rss Akavan lausunnot

17.3.2017 8.15

Akavan lausunto työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvatehtävien mahdollisesta siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen vastuulle

Akava toteaa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvatehtävien mahdollisesta siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen vastuulle jakavansa työryhmän mietinnön keskeiset johtopäätöset sekä käsityksen siitä, että selkein ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu myös työttömyyskassojen osalta olisi, että se tutkisi itsenäisesti kaikki ansiopäivärahan saamisedellytykset. Akava katsoo, että tämä voisi selkeyttää työnhakijan näkökulmasta työttömyysturvan hakemiseen liittyvää prosessia ja näemme tämän oikeana suuntana. Näin myös maakunnissa todennäköisesti jäisi paremmin mahdollisuuksia keskittyä työnhakijoiden palveluiden järjestämiseen. Kaikkien työttömyysturvatehtävien siirtoon työttömyyskassoille sisältyi työryhmän muistiossa varaumia työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän osalta, koska sen katsotaan sisältävän merkittävää julkisen vallan käyttöä. Toisena vaihtoehtona Akava pitää sitä, että maakunta tekee työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään liittyvät päätökset.

Työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvatehtävien mahdollinen siirtäminen Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen vastuulle

Akava jakaa työryhmän mietinnön keskeiset johtopäätökset (s.25). Jaamme käsityksen siitä, että selkein ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu myös työttömyyskassojen osalta olisi, että se tutkisi itsenäisesti kaikki ansiopäivärahan saamisedellytykset. Akavan käsityksen mukaan tämä voisi selkeyttää työnhakijan näkökulmasta työttömyysturvan hakemiseen liittyvää prosessia ja näemme tämän oikeana suuntana. Näin myös maakunnissa todennäköisesti jäisi paremmin mahdollisuuksia keskittyä työnhakijoiden palveluiden järjestämiseen.

Kaikkien työttömyysturvatehtävien siirtoon työttömyyskassoille sisältyi työryhmän muistiossa varaumia työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän osalta, koska sen katsotaan sisältävän merkittävää julkisen vallan käyttöä. Toisena vaihtoehtona Akava pitääkin sitä, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään liittyvät päätökset tekee maakunta. Maakunnan vastuulla tulevat olemaan rekrytointi- ja osaamispalvelujen järjestäminen sekä palvelutarpeen arvioiminen ja ohjaus. Maakunnalle on jäämässä myös mm. työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat ratkaisut, koska tähän päätökseen katsotaan vaikuttavan työnhakijan tilanteen sekä alueellisten työmarkkinoiden tilan.

Seuraamusjärjestelmästä työttömyysturvan työnjakotyöryhmä toteaa puolestaan mm., että sen tarkoituksena on ohjata työnhakijoita hakemaan aktiivisesti työtä ja osallistumaan työllistymistä edellytyksiä parantaviin palveluihin. Näistä toisiinsa liittyvistä syistä työnhaussa, palveluissa sekä seuraamusjärjestelmässä voi olla perusteltua, että päätökset seuraamusjärjestelmän osalta ovat maakunnan viranomaistehtäviä.

Vaihtoehto, jossa seuraamusjärjestelmän osalta päätöksen tekisi Kela myös työttömyyskassan jäsenten osalta on kaikista huonoin ja lisäisi monimutkaisuutta. Tässä vaihtoehdossa työnhakijan asioita hoitaisi entisen kahden tahon, TE-toimiston ja työttömyyskassan, sijaan ainakin kolme tahoa; maakunta ja mahdollinen palveluntuottaja, Kela ja työttömyyskassa.

Työryhmän muistiossa käsiteltiin lyhyesti myös henkilöasiakkaan palveluprosessia. Palveluprosessin kuvaus ja hahmottaminen ovat olleet kasvupalvelulain valmistelussa toistaiseksi puutteellisia. Tähän Akava ja muut palkansaajajärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota erillisessä kannanotossaan alue- ja kasvupalvelujen ohjausryhmälle (liite). Tässäkin yhteydessä Akava muistuttaa, että työnhakijan mahdollisuudet vaikuttaa palvelutarpeen arviointiin ja palveluntuottajan valintaan on varmistettava.

Kasvupalvelulain valmistelu on vielä kesken ja esimerkiksi työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään sekä työttömyysturvalla opiskeluun mietitään uudistuksia. Edellämainitut kommentit perustuvat tämänhetkiseen tilannekuvaan ja eivät välttämättä ole Akavan lopullisia kantoja. Toteamme lisäksi, että valmistelun aikataulu on kiireinen ja valmistelun laatu on aikataulusta huolimatta varmistettava.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja

Maria Löfgren, johtaja


Liite    Palkansaajajärjestöjen SAK, Akava ja STTK muistio 24.1.2017: Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen (ohessa tekstinä)

Lausunnon tunnistetiedot

Kommenttipyyntö 27.1.2017/Dnro TEM/1989/00.04.01/2016

Diaarinumero Dnro 022/62/2017

Lausunnon päiväsy 28.2.2017

Laatija Katja Veirto   




SAK, Akava, STTK

Muistio 24.1.2017


Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Palkansaajakeskusjärjestöjen näkökulmia uudistuksen neljään ongelmakohtaan:

  1. Eri työnhakijaryhmät, kuten työttömät työnhakijat, vaikeasti työllistyvät sekä ammatinvaihtajat, on nostettava esiin kohderyhminä ja palveluprosessit kuvattava lain tasolla. Palveluiden organisointi ja palveluntuottajien vastuut on suunniteltava huolellisesti.
  2. Henkilöstön asema on suunniteltava mahdollisimman ajoissa ja pitkällä tähtäimellä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa - yhteistoimintalain määräyksiä noudattaen. Organisaatioiden muutosjohtamisen kyvyt sekä osaaminen on varmistettava.
  3. Julkisten hankintojen osaaminen maakuntatasolla on varmistettava suunnitelmallisilla toimenpiteillä ennen lainsäädännön toimeenpanoa.
  4. Lainsäädäntöuudistuksen vaikuttavuusarvioinnit on tehtävä huolellisesti. Niissä tulee esittää arvioinnin taustaoletukset ja johtopäätökset on perusteltava.

Palvelut ja palveluprosessit

Lakiluonnoksen mukaan yritys- ja työvoimapalvelut yhdistetään uudeksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan soten mallin mukaisesti järjestäjä-tuottajamallilla. Maakunta toimii palveluiden jär-jestäjänä hankkien palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Maakunta järjestää palvelut itse vain markkinapuutetilanteessa. Sote palveluihin verrattuna työvoimapalvelut tulevat siirtymään lähes kokonaan markkinaehtoisiksi ja esim. kunnat voivat olla mukana kilpailussa vain perustamansa yrityksen kautta.

Työttömien työnhakijoiden ja muiden työnhakijaryhmien tilanne muutoksessa on vielä hyvin avoin. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat erityisen huolestuneita näiden kohderyhmien palveluprosesseista, joista ei ole selkeää kuvaa tai tehty lopullisia päätöksiä. Mihin työtön ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi? Kuinka työtön ohjataan oikeaa palveluun? Minkälaisia palveluita vaikeasti työllistyville tarjotaan? Kuinka palveluohjaus palveluntuottajien välillä toimii?

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan työvoimapalveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä työttömien yhdenvertaisesta kohtelusta. Työttömien työllisyyden edistäminen sekä taloudelli-sen aseman turvaaminen tulee olla kehittämisen lähtökohtana. Vaarana voi olla, että maakunnan priorisoivat sote-palvelut työttömien palveluita tärkeämmäksi, jolloin aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit voivat laskea. Luonnosten mukaan maakunnilla ei ole myöskään selkeitä valtion asettamia velvoitteita palvelutasosta. Vaikeasti työllistyvien palvelut on linjattava toteutettavaksi yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Henkilöstön siirrot ja asema

TE-toimistojen ja ELY:jen henkilöstö (noin 2 300 hlöä) siirtyy maakunnille vuoden 2020 loppuun mennessä (alkaen 2019) liikkeen luovutuksen periaatteella vanhoina työntekijöinä, mutta ilman mahdollisiin tulevaisuudessa tapahtuviin irtisanomisiin liittyviä siirtymäaikoja. Henkilöstö tulisi jakautumaan maakuntien, maakuntien palvelulaitosten, maakuntien yhtiöiden ja maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen. Näistä työntekijöistä osa tulisi siirtymään muihin organisaatioihin, kuten yrityksiin. Tarkemmat henkilöstövaikutukset selviävät vasta aikaisin-taan vuoden 2018 aikana. Alustavan arvion mukaan julkiselle sektorille jäisi TE-palveluiden osalta virkavastuulla tehtäviä töitä noin 15–25 prosentille nykyisestä henkilötyövuosimäärästä.

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat lailla olevan merkittävä vaikutus henkilöstön asemaan.

Maakuntien toimiessa palveluiden tuottajina vain markkinapuutetilanteessa, voi tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet tällöin täyttyä. Tämä merkitsee monen vuoden epävarmuutta työntekijöille - missä työpaikka on, millaisia tehtäviä tulee tekemään vai uhkaako työttömyys.

Muutos edellyttää valtiotyönantajalta, maakunnilta ja yksittäisiltä työpaikoilta kykyä ja osaamista vahvaan muutosjohtamiseen. Palkansaajajärjestöt korostavat riittävän ja jatkuvan informaation välittämistä työntekijöille, yhteistoimintalain noudattamista sekä hyvää vuoropuhelua johdon ja henkilöstön välillä muutokseen varautumisessa. Muutoksen läpivienti hallitusti edellyttää suunnitelmallisuutta ja perusteltua harkintaa henkilöstön siirtojen toteuttamisessa.

Julkisten hankintojen osaaminen

Uudistuksessa aiotaan viedä läpi ennen näkemätön julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen, joka merkitsee maakunnissa jatkuvaa ja laajaa kilpailuttamista. Tosiasia on, että julkisten hankintojen osaamisessa on julkisella sektorilla yhä vakavia puutteita, jotka eivät korjaannu pelkillä lainmuutoksilla tai ohjeistuksilla. Vaarana on kustannustason nousu sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden heikkeneminen. Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, ettei uudistusta pidä vielä läpi, ennen kuin maakuntien osaaminen on julkisiin hankintoihin liittyen varmistettu.

Lainsäädäntöuudistuksen vaikuttavuusarvioinnit

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan osin puutteellisista lainsäädäntöuudistuksien vaikuttavuusarvioinneista, mm. asiakaspalvelun loogisuus, työllisyysvaikutukset, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen, työttömien asema, vaikutukset henkilöstön asemaan, kokonaisvaikutukset julkiseen talouteen. Huolena on myös koko hankkeen valmistelun laatu, joka kiireen ja rajallisten valmisteluresurssien vuoksi voi jäädä puutteelliseksi.


Lisätiedot:

SAK: pirjo.vaananen(at)sak.fi

Akava: heikki.taulu(at)akava.fi ja katja.veirto(at)akava.fi

STTK: leila.kurki(at)sttk.fi ja antti.aarnio(at)sttk.fi


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje