14.9.2015

Akavan perustelut mielenilmaukseen osallistumiseen

Akava haluaa rakentaa Suomea sopimalla ja vastustaa pakkolakeja

-olimme valmiit myös yhteiskuntasopimukseen


Akava suhtautui vakavasti hallituksen pyyntöön neuvotella ja sopia työmarkkinauudistuksista. Akava oli valmis kilpailukykyä parantaviin toimiin työnantajien ja maan hallituksen asettaman 5 prosentin edestä. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että eri aloilla sovittaisiin seuraavalla työ- ja virkaehtosopimuskierroksella kilpailukykyä parantavista toimista kyseisen toimialan lähtökohdista käsin. Samalla tämä olisi tarkoittanut sitoutumista palkkamalttiin jo nyt, vähintään vuosi etukäteen.

 

Tällainen sitoutuminen olisi asettanut palkansaajat seuraavalla työehtosopimuskierroksella sen tosiasian eteen, että yksikkötyökustannusten alentaminen kilpailukykytavoitetta vastaavalla määrällä olisi noussut neuvottelujen kohteeksi. Näin suuri etukäteisvastaantulo olisi ilman muuta edellyttänyt myös sitä, että työnantajat olisivat olleet valmiita sitoutumaan työntekijöiden työllistämiseen kehittämällä muutosturvaa ja irtisanomissuojaa sekä parantamalla työn tuottavuutta joustavin työaikajärjestelyin ja työpaikkojen yhteistoimintaa parantamalla.

 

Maan hallitukselta Akava edellytti, että se mahdollistaa kilpailukyvyn paranemisen panostamalla tutkimus-, kehitys -ja innovaatiotoimintaan, ryhtymällä uudistamaan työelämää kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla ja vaalimalla jatkossakin ennakoitavuutta ja vakautta työmarkkinoille tuovaa sopimiskulttuuria.

 

Hallitus ilmoitti 8. syyskuuta yhteiskuntasopimuksen korvaavista toimista. Ne  sisältävät eri työnantajaliittojen useiden vuosien ajan eri sopimuspöydissä esiin nostamia tavoitteita, jotka ovat vaihdelleet toimialan tilanteen mukaan. Nyt nämä eri toimialojen tavoitteet tulevat koskemaan kaikkia toimialoja täysin riippumatta siitä, mikä kilpailu- tai työllisyystilanne toimialalla on. Hallitus uskoo, että yksikkötyökustannusten laskeminen pakkolainsäädännöllä johtaa pitkällä tähtäimellä työllisyyden lisääntymiseen.

 

Näin rankka palkansaajien ostovoimaa, oikeusturvaa ja neuvotteluasemaa romuttava paketti olisi ehdottomasti edellyttänyt, että myös työnantajiin kohdistetaan toimia, joilla heitä sitoutetaan henkilöstöönsä. Hallituksen esittämä muutosturvamalli on riittämätön ele työllistymisedellytyksien parantamiseksi. Lisäksi hallitus edellyttää työnantajien tarjoavan irtisanotuille työterveyshuoltopalveluita kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Samalla työnantajien sairausvakuutus maksun (eli sava-maksun) olennainen alentaminen uhkaa työterveyshuollon rahoitusta tai siirtää sitä veronmaksajien vastuulle muiden työtulovakuutuksella rahoitettavien järjestelmien ohella.

 

Akavan käsitys on, että poliittisella päätöksellä ja valtiovallan toimin toteutettava yksikkötyökustannusten alentaminen ei takaa Suomen kilpailukyvyn tai työllisyyden positiivista kehitystä. Sen vuoksi Akava pitää hallituksen pakkolakipakettia jäsentensä kannalta kohtuuttomana ja on suositellut sitä vastustaville neuvottelujärjestöilleen ja jäsenliitoilleen osallistumista perjantaina 18.9. järjestettävään mielenosoitukseen. Neuvottelujärjestöt ja jäsenliitot ohjeistavat ja tiedottavat päätöksistään tarkemmin.

 

Akava ei hyväksy missään tilanteissa perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien polkemista. Niihin kuluu sopimusvapaus ja järjestäytymisvapauteen kuuluva neuvotteluoikeus, joita hallitus on murtamassa pakkolainsäädännöllä heikomman osapuolen vahingoksi. Osallistumalla palkansaajaliittojen yhteiseen mielenilmaukseen Akava pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon siten, että Suomen hallitus pidättyisi ihmisoikeuksia polkevista aikeistaan.  

 

Mikäli hallitus toteuttaa aikomansa pakkolait, on seurauksena lukuisia kansainvälisluontoisia ihmisoikeuskanteita ja valvontamenettelyjä Suomea vastaan. Samalla hallitus avaa työn hinnasta päättämisen poliittiseksi välineeksi.


Edessä on erittäin suurella todennäköisyydellä epävakauden ja ennakoimattomuuden lisääntyminen työmarkkinoilla ja jopa konfliktiherkkyyden lisääntyminen. Politisoidessaan työmarkkinoiden toimivuuden ja työn hinnan hallitus ottaa tietoisesti suuremman riskin Suomen tulevaisuudesta kuin kertaakaan sodan jälkeisinä vuosina.


  • Teksti: Maria Löfgren