Tasa-arvo työelämässä
Laki naisten ja miesten tasa-arvosta velvoittaa viranomaisia ja työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Tasa-arvolain mukaan työnantajan on mahdollisuuksien mukaan toimittava niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi naisia ja miehiä. Naisille ja miehille tulee taata yhtäpitävät mahdollisuudet edetä urallaan ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.Tasa-arvosuunnitelma edistää tasa-arvoa työpaikoilla
Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla työnantajan on laadittava vuosittain suunnitelma toimenpiteistä, joilla edistetään tasa-arvoa. Suunnitelma voi sisältyä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Se voi myös olla näistä erillinen suunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:
- selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta
- erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin
- kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista
- suunnitellut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
- arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista
Syrjinnän kielto tasa-arvolaissa
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän työhönotossa ja työelämässä. Pääsääntö on, ettei työnantaja saa työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palkka- ja muita palvelussuhteen ehtoja määritellessään, irtisanomisissa tai lomautuksissa syrjiä työntekijöitään sukupuolen perusteella.Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän myös etujärjestöissä ja oppilaitoksissa. Kiellettynä syrjintänä pidetään henkilön asettamista muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella työmarkkinajärjestön tai muuta ammatillista edunvalvontaa harjoittavan järjestön toiminnassa, jäseneksi pääsyssä tai sen tarjoamia etuja annettaessa. Oppilaitoksissa henkilöä ei saa asettaa opiskelijavalinnoissa, opintosuosuoritusten arvioinnissa tai muussa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan.
Jos työnhakijaa tai työntekijää on syrjitty, hän voi vaatia rahallista hyvitystä, joka on vähintään 3 000 euroa. Työhönottotilanteessa hyvityksen enimmäismäärä on 15 000 euroa.
Tasa-arvolaki kieltää työnantajaa asettamasta työntekijää eriarvoiseen asemaan sen jälkeen, kun työntekijä on vedonnut tasa-arvolakiin. Vastatoimia voivat olla esimerkiksi työtehtävien tai työehtojen muutokset tai perusteettoman valvonnan lisääntyminen. Työntekijän on reagoitava vastatoimiin huomauttamalla asiasta työnantajan edustajalle tai luottamusmiehelle.
Tasa-arvotyö työpaikoilla on yhteistoimintaa, johon henkilöstön edustajatkin osallistuvat.
Tasa-arvolain toteutumista valvoo tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta, jotka toimivat sosiaali- ja terveysministeriön alaisina. Lisäksi ministeriössä on tasa-arvoyksikkö.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus suorittaa työpaikalla tarkastus, jos on syytä epäillä työnantajan rikkovan tasa-arvolakia. Jos työntekijä epäilee, että häntä syrjitään palkkauksessa, työntekijä tai luottamusmies voi saada tasa-arvovaltuutetun kautta samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkka- ja työehtoja koskevia tietoja, ellei työntekijä tai luottamusmies saa tietoja muutoin. Tasa-arvovaltuutettu voi viedä lainvastaisen toiminnan tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, joka voi määrätä tarvittaessa uhkasakon.