Työ- ja vapaa-aika
Työaikajoustot
Asiantuntijatehtävissä liikkuva työ, matkustaminen ja muu työpaikan ulkopuolella tehtävä työ lisääntyvät. Yhä useammilta työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa tavoitettavissa oloa.
Jokaiselle on taattava oikeus todelliseen vapaa-aikaan, riittävään palautumiseen ja lepoon. Vapaa-ajan käytöstä on saatava päättää ilman työpaineita, eikä vapaa-aikaa ole tarkoitettu työtehtävien suorittamiseen.
Työn ja vapaa-ajan välistä rajaa hämärtävät asiantuntijatyöhön liittyvät tehtävät, joihin ei ole mahdollisuutta keskittyä työaikana tai työpaikalla. Näitä tehtäviä joudutaan usein tekemään varsinaisen työajan ulkopuolella. Töitä on helppo siirtää kannettavassa tietokoneessa ja matkapuhelimessa työpaikan ja varsinaisen työajan ulkopuolelle.
Lisäksi oman ammattitiedon ja -taidon ajan tasalla pitäminen vaatii perehtymistä. Varsinaisen työajan ulkopuolella tehtävää työtä kertyy helposti, ja sitä on vaikea ennakoida ja pyytää ylityömääräystä.
Oman haasteensa tuovat työtehtävien kansainvälistyminen ja työmatkat. Nykyinen työaikalaki ei tunnusta varsinaiseen matkustamiseen kuluvaa aikaa työntekijän työajaksi.
Joustavuus on toteutettava siten, että siitä koituu hyötyä niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työntekijän yksilöllinen elämäntilanne ja työpaikan tarpeet on sovitettava yhteen.
Todellinen työaika
Monissa korkeasti koulutettujen töissä vastuu työn ja työaikojen järjestämisestä on tosiasiassa siirtynyt työntekijöille itselleen. Työajan seurannassa ja työaikakirjanpidossa on seurattava todellista työhön käytettyä aikaa, tapahtuipa työnteko työpaikalla, etätyönä tai työmatkoilla. Ylityön korvaaminen ei saa riippua työn luonteesta. Myös työhön kuuluvien matkojen matkustusaika on korvattava.Henkilöstön edustajien roolia työpaikan työaikaseurannan järjestämisessä on vahvistettava. Lakisääteisten ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin perustuvien työaikajärjestelmien valvonnan on oltava tehokasta, jatkuttava työsuojeluviranomaisten tehostettuna toimintana ja katettava kaikki henkilöstöryhmät työn luonteesta riippumatta. Työaikarikkomukset on saatettava tuomioistuinten käsiteltäväksi.
Oikeus vapaa-aikaan ja vuosilomaan
Vuosilomajärjestelmän tärkeimmät tavoitteet ovat työntekijöiden työsuojelu ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnantajan vastuulla on työn organisointi siten, että työntekijä voi käyttää vuosilomansa ja muun vapaa-aikansa sen tarkoituksenmukaisesti lepoon ja virkistäytymiseen, työhuolista vapaana. Vuosilomalain mahdollistamiajoustoja ei saa käyttää vastoin tätä tarkoitusta.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla vapaiden pitäminen estyy usein työsuhteiden katkonaisuuden takia. Eri työntekijäryhmien ja erilaisten työnteon tai palkkausmuotojen yhdenvertaisuutta on parannettava.
