Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja tasapuolinen kohtelu

Syrjintä estettävä

Työelämässä ei pidä hyväksyä syrjintää missään muodossa. Syrjintää ilmenee työhönottotilanteissa, työehdoissa, kohtelussa työpaikalla ja työsuhteen päättämistilanteissa. Syynä voi olla etninen tausta, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, vakaumus, terveydentila, ikä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy.

Työntekijöille on taattava yhtenäinen suoja syrjintäperusteesta riippumatta. Lisäksi tulee lisätä ja tiukentaa keinoja, joita yhdenvertaisuuslain toteutumisen valvonnasta työelämässä vastaavilla viranomaisilla on käytössään valvonnassa.

Monikulttuurinen työelämä

Maahanmuuttajille on taattava samat työsuhteen ehdot kuin muille palkansaajille. Maahanmuuttovirastossa toteutettavalle ennakkovalvonnalle on turvattava riittävät resurssit, jotta voidaan varmistua siitä, että ulkomailta työhön tulevien työskentelyolosuhteet olisivat alusta lähtien kunnossa ja että työnantajilla on riittävät edellytykset niiden toteuttamiseksi. Pääasiassa työsuojelupiirien tekemä jälkivalvonta työpaikoilla on tärkeää ulkomaalaistaustaisen työvoiman väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Työsuojelupiirien resurssit tämän tehtävän toteuttamiseksi ovat jo nyt riittämättömät, ja on vaarana, että niitä yhä vähennetään.

Kielikoulutuksen laatua ja määrää on parannettava, sillä työllistymisen suurimpia esteitä on suomen kielen puutteellinen hallinta. Ulkomaalaisten osaajien työllistymisen helpottamiseksi on kehitettävä tutkintojen ja osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyä. Monikulttuurisuuden tulee olla osa esimieskoulutusta.

Miesten ja naisten tasa-arvo

Asiantuntijatyössä suurimmat tasa-arvo-ongelmat ovat edelleen miesten ja naisten väliset perusteettomat palkkaerot. Naisten on myös vaikeampi edetä urallaan johtotehtäviin.

Tasa-arvolaki tarjoaa työpaikoille hyviä keinoja tasa- arvon edistämiseen ja syrjinnän poistamiseen. Käytännön työkaluna on tasa-arvosuunnitelma, jossa selvitetään naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin ja palkkaerot henkilöstöryhmittäin.

Tasa-arvolain toteutumista koskevissa selvityksissä on ilmennyt, että palkkakartoituksia koskevat säännökset ovat liian väljiä. Niitä onkin täsmennettävä.

Oikeus perhevapaisiin ja työhönpaluuseen

Vanhempien oikeutta perhevapaisiin on kehitettävä. Edelleen suomalaiset isät käyttävät varsin vähän oikeuttaan perhevapaisiin. Isille suunnattua isyysvapaaoikeutta on laajennettava ja vahvistettava heikentämättä voimassaolevia äideille ja vapaavalintaisesti molemmille vanhemmille käytettävissä olevia vapaita. Isille tarkoitetun isyysvapaan pituutta tulee pidentää nykyisestään.

Perhevapailta palaaville laissa turvatut oikeudet eivät aina toteudu. Ongelmia ilmenee esimerkiksi oikeudessa palata entisiin tehtäviinsä, tarvittavassa perehdytyksessä ja irtisanomissuojassa.

Työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuuksia on kehitettävä siten, että ne tukevat työmarkkinoiden tasa-arvoa sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Perinteisten työsuhde-etujen, kuten lounas-, puhelin- ja autoetujen rinnalla on edistettävä myös uusien työsuhde- etuuksien käyttöönottoa (esim. siivouspalvelut tai sairaan lapsen hoitopalvelu).

Lastenhoitoon ja kotipalveluihin liittyvillä eduilla voidaan tukea työntekijän työssä jaksamista ja vapauttaa enemmän aikaa perheelle. Etujen käyttö ei kuitenkaan saa heikentää vanhempien valinnanvapautta eikä oikeutta käyttää perhevapaitaan.