Akavan toiminta jäsenen silmin

Akava on selvittänyt neljän vuoden välein järjestötutkimuksella jäsenkuntansa näkemyksiä edunvalvontaan liittyvistä asioista. Järjestötutkimus on kartoittanut jäsenkunnan mielipiteitä edeltävien vuosien toiminnasta ja tulevaisuuden painotuksista. Tutkimuksessa on selvitetty lisäksi myös mm. järjestäytymisperusteita, viestinnän onnistumista ja aluetoiminnan painopisteitä. 

Tuoreimmat tulokset ovat vuoden 2011 tammikuussa tehdystä sähköpostikyselystä, jonka sai 3 800 Akavan jäsenjärjestöön ja työvoimaan kuuluvaa jäsentä. Vastausaste oli 25 prosenttia. Saatesanoissa vastaajille korostettiin, että Akavalla tarkoitetaan keskusjärjestön lisäksi myös jäsenjärjestöjä ja neuvottelujärjestöjä.

Keskeiset tulokset esitellään seuraavassa tiivistelmässä. Oheisessa koosteessa käsitellään tutkimuksen tuloksia.

Akavalainen edunvalvonta saa kiitosta

Akavan onnistuminen jäsenkunnan edunvalvonnassa on parantunut verrattaessa aiempiin tutkimuksiin. Lähes puolet (46 %) akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvonnassa viime vuosina. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka viides (19%). Nuoret tai yksityisellä sektorilla työtä tekevät ovat tyytyväisimpiä.

Akavan vaikutusvallan uskotaan lisääntyvän

Akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan lisääntymiseen on parantunut edellisiin tutkimuksiin nähden. Joka neljäs (25 %) akavalainen arvioi, että Akavan vaikutusvalta lisääntyy lähivuosina. Vuonna 2006 tätä mieltä oli 18 prosenttia vastaajista. Jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisääntymiseen enemmän kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen.

Turvaa jäsenjärjestöön kuulumisesta

Ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkka- ja työsuhdeturva ovat merkittävimmät tekijät siihen, että kuulutaan akavalaiseen liittoon. Noin yhdeksän kymmenestä nimeää nämä vähintäänkin jonkin verran merkitykselliseksi syyksi järjestäytymiselleen. Kokemus siitä, että jäsenyys antaa yleistä turvaa, on lähes yhtä tärkeä tekijä.

Joka toinen oli saanut tiedon nykyisestä liitostaan aktiivisen opiskelijatoiminnan seurauksena. Muita tärkeitä rekrytointikanavia olivat työtoverit ja luottamusmiehet. Nuorille liittojen nettisivut olivat toiseksi tärkein kanava opiskelijatoiminnan jälkeen tavoittaa mahdolliset jäsenet.

Koulutus- ja ammattiperusteinen järjestäytyminen näyttäytyivät selvästi, kun kysyttiin millä perusteella vastaaja oli valinnut juuri nykyisen ammattiliittonsa.
  • Vastaajista 71 % ilmoitti, että liitto oli koulutukseen sopivin ja 49 % ilmoitti, että liitto oli ammattiin sopivin.

Suoritettu tutkinto ohjaa  nuoria omaan liittoon. Heille merkitsee enemmän kuin muille ikäryhmille myös se, että liitto antaa henkilökohtaista apua mahdollisissa työelämän ongelmatilanteissa.

Enemmistön mielestä ammattiliiton merkitys heidän elämässään säilyy jatkossa ennallaan. Näin ajattelee seitsemän kymmenestä. Alle 50-vuotiailla ammattiliiton merkitys kasvanee useamman kohdalla verrattuna siihen, että merkitys vähenisi.

Keskusjärjestöä koskeva tieto välittyy jäsenille

Jäsenkunnasta 42 prosenttia ilmoitti, että saa keskusjärjestö Akavaa koskevaa tietoa hyvin tai melko hyvin. Joka neljäs rivijäsen raportoi, että saa melko huonosti tai huonosti tietoa. Jäsenet pitävät parhaana tietolähteenä oman liiton lehteä ja jatkossakin toivotaan tätä kautta tiedon kulkevan.

Media sekä Akavan ja oman liiton verkkosivut ovat myös suosittuja tiedonvälityskanavia. Verkkosivuihin kannattaa jatkossakin panostaa. Akavan uutiskirjettä haluttaisiin lukea ahkerammin. Luottamusmiehiltä toivotaan nykyistä enemmän tietoa Akavasta.

Palkkausjärjestelmät ja ostovoima tärkeitä edunvalvonnan kohteita

Vastaajat saivat arvioida, kuinka tärkeinä he pitivät 14 valittua Akavan työmarkkinapoliittista edunvalvontaan liittyvää tehtävää. Kun sai valita vain yhden vaihtoehdon, tärkeimmiksi vastaajat nostivat ”palkkausjärjestelmien kehittämisen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia” sekä ”ostovoiman kasvattamista” edistävät edunvalvontatehtävät.  Kysymyksessä muistutettiin, että ostovoima muodostuu palkoista, palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta.

Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointi koettiin myös hyvin tärkeiksi Akavan edunvalvontatehtäviksi.

Naisten mielestä palkkausjärjestelmien kehittäminen, perusteettomien palkkaerojen poistaminen ja tasa-arvon edistäminen työelämässä olivat tärkeämpiä kuin miesten mielestä. Yksityisellä sektorilla työtä tekevät valitsivat ostovoiman kasvattamisen tärkeämmäksi kuin palkkausjärjestelmien kehittämisen.

Koulutuspolitiikalla vaikutettava koulutuksen laatuun ja koulutusmäärien ennakointiin

Vastaajilla oli arvioitavana kuusi koulutukseen liittyvää tehtävää, joita Akava haluaa edistää suomalaisessa koulutuspolitiikassa lähivuosina. Jäsenet pitävät koulutusmäärien ennakoinnin ja suomalaisen koulutuksen laadun parantamista Akavan tärkeimpinä koulutuspoliittisina tehtävinä. Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä pidetään myös tärkeänä.

Kun vastaajilla oli valittavana vain yksi vaihtoehto, suomalaisen koulutuksen laatu nousi tärkeimmäksi koulutuspoliittiseksi edunvalvontatehtäväksi.

Talouspolitiikan haasteena julkisten palvelujen laadun ja tason säilyttäminen

Vastaajille annettiin arvioitavaksi kuusi Akavan tulevien vuosien talouspoliittista tehtävää. Tärkeimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi valikoitui julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen. Vastaajista 28 % oli tätä mieltä. Keskenään yhtä tärkeiksi valittiin palkansaajien tuloverotuksen kiristämisen estäminen (22 %) sekä talouden kasvun sekä työllisyyden nopea nousu (22 %).

Vastaajista 16 prosenttia oli sitä mieltä, että Akavan tärkein talouspoliittinen tehtävä on vaikuttaa siihen, että palkansaajien tuloverotus kevenee vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa. Tämän toteutuminen pitäisi sisällään ylimmän marginaaliveron rajaamisen 50 prosenttiin.

Miehille talouskasvu ja työllisyys olivat tärkeimpiä, naisille julkiset palvelut. Nuoret akavalaiset eivät halua palkansaajien tuloverotuksen kiristämistä. Julkisen sektorin työntekijät haluavat vaalia julkisia palveluja, samoin vanhemmat vastaajat.

Yksityisellä sektorilla työskentelevät korostavat talouden ja työllisyyden nopeaa nousua. He edellyttävät muita vastaajaryhmiä useammin myös verotuksen keventämistä ylemmissä tuloluokissa.

Erimielisyydet työpaikoilla tulisi ratkaista neuvotellen – kaikilla ei ole henkilöstön edustajaa neuvottelemassa

Kaksi kolmesta vastaajasta luottaa siihen, että työntekijöiden ja työnantajan väliset erimielisyydet ratkaistaan työpaikoilla neuvotellen. Joka viides lisäisi ammattiliittojen valvontaa. Tuomioistuimeen lähtisi vain yksi sadasta, vaikka oikeudellisten keinojen uhka lisää työnantajan neuvotteluhalukkuutta. Nykyiset oikeudelliset keinot eivät ole toimivia.

Toisaalta reilu neljännes (27 %) vastaajista raportoi, että työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa. Osuudet ovat suunnilleen samat kuin vuonna 2006. Yksityisen sektorin palvelualoilla tilanne on huonoin. Siellä joka toisen (54 %) vastaajan työpaikalla ei ollut luottamusmiestä.

Ristiriitatilanteiden selvittelyn tai paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että kaikilla akavalaisilla on oma edustaja ja kattava työehtosopimus työpaikalla. Ilman näitä ei ammattiliittojen valvontaa voida lisätä.

Työehtosopimusten ulkopuolisten neuvottelumahdollisuuksien parantamiseksi on lisättävä ammattiliittojen keinoja puuttua lainrikkomuksista johtuviin erimielisyyksiin.

Alueellisella toiminnalla edistettävä työhyvinvointia

Akava pyrkii alueellisella toiminnallaan edistämään jäsenkuntansa hyvää työllisyyttä ja työhyvinvointia. Akavan valitsemat alueelliset toimikunnat ja toimijat hoitavat näitä tehtäviä.

Akavan järjestötutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan yllä mainittujen asiakokonaisuuksien painopisteitä ja niiden tärkeyttä alueellisessa edunvalvonnassa. Akavalaiset pitivät työhyvinvointiin liittyviä asioita tärkeimpänä. Joka toinen vastaaja piti erittäin tärkeänä työn henkisen kuormittavuuden vähentämistä. Lähes puolet vastaajista raportoi myös, että psyykkisen ja fyysisen väkivallan poistaminen työpaikoilta on erittäin tärkeää. Työaikalain noudattaminen on niin ikään erittäin tärkeää. Myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työorganisaation toiminnan kehittämisessä pidettiin tärkeänä.

Vastaajat pitivät tärkeänä myös korkeasti koulutetuille tarkoitettuja aikuiskoulutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Näin turvataan hyvä ja laadukas työllistyminen työuran aikana.

Yrittäminen harkinnassa – toimeentulo arveluttaa

Akavalaisista kuusi prosenttia ilmoitti olevansa kyselyhetkellä joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Tämä vastaa noin 24 000 akavalaista. Viimeisen vuoden aikana 29 % on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä.

Eniten ”yrittäjyyttä” ovat harkinneet alle 50-vuotiaat (34–37 %) tai yksityisellä sektorilla työtä tekevät (38 %).

Lähes puolet asiaa harkinneista ryhtyisi päätoimisesti yrittäjäksi. Sivutoimista yrittäjyyttä harkitsee  37 % ja loput 17 % eivät osanneet ottaa kantaa tähän.

Yrittäjyydessä kiinnostaisi eniten itsenäinen työ ja omien unelmien toteutuminen. Naisille merkitsee hiukan enemmän unelmien toteutuminen kuin miehille. Sen sijaan paremmat tulomahdollisuudet ovat miehille merkittävämpiä enemmän kuin naisille.

Miksei yrittäjyys ole omalla kohdalla mahdollista?

Suurimmat syyt ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä, kuten heikko perusturva ja pelko taloudellisesta epäonnistumisesta. Lähes yhtä paljon mainintoja saivat vaihtoehdot ”yritysidean puuttuminen” tai ”oman työn myymisen vaikeus”.

Lisätietoja

Verkkojulkaisuna: Akavan järjestötutkimus 2011
pdf-tiedostona