Akavan palkkiosuositukset 2010
Seuraavassa selostetaan eräitä yleisimmin käytettyjä palkkiomääriä ja -perusteita. Eräissä tapauksissa luentopalkkiot ovat viranomaisten ennalta vahvistamia eikä niistä yleensä ole mahdollisuutta sopia henkilökohtaisesti. Tämä koskee mm. yliopistoja ja korkeakouluja sekä kansalais- ja työväenopistoja.Milloin luento- tai esitelmäpalkkioita ei viranomaisen taholta ole ennalta vahvistettu ja niistä sovitaan vapaasti, voidaan palkkion määrää laskettaessa noudattaa seuraavia laskuperusteita:
a. Perustuntipalkka saadaan jakamalla ao. henkilön varsinaiselta työajalta saatava kuukausipalkka 100:lla.
b. Palkkion suuruutta määrättäessä tulee ottaa huomioon paitsi esityksen kestoaika myös siihen käytetty todellinen valmisteluaika. Jos valmisteluajan määrittely on vaikeaa, voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa taulukkoa, jossa valmisteluaika on otettu huomioon vain kertoimien avulla:
Samasta aiheesta pidettävän luennon kestoaika yhtenä päivänä (luentorupeamana) |
1 t |
2 t |
3 t |
4 t |
jne. |
|
|
|
|
|
|
Valmistelukerroin |
5 |
4 |
3 |
3 |
jne. |
|
|
|
|
|
|
Tuntien määrä, joilta kultakin edellytetään maksettavaksi korvauksena 1 kohdan mukainen perustuntipalkka |
5 t |
8 t |
9 t |
12 t |
jne. |
c. Matka-aika luento- tai esitelmäpaikalle, mikäli se on Iyhyehkö, voidaan laskea kokonaisuudessaan lisäyksenä laskutettaviin tuntimääriin, pitemmän matkan matka-ajasta kuitenkin yleensä enintään puolet.
d. Palkkiota voidaan korottaa
- jos luento pidetään vain kerran tai erityisen harvoin
- jos kurssin tai vastaavan edustama taso on erittäin korkea tai tavoite tavanomaista vaativampi
- henkilökohtaisen kyvykkyyden perusteella
- jos luentomateriaali sovitaan julkaistavan esimerkiksi luennon tilanneen tahon verkkosivuilla.
e. Oman viraston, laitoksen tai työpaikan piirissä tapahtuvasta opetustehtävästä voidaan veloittaa erillinen korvaus yleensä vain, kun opetustehtävä pidetään erityisesti järjestettynä opetustilaisuutena, joka poikkeaa tavanomaisesta työrutiinin hoidosta.
f. Korvauksen harjoitustöiden tarkastamisesta, kokeiden korjaamisesta ja muusta vastaavasta jälkityöstä sekä koulutukseen liittyvästä valmistelutyöstä katsotaan yleensä sisältyvän opetuspalkkioon. Toisin haluttaessa tulee siitä erikseen sopia, jolloin näistä tehtävistä tulisi laskuttaa perustuntipalkan mukainen tuntipalkkio.
Tuntitöiden palkkiot
Tuntipalkalla tehtävästä, erityistä pohjakoulutusta edellyttävästä tilapäisestä tai määräaikaisesta työstä maksettava palkkio voidaan laskea jakamalla tavanomainen kuukausipalkkaus 100:lla ja korottamalla näin saatua euromäärää 20–60 %:lla riippuen siitä missä määrin tuntipalkan lisäksi tulee sosiaalisia etuja, kuten vuosilomakorvaus, eläke-edut jne. Samoin korotusprosenttiin tulisi vaikuttaa se, onko tuntityö tekijälleen selvästi ylityöluonteista. Jos palkkio ei ole määriteltävissä tällä tavoin, yliopistossa tai korkeakoulussa loppututkinnon suorittaneen henkilön tuntipalkan tulisi olla vähintään 35 euroa ja ylioppilastutkinnon suorittaneen vähintään 24 euroa tunnilta.Asiantuntijapalkkiot
Jos luennon tai esitelmän pitäjä ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, hänet rinnastetaan yleensä tutkinnon suorittaneisiin, mikäli hänellä on huomattavia tieteellisiä tai taiteellisia ansioita tai pitkäaikainen kokemus luennoimallaan alalla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voidaan vastaavasti rinnastaa opintojensa, asemansa tai kokemuksensa perusteella erikoisasiantuntijoihin.Veloitettaessa on otettava huomioon ennen kaikkea tehtävän vaatima ammattipätevyys, siihen kuluva aika ja toimeksiantajalle koituva hyöty. Vähimmäistuntipalkkio on 51 euroa ja kokeneelle asiantuntijalle 63 euroa – kuitenkin vastaavasti vähintään kahdelta tunnilta. Päiväpalkkio on vähintään 314 euroa, kokeneelle asiantuntijalle 425 euroa. Kokeneella asiantuntijalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on väitellyt tohtoriksi tai muulla tavoin hankkinut suuren kokemuksen alallaan. Suositus koskee vain sellaisia toimeksiantoja, joissa asiantuntija on läsnä eikä laadi mitään kirjallista selvitystä tai lausuntoa. Näitä normeja voidaan käyttää myös muunlaatuisten tehtävien veloitusperusteena.
Kirjoituspalkkiot
Sanomalehtikirjoituksen tai muun sellaisen vähimmäishinta on 329 euroa, kokeneelle asiantuntijalle 434 euroa. Kun kysymyksessä on lehden toimituksen erityisesti pyytämä artikkeli, jonka aihe, pituus, määräaika yms. seikat ovat tarkasti määritellyt, on vähimmäispalkkio 116 euroa liuskalta ja yhden sanomalehtikirjoituksen osalta 573 euroa sekä kokeneelle asiantuntijalle vastaavasti 156 euroa ja 634 euroa.Käytännössä sovelletaan yleisesti esityksen pituuden mukaan määräytyvää palkkiota. Milloin tämä on sopiva veloitusperuste, vähimmäispalkkio on normaalityyppiseltä A4-kokoiselta, 28–30 riviä käsittävältä liuskalta 88 euroa ja kokeneelle asiantuntijalle 117 euroa.
Kirjoituspalkkioiden veloituksessa on vielä otettava huomioon, että on tavallisesti helpompi laatia pitkä selostus kuin Iyhyt ja ytimekäs. Laadittaessa lyhennelmiä tai arvosteluja tieteellisistä teoksista ja muista julkaisuista on otettava huomioon selostettavan julkaisun laajuus ja laatu sekä määrättävä palkkio ensisijaisesti näiden perusteiden mukaisesti.