Palvelussuhdeturva

Ennakoiva varautuminen huonoihin aikoihin

Organisaatiot menestyvät parhaiten, jos niiden johtamisessa noudatetaan kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vastuun periaatteita. Irtisanomiset vaarantavat työpaikan mainetta ja asiantuntevan henkilöstön löytymistä tulevaisuudessa. Työmäärän kasvaessa jäljelle jääneen henkilöstön resurssit eivät aina riitä, vaan työpaineet kasautuvat ja aiheuttavat pahoinvointia ja uupumusta.

Irtisanomiset eivät saa olla ensisijainen keino tasoittaa työmäärän vaihteluita. Työnantajan lakisääteisiä uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoitteita on käytettävä nykyistä tehokkaammin.Työpaikoilla tarvitaan pitkäjänteistä henkilöstö- ja koulutussuunnittelua, jotta henkilöstömäärä ja ammattitaitotarpeet mitoitetaan oikein.

Työvoiman mitoituksessa voidaan käyttää joustavia ja työntekijöiden turvallisuuden takaavia työajan järjestelyjä, kuten työaikapankkia. Kausivaihteluja voidaan tasata myös vuosiloma- ja muiden vapaajärjestelyjen avulla. Avoimessa ja ennakoivassa yhteistoimintakulttuurissa käytetään myös työntekijöiden esittämiä henkilöstöjärjestelyjä.

Henkilöstön työkykyä ja osaamista on jatkuvasti kehitettävä, jotta pystytään varautumaan työelämän muutoksiin. Suhdannevaihteluihin on varauduttava kouluttamalla henkilöstöä matalasuhdanteiden aikana ja tulevia osaamistarpeita ennakoiden. Tähän voidaan kannustaa esimerkiksi ottamalla käyttöön henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen tarkoitettuja verotuksellisia varauksia, jotka vähentävät yrityksen verotettavan tulon määrää. Lisäksi on kehitettävä koulutusta yhteishankintana, jolloin viranomaistahot ja työnantaja osallistuvat yhdessä koulutustarpeen arviointiin ja koulutuksen kustannuksiin.

Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Tuotannolliset ja taloudelliset eli kollektiiviset irtisanomisperusteet on tarkoitettu palvelussuhdeturvan tukijalaksi myös organisaation muutostilanteissa. Irtisanominen ei saa olla työnantajalle liian nopea tai halpa tapa reagoida muutoksiin.

Jokaisen työntekijän irtisanomisen perusteiden pitää täyttyä erikseen kollektiivisissakin irtisanomisissa. Irtisanomisten taustat ja syyt on asianmukaisesti käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Kollektiiviperusteinen irtisanominen on nykyisellään liian helppo tapa päästä eroon myös sellaisista työntekijöistä, joiden työ ei ole vähentynyt. Työnantajan yhteiskuntavastuuta, kuten vastuuta henkilöstön työllistämisestä myös yrityksen ulkopuolelle, pitää lisätä turhien irtisanomisten estämiseksi.

Kansainvälistyvä työelämä ja monikansallinen yritystoiminta edellyttävät työsuhdeturvan tarkastelua laajemmasta kuin kansallisesta näkökulmasta. Irtisanominen ei saa olla Suomessa helpompaa kuin muualla.

Muutosturva

Muutosturvajärjestelmä tukee työntekijän mahdollisuuksia työllistyä uudelleen ja saada koulutusta työllistymisensä tueksi. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat eivät edelleenkään voi käyttää muutosturvan kaikkia etuja, vaikka olisivat jatkaneet saman työnantajan palveluksessa pitkään. Heidän yhdenvertainen asemansa vakituisesta palvelussuhteesta irtisanottujen kanssa on turvattava.

Asiantuntijatyössä muutosturvajärjestelmän toimivuutta heikentää se, että tarjolla oleva koulutus ei vastaa korkeasti koulutettujen tarpeita. Koulutuksen on oltava myös heille sopivaa. Työvoimapoliittista koulutusta on kehitettävä korkeasti koulutetuille ja omaehtoisen opiskelun sallivan lakiuudistuksen käytännön toteutumista on seurattava.

Työsuhteen päättymiseen liittyvät sopimukset

Joillakin työpaikoilla toimintakulttuuriin kuuluu irtisanomissuojan kiertäminen ostamalla työntekijän vaitiolo. Tämä johtaa yleensä työttömyysturvan heikennyksiin ja muutosturvan ulkopuolelle jäämiseen.

Työnantajan maksamien korvausten on oltava tällaisissa sopimusjärjestelyissä tasoltaan riittäviä, jotta työsuhteen päättyminen ja yhteiskunnallisten etujen menettäminen eivät aiheuta työntekijälle kohtuuttomia seurauksia.

Työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat puolin ja toisin voimassa yleensä vain työsuhteen kestäessä. Erilaiset kilpailukielto- ja salassapitositoumukset voivat kuitenkin kohdistua myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ja rajoittaa työntekijän oikeutta työllistyä ammattitaitoaan vastaavaan työhön. Niin ikään työnantajan kustantaman koulutuksen takaisinmaksuvelvoitteet voivat johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisia sitoumuksia edellytetään toisinaan myös virkasuhteissa.