Työehtosopimus määrittää alan työehdot

Kun työnantajaliitto ja ammattiliitto saavuttavat sopimuksen alan työehdoista, syntyy työehtosopimus. Työehtosopimuksen tehtävä on kaksijakoinen: sen tavoitteena on turvata sopimuksen voimassaoloaikana työrauha sekä määrittää työntekijöiden vähimmäistyöehdot.


Työehtosopimus sisältää määräyksiä muun muassa palkoista, työajoista ja vuosilomista. Julkisella sektorilla, ts. valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa, on myös virkasuhteisia työntekijöitä, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin. Työehtosopimus ja virkaehtosopimus voivat pohjautua keskusjärjestöjen tekemään tulopolittiseen sopimukseen. Sopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi, kahdeksi tai tätä pidemmäksi ajaksi.


Työrauhan väline

Työ- ja virkaehtosopimus sitoo sen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Tällainen normaalisitovuus perustuu työehtosopimuslakiin. Työehtosopimus velvoittaa järjestöjä valvomaan sopimusten noudattamista sekä työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksia. Palkansaajajärjestö sitoutuu takaamaan alalle työrauhan jäsentensä puolesta. Sopimuskautena ei saa järjestää lakkoja, jotka kohdistuvat sopimukseen tai sen osiin. Työnantajaliitto puolestaan sitoutuu jäsentensä puolesta valvomaan, että sopimusta noudatetaan sen jäsenyrityksissä.


Yleissitovat työehtosopimukset koskevat koko alaa

Työehtosopimus voi olla yleissitova. Tämä merkitsee, että työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on myös sovellettava sopimusta työntekijöihinsä. Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Kun arvioidaan työehtosopimuksen yleissitovuutta, otetaan huomioon myös alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus sekä alan järjestäytymisaste puolin ja toisin. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta päättää erityinen vahvistamislautakunta. Yleissitovuuden työehtosopimusten vahvistusmenettely on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien.


Vähimmäisehtojen toteutumisen varmistaja

Työ- tai virkaehtosopimus kattaa sopimuksen mm. palkasta ja muista eduista. Se määrittää vähimmäisehdot, joita sopimuksen osapuolten on noudatettava. Niitä ei saa alittaa, paitsi siltä osin kuin työ- tai virkaehtosopimuksessa on kirjattu tähän valtuutus, esimerkiksi paikallisella sopimisella. Työpaikoilla voidaan kuitenkin sopia paremmista eduista kuin työehtosopimus edelyttää sekä poikkeuksista, jotka on sallittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.


Työtuomioistuin ratkaisee työehtosopimuksiin liittyviä oikeusriitoja

Jos työ- tai virkaehtosopimusten soveltamisesata tai rikkomisesta syntyy oikeusriitoja, ne voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluuvat kysymykset työehto- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä, laajuudesta, sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin ratkaisee myös laittoman työtaistelun hyvityssakon suuruuden. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen.

 

Sen sijaan sellaiset työsuhdetta koskevat oikeudelliset riidat, jotka eivät liity työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovaan työehtosopimukseen, käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.



Määritelmiä


Työehtosopimus TES

  • määrittelee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työaika, lomat, työrauha, paikallinen sopiminen
  • ammattiliitto ja työnantajaliitto solmivat sopimuksen
  • yleensä toimialakohtainen
  • valtakunnallisia työehtosopimuksia n. kaksisataa

Virkaehtosopimus VES

  • määrittelee valtiolla virkamiehen ja työnantajan, kunta-alalla viranhaltijan ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työaika, lomat, työrauha, paikallinen sopiminen
  • sopimusosapuolina valtion keskustason yhdistetyssä virka- ja työehtosopimuksessa valtiovarainministeriö ja Valtion työmarkkinalaitos VTML ja pääsopijajärjestöt;virastokohtaisissa virka- ja työehtosopimuksissa osapuolina virastot ja ammattiliitot.
  • kunta-alan valtakunnallisen VES:n sopimusosapuolina Kunnallinen työmarkkinalaitos KT ja pääsopijajärjestöt; paikallisten virka- ja työehtosopimusten osapuolina kunnat tai kuntayhtymät ja pääsopijajärjestöjen alayhdistykset.
  • kunta-alalla viisi valtakunnallista virka- ja työehtosopimusta: yleinen, opetusalan, lääkäreiden ja teknisten virka- ja työehtosopimus sekä tuntipalkkaisten työehtosopimus


Paikallinen sopiminen

Työ- ja virkaehtosopimukset rajaavat, missä määrin voi tehdä paikallisia sopimuksia. Paikallinen sopiminen tapahtuu työpaikoilla ja se voi kattaa seuraavia:

  • osia palkkausjärjestelmistä
  • työn vaativuuden luokitus ja
  • tulokseen perustuva palkkaus
  • osa palkankorotuksesta
Akavan paikallinen edunvalvonta