Sovittelujärjestelmä riitojen ratkaisemiseksi

Sovittelujärjestelmä perustuu työriitojen sovittelusta annettuun lakiin. Valtio on asettanut sovittelujärjestelmän työmarkkinajärjestöjen käyttöön, jotta työriidassa saavutettaisiin neuvotteluratkaisu.

Suomessa toimii työ- ja elinkeinominiseriön alaisena valtakunnansovittelija ja kuusi sivutoimista piirisovittelijaa. Valtakunnansovittelijan nimittää tasavallan presidentti neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sovittelijan tehtävä on auttaa tarvittaessa neuvottelukumppaneita tekemään työ- ja virkaehtosopimuksia.

Jos ammattiliitto ja työnantajaliitto eivät pääse ratkaisuun työ- tai virkaehtosopimuksen sisällöstä, valtakunnansovittelija voi toimia puheenjohtajana sopimuksen saavuttamiseksi. Työmarkkinakeskusjärjestöt voivat käyttää valtakunnansovittelijaa apunaan myös keskitetyn tuloratkaisun solmimisessa.

Työriitojen ehkäisemistä ja sovittelua

Valtakunnansovittelijan tehtävä on ehkäistä ja sovitella työriitoja. Kun työ- tai virkaehtosopimus päättyy ja neuvottelut uudesta sopimuksesta kariutuvat, ammattiliitto voi jättää lakkovaroituksen. Sen jälkeen valtakunnansovittelija ryhtyy rakentamaan sovintoa ammattiliiton ja työnantajaliiton kanssa, jotta sopimus syntyisi eikä lakko alkaisi. Jos lakko alkaa, sovittelija ohjaa neuvotteluja työriidan lopettamiseksi. Sovittelija jättää yleensä osapuolten hyväksyttäväksi oman sovintoehdotuksensa, jolla pyritään lopettamaan työriita. Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä sen.