulutusta. Yliopistojen on siirryttävä tutkintokouluttajasta aidosti elinikäistä oppimista tukeviksi yksiköiksi, jotka huolehtivat kasvattiensa osaamisesta myös työuran aikana.
Työvoimapoliittista ja muuta työllisyyttä edistävää aikuiskoulutusta on suunnattava enemmän työelämän koulutuskapeikkoihin ja kasvuhakuisille aloille. Koulutuksen on oltava myös kestoltaan riittävän pitkä, jotta sillä olisi todellista vaikutusta. Sen sijaan muutostilanteiden koulutuksen tarkoituksena on nopea työllistyminen. Työvoimakapeikkoihin on reagoitava nopeasti ja on varattava riittävä työvoimapoliittinen rahoitus niiden poistamiseksi. Ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi tarvitaan muuntokoulutusjärjestelmä, joka perustuu työelämän kysyntään.










