Työsopimus

Työelämän perussopimus on työsopimus. Sen tekemisestä on säädetty työsopimuslailla, joka on työelämän peruslaki. Työsopimuslakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkaisella sektorilla tehtävään työhön.

Työsopimus on vapaamuotoinen. Sen solmivat työntekijä ja työnantaja, jotka sopivat keskenään työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. 


Työsopimuksen voi tehdä suullisesti, mutta kirjallnen työsopimus on suositeltava selvyyden ja todistettavuuden vuoksi. Jos toinen osapuoli vaatii kirjallista sopimusta, sellainen on laadittava. Työsopimuksessa ei voida sopia pakottavien lainsäännösten tai työehtosopimusten vastaisesti. Tehty työsopimus on muutettavissa uudella sopimuksella.


Monilla akavalaisilla liitoilla ja esimerkiksi YTN:llä on omia, eri aloille soveltuvia työsopimusmalleja, jotka helpottavat sopimuksen tekoa. Sopimuksen voi tehdä myös sähköisesti. Työsopimuksen muotoon katsomatta työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.

Työsopimuksella työntekijä sitoutuu sopimuksen määrittelemissä rajoissa tekemään työnantajalle tämän osoittamaa työtä johdon ja valvonnan alaisena. Työnantaja voi määrätä työn laajuuden, laadun ja paikan. Työnantajalla on myös oikeus valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan. Työnantajan työnjohto- ja määräämisoikeutta nimitetään direktio-oikeudeksi. Työsopimusta solmittaessa sovitaan työn vastikkeesta; palkasta ja muista eduista. Niiden on oltava vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisia. Ellei alalla ole työehtosopimusta, työehtojen rajat määrittelee työlainsäädäntö.

Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen sopimus

Työsopimus solmitaan toistaiseksi voimassa olevaksi tai perustellusta syystä määräajaksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla:
  • sijaisuus,
  • työn luonne tai
  • muu näihin rinnastettava syy.
Jos työnantajan aloitteesta on ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen sopimus, sitä pidetään toistaiseksi voimassa olevana, samoin peräkkäisiä eli ketjutettuja määräaikaisia sopimuksia. Määräaikaiseen työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja päättymisajankohta.

Jos työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan loppua. Työntekijä ei saa irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Jos koeajasta on sovittu, työsopimuksen saa tänä aikana purkaa määräajasta riippumatta.

Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti.

Työsopimuksen peruselementit

  • Työsopimuksen osapuolet
  • Työsuhteen alkamisajankohta
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeajan pituus
  • Työntekopaikka
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus
  • Palkka, muu vastike ja palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste

Lisätietoja

Työsuojelupiiri: Selvitys työsuhteen ehdoista

Finlex, työsopimuslaki