Akavan tutkimustoiminnasta

Akava tutkii keskeisiä yhteiskuntapolitiikan osa-alueita Akavan jäsenten menestymisen edellytysten ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Akavan tutkimustoiminnassa otetaan huomioon, että korkeasti koulutettujen hyvinvointia on tarkasteltava osana yhteiskunnan yleistä tilaa ja kehitystä.

Työllisyyttä, palkkoja ja verotusta koskevat kysymykset ovat keskeisiä, koska akavalaisten ostovoima määräytyy niiden mukaan. Nämä aiheet kuitenkin kytkeytyvät tiiviisti kansantalouden kasvuun, johon koulutusjärjestelmän laatu, teknologia- ja innovaatiotoiminta, tuottavuus ja yrittäjyys vaikuttavat ratkaisevasti.

Akavan jäsenten hyvinvointiin vaikuttavat ostovoiman lisäksi työelämän laatu, työajat ja tasapaino perhe- ja työelämän välillä sekä asuminen ja asuinympäristö. Lisäksi ympäristökysymykset ovat nousseet yhä tärkeämmiksi.

Koulutuspolitiikalla on erityinen rooli akavalaisessa edunvalvonnassa: yhtäältä koulutus on erittäin merkityksellistä akavalaisten työmarkkina-aseman kannalta, toisaalta Akavan liittoihin kuuluvat lähes kaikki opetuksen ammattilaiset – lastentarhanopettajista professoreihin.

Keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat myös eläkkeet, työttömyys- ja muu sosiaaliturva sekä julkiset palvelut, sillä akavalaiset ovat sekä näiden rahoittajia että etuudensaajia ja palvelujenkäyttäjiä. Lisäksi lähes puolet Akavan jäsenistä työskentelee julkisen sektorin palveluksessa.

Tutkimustoiminnassa kunkin aihepiirin kysymyksenasettelussa on kolme elementtiä:

• Nykytilanteen kuvaus ja vertailu
• akavalaiset suhteessa suomalaisiin palkansaajiin, suomalaiset suhteessa muiden kehittyneiden maiden palkansaajiin ja akavalaiset suhteessa korkeasti koulutettuihin muissa kehittyneissä maissa.
• Poliittisten toimenpiteiden arviointi
• toteutuneiden toimien arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä suunnitteilla olevien vaihtoehtoisten toimien etukäteisarviointi Akavan omien tavoitteiden näkökulmasta
• Toimintaympäristön muutosten ja megatrendien vaikutusten analysointi

Laajaan tiedontarpeeseen etsitään vastauksia useiden aineistojen avulla. Olemassa olevaa tutkimustietoa jatkojalostetaan, jotta voidaan tuottaa akavalaisen edunvalvonnan kannalta merkityksellistä tietoa. Tietolähteenä ovat kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja tilastoviranomaisten julkaisut.

Suomessa on saatavilla laajoja ja korkealaatuisia yksilötason tutkimusaineistoja esimerkiksi tuloista, veroista, perherakenteista, työllisyydestä, vastavalmistuneiden työllistymisestä ja työelämän laadusta. Myös käyttökelpoista kansainvälistä dataa on olemassa. Näistä tehdään tai teetetään selvityksiä, joista saadaan uutta tietoa edunvalvonnan tarpeisiin. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Tilastokeskus, keskeiset talouspolitiikan ja työelämän tutkimuslaitokset ja yliopistot.

Akava tekee lisäksi kyselytutkimuksia, joissa selvitetään jäsenten, luottamusmiesten ja liittojen aktiivien näkemyksiä. Aihepiireinä ovat edunvalvonnan onnistuminen, sen nykyiset ja tulevat haasteet, tavoitteiden priorisointi ja toiminnan kehittämistarpeet. Lisäksi akavalaiset liitot tekevät omista lähtökohdistaan erilaisia kyselytutkimuksia ja selvityksiä, joissa painotetaan eri ammattialojen keskeisiä seikkoja.