Työelämän linjaukset - turvaa ja tasapainoa työhön

Toimintaympäristön muutokset

Hyvä ja toimiva työelämä on Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn edellytys. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy vain niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Vain tyytyväiset ja hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita, sitoutuneita ja valmiita työorganisaatioissa tarvittaviin uudistuksiin ja muutoksiin.

Korkeasti koulutetut ammattiryhmät toimivat suomalaisen kansantalouden vetureina. Nämä ryhmät kantavat vastuun innovaatioista, jotka liittyvät tuotekehitykseen sekä tuotantoprosesseihin ja palvelukonsepteihin, sekä työelämän laadun kehittämisestä. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttaa suuressa määrin se, miten nämä ryhmät jaksavat ja selviytyvät vaativista ja vastuullisista tehtävistään.

Tiedepohjaiseen koulutukseen perustuvat ammattitiedot ja -taidot vanhenevat nopeasti. Tiedon nopea uusiutuminen sekä kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn paineet lisäävät työelämän kuormittavuutta.

Työn tekemisen muodot, tavat ja luonne muuttuvat, samoin niiden edellyttämä johtamistapa. Epätyypilliset palvelussuhteet, työn vaatimat joustot sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen tuovat työssä jaksamiseen ja työn organisointiin uusia haasteita. Työelämän joustojen ja työntekijöiden turvallisuuden yhteensovittaminen edellyttää entistä enemmän paikallisia ratkaisuja.

Kansainvälinen normisto asettaa entistä enemmän rajoja ja velvoitteita kansalliselle lainsäädäntö- ja sopimustoiminnalle.

Akavan rooli ja tehtävät

Työelämän kehittämisen suunnan määrittelemiseksi ja kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi Akavan tulee toimia monella eri taholla ja tasolla. Näistä keskeisiä ovat kansainvälinen edunvalvonta, kolmikantainen lainsäädäntötyö ja muu sopiminen yhteistyössä valtiovallan kanssa, eri alojen työ- ja virkaehtosopimukset ja alueellinen toiminta, sekä yritys- ja työpaikkatason toiminta.

Lainsäädäntö

Akava vaikuttaa työelämän ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämiseen siten, että työelämän muutokset ja korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävien tehtävien erityispiirteet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Keskeistä on pyrkimys yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen työelämään ja työsuojelun takaaminen kaikille työntekijöille - katsomatta palvelussuhdemuotoon ja työn luonteeseen.

Työlainsäädännön soveltamisalan pitää ulottua kaikkeen työsuhteessa tehtävään ja työsuhteen kaltaisesti tehtävään työhön. Samalla poistuu sopimustyyppien välisiä katvealueita ja niistä johtuvia oikeusturvan epätarkkuuksia.

Työaikasäännökset on nykyaikaistettava siten, että todellista työaikaa seurataan ja se korvataan. Säännösten noudattamisen valvontaa on tehostettava ja sen on katettava kaikki henkilöstöryhmät.

Työntekijöiden vähimmäissuojelu ja työelämän joustojen kehykset turvataan riittävällä laintasoisella sääntelyllä huomioon ottaen EU:n vaikutus, vaikka osa edunvalvonnasta siirtyykin paikallistasolle. Toimivan paikallisen neuvottelutoiminnan järjestämisessä korostuu eri keskusjärjestöjen, neuvottelujärjestöjen ja liittojen yhteistoiminta sekä henkilöstöedustajien aseman parantaminen.

Työelämän laadullinen kehittäminen

Tietointensiivisten asiantuntijatöiden vaatimukset eroavat perinteisen suorittavan teollisuus- ja palvelutyön vaatimuksista. Esimiestyötä ja työn organisointia tulee kehittää, jotta se edesauttaa ja tukee asiantuntija-ammateissa työskenteleviä niin, että he selviytyvät työssään mahdollisimman hyvin. Työsuojelun ja työterveyshuollon perinteistä sisältöä työyhteisöjen arjessa tulee sisällöllisesti uusia ja laajentaa.

Akava pitää huolta siitä, että työelämän tutkimuksesta, kehittämisestä ja rahoituksesta vastaavat tahot ja kehittämisohjelmat kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työhyvinvointiin.

Akavalla on merkittävä rooli niissä työelämän kehittämisen kolmikantaisissa kehittämisohjelmissa, joissa edistetään samanaikaisesti työyhteisöjen laadullista kehittämistä ja tuottavuuden parantamista.

Visiotavoitteet 2011

Työelämä on kehittynyt neuvotellen ja sopien joustavampaan ja samalla työntekijän turvallisuutta vahvistavaan suuntaan. Yksilölliset joustot tapahtuvat hallitusti ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Henkilöstön edustusjärjestelmät kattavat kaikki akavalaiset alat ja tehtävät. Niitä toteuttavat osaavat henkilöstöedustajat, joilla on riittävät toimivaltuudet ja joiden oma asema ja työssä jaksaminen on turvattu. Tasapuolisuus etuuksien ja oikeuksien jakautumisessa on olennaisesti parantunut lainsäädännöllisin ja sopimuksellisin keinoin.

Jokainen palkansaaja-asemassa akavalainen on akavalaisen työ- tai virkaehtosopimuksen piirissä.

Työelämän laatua on kehitetty siten, korkeasti koulutetut ammattiryhmät ovat työhönsä ja työolosuhteisiinsa tyytyväisiä, motivoituneita ja innovointikykyisiä.

Palkkauksessa otetaan huomioon henkilökohtainen osaaminen, koulutus ja osaamisen kehittyminen. Sukupuolten välillä ei ole perusteettomia palkkaeroja.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työpaikoilla ja koulutuksessa toteutuvat. Työpaikoilla ei syrjitä ketään sukupuolen, iän, terveydentilan, uskonnon, vakaumuksen, alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Täysipainoiselle perhe-elämälle ja työlle on turvattu edellytykset.

Vapaa-ajalla ja työllä on oma aikansa.

Työsuojelun painopisteenä on henkinen työsuojelu ja työssä jaksaminen.

Strategiset valinnat

Yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa kehitetään. Neuvotteluyhteyttä
työantajajärjestöjen kanssa tiivistetään.

Kolmikantaisen valmistelutyön tuloksena työelämän lainsäädännössä otetaan huomioon korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävien tehtävien erityispiirteet.

Neuvottelu- ja sopimustoimintaa kehitetään kaikilla tasoilla.

Toiminnallinen priorisointi

Toistaiseksi voimassa olevan työ- ja virkasuhteen ensisijaisuutta korostetaan. Epätyypillisissä työ- ja virkasuhteissa työskentelevien asemaa parannetaan. Työntekosopimustyyppien väliin jääviä katvealueita ja tästä johtuvia oikeusturvan epätarkkuuksia poistetaan lainsäädännöllä. Työaikasuojelu ulotetaan kaikkiin ylempiin toimihenkilöihin ja työaikavalvontaa tehostetaan. Työsuhdeturvaa ja muuta palvelussuhdeturvaa erityisesti organisaation muutostilanteissa kehitetään. Työntekijöiden reagointikeinoja oikeudenloukkauksissa kehitetään kollektiiviseen suuntaan.

Henkilöedustus ulotetaan kattavasti kaikkien henkilöstöryhmien ja hallinto-organisaatioiden käyttöön ja niiden tavoitteita tukevaksi. Paikallista sopimustoimintaa kehitetään ja henkilöstöedustajien asemaa, valmiuksia ja toimivaltuuksia parannetaan. Osallistumisoikeuksien toteutumista käytännössä seurataan.

Akavalaisella työelämän tutkimuksella tuetaan työelämän edunvalvonnan tavoitteiden toteutumista.