Työehtosopimus määrittää alan työehdot
Kun työnantajaliitto ja ammattiliitto saavuttavat sopimuksen alan työehdoista, syntyy työehtosopimus. Työehtosopimuksen tehtävä on kaksijakoinen: sen tavoitteena on turvata sopimuksen voimassaoloaikana työrauha sekä määrittää työntekijöiden vähimmäistyöehdot.
Työehtosopimus sisältää määräyksiä muun muassa palkoista, työajoista ja vuosilomista. Julkisella sektorilla, ts. valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa, on myös virkasuhteisia työntekijöitä, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin. Työehtosopimus ja virkaehtosopimus voivat pohjautua keskusjärjestöjen tekemään tulopolittiseen sopimukseen. Sopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi, kahdeksi tai tätä pidemmäksi ajaksi.
Työrauhan väline
Työ- ja virkaehtosopimus sitoo sen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Tällainen normaalisitovuus perustuu työehtosopimuslakiin. Työehtosopimus velvoittaa järjestöjä valvomaan sopimusten noudattamista sekä työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksia. Palkansaajajärjestö sitoutuu takaamaan alalle työrauhan jäsentensä puolesta. Sopimuskautena ei saa järjestää lakkoja, jotka kohdistuvat sopimukseen tai sen osiin. Työnantajaliitto puolestaan sitoutuu jäsentensä puolesta valvomaan, että sopimusta noudatetaan sen jäsenyrityksissä.
Yleissitovat työehtosopimukset koskevat koko alaa
Työehtosopimus voi olla yleissitova. Tämä merkitsee, että työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on myös sovellettava sopimusta työntekijöihinsä. Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Kun arvioidaan työehtosopimuksen yleissitovuutta, otetaan huomioon myös alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus sekä alan järjestäytymisaste puolin ja toisin. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta päättää erityinen vahvistamislautakunta. Yleissitovuuden työehtosopimusten vahvistusmenettely on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien.
Vähimmäisehtojen toteutumisen varmistaja
Työ- tai virkaehtosopimus kattaa sopimuksen mm. palkasta ja muista eduista. Se määrittää vähimmäisehdot, joita sopimuksen osapuolten on noudatettava. Niitä ei saa alittaa, paitsi siltä osin kuin työ- tai virkaehtosopimuksessa on kirjattu tähän valtuutus, esimerkiksi paikallisella sopimisella. Työpaikoilla voidaan kuitenkin sopia paremmista eduista kuin työehtosopimus edelyttää sekä poikkeuksista, jotka on sallittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.
Työtuomioistuin ratkaisee työehtosopimuksiin liittyviä oikeusriitoja
Jos työ- tai virkaehtosopimusten soveltamisesata tai rikkomisesta syntyy oikeusriitoja, ne voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluuvat kysymykset työehto- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä, laajuudesta, sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin ratkaisee myös laittoman työtaistelun hyvityssakon suuruuden. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen.
Sen sijaan sellaiset työsuhdetta koskevat oikeudelliset riidat, jotka eivät liity työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovaan työehtosopimukseen, käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.
