Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto -tutkimukset mittaavat suomalaisten mieipiteitä työmarkkinoista ja kartoittavat heidän suhtautumistaan etujärjestöihin. Pysyviä aihealueita ovat olleet muun muassa etujärjestöjen arvostus, imago, ammattiliittoihin järjestäytymisen syyt ja merkitys, onnistuminen tuloratkaisuissa, työtaisteluiden oikeutus, työelämän ja työmarkkinoiden muutokset sekä yrityksien yhteiskuntavastuu. Akava, SAK ja STTK ovat teettäneet yhteisen tutkimuksen TNS Gallup Oy:llä viimeksi keväällä 2012. Kansalaisten työmarkkinapoliittisia näkemyksiä on tutkittu vuodesta 1995.Tuoreimman tutkimuksen tärkeimmät tulokset
TNS Gallupin tutkimus tehtiin henkilöhaastatteluina maaliskuussa 2012. Siihen osallistui 1 000 vastaajaa. Luottamusväli tutkimuksessa on +/-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimusraportti on ladattavissa kokonaisuudessaan sivun oikealla palstalla.Suomalaiset kokevat ay-jäsenyyden aiempaa tarpeellisemmaksi
Valtaosa suomalasista (92 prosenttia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Kaksi vuotta aiemmin tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Järjestäytymisen tarve ei juuri vaihtele muutoin kuin sen mukaan, koetaanko järjestäytyminen erittäin vai melko tarpeelliseksi. Järjestäytymistä pidetään aiheellisena kaikissa väestöryhmissä, yrittäjät mukaan lukien.Ammattiliittoon liittymisen syistä ansiosidonnainen työttömyysturva sekä palkka- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäytymisen motiivina paljon tai melko paljon.
– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.
– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.
Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 prosentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammattiryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosenttia (26 prosenttia vuonna 2010).
Tuki kattaville työmarkkinasopimuksille
Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irtisanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutosturvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Näistä erityisesti palkat haluaa entistä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.Työpaikkatasolla sopimisen kannatus on palkkojen osalta pudonnut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 prosenttiyksiköllä. Alhaisimmillaan luottamus työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 prosenttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista sopimisen tasona.
Marraskuussa 2011 solmittu työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus saa kansalaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion. Sopimusta piti hyvänä työnantajan kannalta 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkansaajien kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 prosenttia. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin.
