Vuorotteluvapaa, osa-aikalisä ja opintovapaa

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä vapautetaan määräaikaisesti työtehtävistään. Vuorotteluvapaa on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivän jakso. Vuorotteluvapaasta työntekijän ja työnantajan on sovittava keskenään. Vuorottelijalla on oikeus palata vapaan päätyttyä aikaisempaan työhönsä.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijällä on vähintään kymmenen vuoden työhistoria. Työhistorian saman työnantajan palveluksessa kokoaikaisessa työsuhteessa tulee olla kestänyt vähintään vuoden. Työntekoon verrattavaa aikaa ovat muun muassa äitiys-, isyys- ja hoitovapaajaksot sekä varusmies- tai siviilipalvelus. Työhistoriasta enintään neljännes voi olla tällaista työhön rinnastettavaa aikaa. Jos henkilö on ollut aiemmin vuorotteluvapaalla, hänelle täytyy karttua viiden vuoden työhistoria uutta vuorotteluvapaata varten.

Työnantajan tulee palkata vuorottelijan sijaiseksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaista palkattaessa etusija on annettava alle 25-vuotiaalle työttömälle, pitkäaikaistyöttömälle tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon suorittaneelle.

Vuorottelija saa vuorotteluvapaan aikana vuorottelukorvauksen, joka on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria, korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Vuorotteluvapaan aikana karttuu eläkettä samoin kuin työssä ollessakin.

Osa-aikalisä

Työvoimatoimisto voi myöntää ansionmenetyksen korvauksena osa-aikalisää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön, jos työnantaja palkkaa osa-aikatyöhön samaksi ajaksi tietyt ehdot täyttävän työttömän työnhakijan. Osa-aikalisää koskevia säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin.

Osa-aikalisää voidaan myöntää henkilölle, jonka kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on ennen osa-aikatyöhön siirtymistä kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään
vuoden. Osa-aikalisään oikeuttavan työajan tulee olla 40–60 prosenttia osaaikatyöhön siirtyneen henkilön kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta. Lisäksi edellytetään, että osa-aikatyöhön siirtyvän ja osa-aikatyöhön työllistetyn työaika on yhteensä vähintään sama kuin kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvän työaika. Työvoimatoimisto maksaa osa-aikatyöhön siirtyvälle tukena 50 prosenttia kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta enintään vuoden ajan.

Opintovapaa

Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden. Viiden vuoden aikana saman työnantajan
palveluksessa työntekijä voi pitää opintovapaata kaksi vuotta. Opintovapaa anotaan työnantajalta, ja opintojen on yleensä liityttävä oman ammattitaidon kohentamiseen. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että opintovapaata voi käyttää myös ammattiyhdistyskoulutukseen.

Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Opintovapaa lasketaan useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa osittain sellaiseksi työssäoloa vastaavaksi ajaksi, joka kartuttaa vuosilomaa ja muita etuja.