3.5.2017

Akavan yrittäjäohjelma

Parempi asema yrittäjille ja itsensätyöllistäjille

Työmatka07

1.  Johdanto

Akavan tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tämä edellyttää monenlaisia toimia, myös yrittäjyyden lisäämistä. Akavan yrittäjyyspolitiikan edunvalvonnan punaisena lankana on edistää pää- ja sivutoimisen yrittämisen ja itsensä työllistämisen edellytyksiä verotuksen, koulutuspolitiikan ja sosiaaliturvan kehittämisellä. Kaikki nämä osaltaan vaikuttavat siihen, miten yrittäjäksi rohjetaan ryhtyä ja miten kannattavana se koetaan. Akavan näkökulmasta kaikki työnteko ja ahkeruus on kannatettavaa ja siihen tulee kannustaa.

Akavassa on tiedostettu työelämän moninaisuus, erilaiset työn muodot ja meneillään oleva murros. Liikkuminen työsuhteisen työn, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden statusten välillä on arkipäivää jo nyt. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 oli 270 000 yrittäjää ja 177 000 yksinyrittäjää. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevien ja itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Itsensätyöllistäjiä oli 2000-luvun alussa noin 120 000, kun vuonna 2015 määrä oli jo 157 000. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuosituhannen alussa 33 000 ja 15 vuotta myöhemmin 59 000. Korkeakoulutettujen osuus kaikista itsensätyöllistäjistä on kasvanut 15 vuodessa 28 prosentista 37 prosenttiin.

Kyse on erilaisten työelämään kytkeytyvien ilmiöiden lisääntymisestä ja yleistymisestä – epätyypillisestä tulee tyypillistä. Työelämässä joustoja etsitään esimerkiksi vuokratyöstä, nollatyösopimuksista, omaehtoisesta osa-aikatyöstä, ns. kevytyrittäjyydestä ja työ- ja laskutusosuuskuntien hyödyntämisestä, sivutoimisesta yrittämisestä, pilvityöstä, itsensä työllistämisestä sekä mm. työtehtävien ulkoistuksien takia toimeksiantona teetettävästä työstä.

Palkansaajaliikkeellä on edelleen paikkansa työelämän pelisääntöjen kehittäjänä ja valvojana. Työn murroksessa on tärkeää huolehtia riittävästä työntekijän turvasta.  Tässä nykylainsäädäntö ei ole pysynyt mukana, vaan työlainsäädäntö lähtee edelleen pitkälti siitä, että ihminen on joko työsuhteessa tai yrittäjä. Kolmatta kategoriaa itsensätyöllistäjille ei ole tarpeen luoda, mutta ongelmakohtiin tulee puuttua.

On monta tasoa vaikuttaa yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseen. Elinkeinopolitiikan edunvalvonnan tasolla keskitytään esimerkiksi kasvua tukevaan investointi- ja innovaatiopolitiikkaan, digitalisaatioon ja rahoitukseen, kun taas yrittäjyyspolitiikan ruohonjuuritasolla yrittäjän arjen asiat, toimeentulo, työterveyshuolto, työn ulkoistukset, alustojen kautta työskentely ja verotus ovat tärkeitä.

Tässä ohjelmassa keskiössä ovat mikroyrittäjät (työntekijöitä 1–9, liikevaihto enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa) sekä itsensätyöllistäjät, sivutoimiset yrittäjät sekä heidän asemaansa vaikuttavat tekijät. Itsensätyöllistäjällä tarkoitetaan Tilastokeskuksen käyttämää käsitemäärittelyä yksinyrittäjistä, ammatinharjoittajista, freelancereista tai apurahansaajista. Käsitteellä katetaan työn tekemisen monet muodot, joille on ominaista yrittäjämäinen tapa tehdä työtä. 

Etätyö_08_b

2.  Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvonnan linjaukset ja toimenpide-ehdotukset

2.1 Yrittäjän ja itsensätyöllistäjän sosiaaliturvaa parannetaan

Yrittäjä- ja palkkatyön rinnakkaisuus ja vuorottelu ovat lisääntyneet merkittävästi ja itsensätyöllistäjien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Käsitteiden osalta ”työtulonsaaja” palkansaajan tai yrittäjätulon erottelun sijaan kuvaa todellisuutta paremmin.

Nykyisin henkilö voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta vain joko palkansaaja- tai yrittäjätulojen perusteella. Tämä voi helposti johtaa siihen, että yksinyrittäjä, freelancer, itsensätyöllistäjä tai apurahalla työskentelevä voi ilman työtä jäädessään pudota kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Akava on esittänyt mallia yhdistelmävakuutuksesta, jossa tehty työ palkansaajana, yrittäjänä tai toimeksiantotyönä kerryttää yhtäaikaisesti työttömyysvakuutuksen työssäoloehtoa.

Työelämää_27_b

Palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvan rahoitus rakentuu erilaisille periaatteilla. Ansio-osa rahoitetaan palkansaajille työttömyysvakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassan jäsenmaksulla. Yrittäjillä ansio-osan rahoitus hoidetaan työttömyyskassan jäsenmaksun kautta. Molemmissa valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden.

Yrittäjän eläketurva määräytyy yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Sisällöllisesti yrittäjien eläketurva vastaa palkansaajien eläketurvaa. Eläke määräytyy yrittäjän ilmoittaman arvioidun työtulon perusteella, joka on vähintään 7645,19 euroa vuodessa (vuonna 2017). YEL:ssä tarkoitetun työtulon on vastattava yrittäjän työpanosta ja siten konkreettista palkkaa, jonka maksaisi kyseisen työn suorittajalle. Saman vahvistetun työtulon perusteella määräytyy myös yrittäjän koko sosiaaliturva eli muut sosiaaliturvaetuudet; työttömyyskorvaus, vanhempainpäiväraha ja sairauspäiväraha.

YEL-maksun taso on sama kuin keskimääräinen TyEL-maksun taso. Valtio rahoittaa vuosittain yrittäjäeläkkeen menoista sen osan, mitä vakuutusmaksuilla ei saada katettu. Esimerkiksi vuonna 2014 valtion osuus oli 67 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kuutta prosenttia menoista. Yrittäjäeläkejärjestelmässä ei ole rahastointia.

Yrittäjän ilmoittama työtulo jää kuitenkin usein todellisia työtuloja matalammaksi. Alivakuuttamisen taustalla on korkeana pidetyt YEL-maksut sekä puutteellinen tieto vaikutuksesta muuhun sosiaaliturvaan, tulevan eläkkeen tasosta ja YEL-eläkevakuuttamisen joustomahdollisuuksista. Tämä on pitkällä tähtäyksellä ongelmallista sen pienentäessä yrittäjän samaa eläkettä ja muita etuuksia. Tätä kokonaisuutta on arvioitava varmistamaan riittävä sosiaaliturvan taso.

Akavan tavoitteena on, että yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturva saatetaan lähemmäksi palkansaajan turvan tasoa ja ehkäistään väliinputoamisia.

Toimenpide-ehdotukset

  • Uudistetaan työttömyysturvaa yhdistelmävakuutusta kehittämällä.
  • Selvitetään mahdollisuus rajata yrittäjän sairauspäivärahan omavastuu sairastumispäivään ja rahoituksen hoitaminen yrittäjien kesken.
  • Yrittäjämääritelmää tulee selkeyttää ja yhdenmukaistaa julkishallinnossa ja lainsäädännössä. Yrittäjän perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä mitään, tulee poistaa työttömyysturvassa yrittäjämääritelmästä.

2.2    Sivutoimista yrittäjyyttä helpotetaan

Yhä useammalla on palkkatyön tai eläkkeen ohessa jokin pöytälaatikkoyritys tai toiminimi, jonka puitteissa on mahdollista toteuttaa itseään jollakin alalla, testata liikeideaa pienemmällä riskillä sivutoimisena yrittäjänä. Sivutoimista yrittämistä suunnitellessa on syytä selvittää, mitä vaikutuksia sillä on muun muassa verotukseen, sosiaalietuuksiin tai työttömyysturvaan. Myös sivutoimista yritystoimintaa harjoittavan on otettava YEL-vakuutus, jos arvioitu vuotuinen YEL-työtulo on vähintään 7645,19 euroa (vuonna 2017) ja yritystoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta.

Vuoden 2016 alusta työttömyysturvan yrittäjämääritelmä laajeni. Jatkossa yrittäjinä pidetään myös niitä henkilöitä, jotka eivät ole velvollisia ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista eläkevakuutusta (YEL, MYEL). Lakimuutos ei heikennä kenenkään työttömyysturvaa eikä sillä muutettu sivu- ja päätoimisuuden yrittäjyyden arviointiedellytyksiä. Vaikka henkilöä pidettäisiin yrittäjänä, oikeus päivärahaan sivutoimisen oman työn ajalta ei kuitenkaan muutu.

Nykytilanteessa TE-toimistot ratkaisevat, onko henkilö sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä työttömyysturvan osalta. Sivutoiminen yrittäjä on oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut asiasta kirjalliset ohjeet, mutta TE-toimistojen tulkinnoissa on eroja. Päätös perustuu aina TE-toimiston työvoimapoliittiseen kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saadut selvitykset. Ratkaisevaa on yritystoiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta saadut tulot eli onko tehty työmäärä esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan työttömyyskassaan.

Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat, jakauma aloittain 2016

Akavan tavoitteena on, että yrittäjät eri puolella Suomea ovat yhdenvertaisessa asemassa siinä, miten tulkinnat pää- tai sivutoimisesta yrittäjyydestä tehdään. Kokonaisarviossa on siirryttävä tuloperusteiseen harkintaan, mikä vähentää epävarmuutta etuuden saamisessa. Akavan tavoitteena on myös helpottaa sivutoimisen yritystoiminnan aloittamista työttömänä.

Toimenpide-ehdotukset

  • Yritystoiminnan vaikutusta työttömyysturvaoikeuteen kehitetään työnhakijan näkökulmasta kannustavammaksi siten, että työttömänä aloitettua yritystoimintaa pidetään sivutoimisena ja oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen säilyy ensimmäisen neljän kuukauden ajan. Sen jälkeen arvioidaan yritystoiminnan sivutoimisuus tai päätoimisuus.
  • Sivutoimiseen yrittäjyyteen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa muutetaan niin, että ratkaisun perusteena käytetään ensisijaisesti tuloja ja sitä ettei toiminta muodosta estettä ottaa vastaan kokoaikatyötä.  
  • Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointia tulee yksinkertaistaa ja ennakoitavuutta lisätä. Arviointi siirretään TE-toimistolta etuuden maksajalle.

2.3   Yrittäjän työhyvinvointia parannetaan

Yrittäjälle oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Etenkin yrityksen alkuvaiheissa yrittäjän taloudelliset resurssit ovat niukat, jolloin oman ja työhyvinvoinnin edistäminen ei ole etusijalla. Merkittävä osa yrittäjistä ja etenkin yksinyrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työterveyshuoltoaan, vaikka Kela korvaa kustannuksista 50–60 prosenttia tietyin rajoituksin.

Lääkäri08

Työeläkevakuutusyhtiö Varma teetti vuonna 2009 yrittäjäasiakkailleen kyselyn, josta kävi ilmi, että yrittäjistä vain 25 prosenttia on työterveyshuollon piirissä. Yksinyrittäjistä jopa 90 prosenttia on ilman työterveyshuoltoa. Työnantajana toimivista yrittäjistä kaksi kolmasosaa on järjestänyt oman työterveyshuoltonsa.

Ongelmana on työterveyspalveluiden tuottajien valmiiden ja laajojen pakettien kalleus. Yrittäjälle voisi olla järkevämpää ottaa mieluummin yksityinen sairasvakuutus, tapaturmavakuutus tai asioida ensisijaisesti terveyskeskuksessa. Palveluntarjoajien olisi huomioitava tämä ja räätälöitävä yrittäjän tarpeen mukaisia palveluita laajojen, valmiiden pakettien sijaan. Tällöin hinta ei nouse liian korkeaksi.

Akavan tavoitteena on, että kaikki yksinyrittäjät pääsevät työterveyshuollon piiriin.

Toimenpide-ehdotukset

  • Selvitetään yksinyrittäjien tarpeet työhyvinvoinnin ja työterveyspalveluiden osalta.
  • Yrittäjän työterveyshuollon hankinnan ja työsuojelun osaamista tulee lisätä.

2.4  Kilpailulainsäädännön rajoitukset ja kollektiivinen edunvalvonta itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi

Nykyinen kilpailulainsäädäntö ei mahdollista kollektiivista edunvalvontaa itsensätyöllistäjille. Tällöin esimerkiksi toimeksiantajan ja työn suorittaja välinen neuvottelutilanne on epätasapainoinen. Tämä johtaa vääristyneeseen tarjouskilpailuun työn hinnasta ja siitä, mikä on kohtuullinen ja osaamisen mukainen korvaustaso. Toimeksiantajastaan riippuvaisten itsensätyöllistäjien mahdollisuudet neuvotella palkkioistaan ovat usein hyvin heikot.

Kilpailulainsäädännön osalta on syytä selvittää, miten se kohtelee itsensätyöllistäjien oikeutta saada neuvontaa ammattijärjestöiltä, muun muassa palkkiosuosituksia, ja tulkitaanko suositukset elinkeinonharjoittajien välisiksi kartellisopimuksiksi. Euroopan tasolla ETUC selvittää asiaa.

Akavan tavoitteena on, että itsensätyöllistäjän oikeus kollektiiviseen ammatilliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen edunvalvontaan mahdollistetaan kilpailulainsäädännössä.

Neuvottelu_06_c

Toimenpide-ehdotukset

  • Kilpailulainsäädäntöä muutetaan siten, että se mahdollistaa yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien kollektiivisen edunvalvonnan eri muodoissaan.  
  • Kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan siten, että siitä ei muodostu este yrittäjyydelle ja itsensä työllistämiselle.

2.5 Alustatalouden haasteet ja mahdollisuudet yksinyrittäjälle

Jakamistaloudessa ei ole kyse uudesta ilmiöstä, sillä resursseja ja työtä on jaettu ja vaihdettu aina. Digitaalinen murros helpottaa tätä ja muuttaa tapaa, jolla työtä tehdään ja johdetaan, työvoimaa käytetään ja työpanosta tarjotaan.

Työn jakamistalous tuo mukanaan ns. pilvityön ja pilvityöntekijöiden välittämisen. Pilvityöksi kutsutaan työtä, jota tehdään erilaisten digitaalisten alustojen kautta, jolloin puhutaan myös alustataloudesta. Tämä lisää itsenäisten toimeksiantosuhteissa työskentelevien määrää. Työntekijät itse edesauttavat muutosta, sillä erityisesti huippuosaajat eivät enää itse välttämättä suostu pysyviin työsuhteisiin vaan kilpailuttavat resurssinsa, osaamisensa ja aikansa.

Pilvityölle ominaista on, että palvelualusta tai laskutuspalveluosuuskunta hoitaa palkkiota vastaan hallinnon ja maksaa henkilölle toimeksiantajalta laskutettavan korvauksen tai ”palkan” työstä. Yleensä näissä palveluissa henkilö itse hankkii, sopii ja tekee työt.

Alustatalous tuo mukanaan paitsi ansaintamahdollisuuksia myös ongelmia. On eroteltava alustat, jotka luovat uutta työtä ja alustat, joiden kautta tehty työ on pois työsuhteisesta työstä.

Toimeksiantojen kautta työskenteleminen voi johtaa tilanteisiin, joissa työsuhteen määritelmä saattaa hämärtyä. Tällä hetkellä alustatyönantaja ei ole työsopimuslain mukainen työnantaja eli kysymyksessä ei ole työsuhde eikä vuokratyö. Työsuhteen puuttuminen saattaa aiheuttaa sen, että oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei ole, kun ei ole työlainsäädännön mukaista työsuhdetta, työaikaa ei seurata, osaamisen päivittämiseen ei saa tukea, työterveyshuolto ja työsuojelu puuttuvat.

Arkkitehti07

Alustojen kautta työskentely vaatii muun muassa seuraavien asioiden selventämistä ja ratkaisua:

  • Tarjoaako alusta mahdollisuuden kiertää työnantajavelvoitteita ja veroja?
  • Milloin alusta on työantaja ja onko työn suorittaja yrittäjä vai palkkasuhteessa?
  • Mikä on kuluttajansuoja alustataloudessa?
  • Miten turvataan pilvityöntekijälle ja toimeksiantosuhteessa olevalle sosiaaliturva ja työterveyshuolto?
  • Kuka määrittelee työn hinnan?
  • Miten on huomioitu työsuoritukseen liittyvät konsultti- ja tuotevastuun piiriin kuuluvat vastuut? 
  • Kierretäänkö tekijänoikeuksia?

Akavan tavoitteena on, että alustatyöntekijän sekä alustatyönantajan asema, oikeudet ja velvollisuudet ovat selkeät.

Toimenpide-ehdotukset

  • Selvennetään kansallisella tasolla sitä, milloin työsuhteen tunnusmerkistö alustataloudessa täyttyy sekä sitä, miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat.
  • Turvataan alustatyöntekijälle mahdollisuus työterveyshuoltoon ja sosiaaliturvaan.

2.6 Yrittäjän verotuksen kehittäminen

Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomen kaikista yrityksistä lähes 99 prosenttia työllistää alle 50 henkeä. Suurin osa, peräti 95 prosenttia (Tilastokeskus 2015) on mikroyrityksiä. Yksinyrittäjiä on noin 66 prosenttia. Työllisyyttä ja yrittäjyyttä on pyrittävä lisäämään yhtäaikaisin toimin ja näiden mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä on pyrittävä parantamaan.

Yrittäjälle verotus muodostaa kokonaisuuden, jossa tuloihin vaikuttavat yhteisövero, pääomatulovero ja ansiotulovero. Yrittäjä kantaa yritystoiminnastaan riskin, minkä tulee näkyä yrittäjän tuloissa. Useimmille yrittäjille ansiotulovero on tärkein veromuoto, joten ansiotuloverotuksen alentaminen tukee yrittäjyyttä. Eroa pääoma- ja ansiotulojen verokohtelussa on kavennettava ensisijaisesti keventämällä ansiotuloverotusta.

Yrittäjä voi hakea verohuojennusta, jos elinkeinotoiminnan liikevaihto on 10 000–30 000 euroa vuodessa. Nykyinen arvonlisäveron verohuojennuksen alhainen alaraja luo yritykselle kannustimen pitää toiminta pienenä. Toisaalta hallinnollisten velvoitteiden (vuonna 2010 pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen) keventäminen vähentää yritysten kasautumista nimenomaan alv-alarajan alapuolelle.

Akavan tavoitteena on, että yksinyrittäjälle ja mikroyrittäjälle annetaan mahdollisuus vakiinnuttaa yritystoimintansa ja yrittäjän kokonaisverotusta kevennetään ensisijaisesti ansiotuloverotuksen kautta.

Toimenpide-ehdotukset

  • Yrittäjän kokonaisverotusta kevennetään ensisijaisesti ansiotuloverotuksen kautta.
  • Arvonlisäveron verohuojennuksen ylärajaa nostetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen tukemiseksi. Arvonlisäverovelvollisuutta tulee kokonaisuutena tarkastella työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kannalta.
  • Pienille ja keskisuurille yrityksille luodaan verokannustimia, joilla tuetaan työllistävien yritysten toimintaa, kasvua ja investointeja.

2.7 Sote-uudistus tuo mahdollisuuksia yrittäjälle ja itsensätyöllistäjälle

Julkisten palvelujen rakenneuudistuksen, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, keskeinen tavoite on asiakkaan valinnanvapauden edistäminen ja kansalaisten entistä tasavertaisemmat palvelut.

Uudistus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimivaan palvelukokonaisuuteen. Olennainen osa muun muassa terveys- ja sosiaalialan yksityistä sektoria on korkeakoulutettujen asiantuntijoiden yrittäjyys.

Sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan erityispiirteenä on palveluiden kilpailutuskauden pitkä kesto, jossa yrittäjä joutuu määrittämän hinnan tuotteelleen jopa useaksi vuodeksi eteenpäin. Tämä asettaa haasteen yritystoiminnalle. Palveluiden kilpailutuksessa on oltava mukana (täydennys)koulutuksen ja työkokemuksen huomioivat laatukriteerit.

Uusi hankintalaki parantaa yksin- tai pienyrittäjän mahdollisuutta osallistua julkisiin kilpailutuksiin, sillä se mahdollistaa suurten kilpailutusten pilkkomisen pienempiin osiin ja laadun painottamisen entistä vahvemmin.

Sote-uudistuksen valmistelussa sosiaali- ja terveysalan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontaa tulee tehostaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus, yhtiöittäminen ja kilpailu sekä niihin liittyvä neuvonta ovat keskeisiä asioita myös ammattiliittojen agendalla.

Akava haluaa edistää valinnanvapauslainsäädäntöä ja pitää tärkeänä, että asiakkaat voivat vaihtaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa palveluntarjoajaa näiden tuottamien palvelujen laadun perusteella. Tämä parantaa palvelumarkkinoiden kilpailullisuutta, laatua ja tehostaa toimintaa. Alueellisten tai valtakunnallisten monopolien syntyminen pitää voida estää.

Akavan tavoitteena on turvata ammatinharjoittajien ja mikroyrittäjien mahdollisuus osallistua julkiseen palveluntuotantoon. Palvelutuotannon kehittämisessä lähtökohtana on oltava kilpaillun markkinan ja alueellisesti tasapainoisen palvelutarjonnan luominen. Valinnanvapaus on toteutettava siten, että mahdollisimman monipuolisesti erilaiset ja erikokoiset palveluntuottajat pystyvät osallistumaan palvelujen tuottamiseen. Palveluntuottajaksi listautumisen ehtojen tulee olla sellaisia, että mikroyrittäjällä ja ammatinharjoittajalla on realistiset mahdollisuudet ryhtyä palveluntuottajaksi.

Kysymys potilasasiakirjojen säilyttämisestä, niin paperiarkistoinnista kuin sähköisestä arkistoinnista, on mikroyrittäjälle tärkeä. Yksityisellä sektorilla toimiva yrittäjä tai ammatinharjoittaja on lain mukaan potilaidensa tietojen osalta rekisterinpitäjä. Tähän asemaan liittyy juridinen vastuu muun muassa potilastietojen tietoturvallisesta säilyttämisestä.

Kun yrittäjän toiminta loppuu, laki ei säädä potilasasiakirjojen säilyttämiseen liittyvistä seikoista. Myös valvovien viranomaisten ohjeistus asiasta puuttuu. Kuitenkin toimintansa lopettaneilla on velvollisuus huolehtia siitä, että potilasasiakirjat säilytetään jatkossakin tietoturvallisesti ja etteivät ulkopuoliset tahot pääse käsiksi niihin. Sama velvollisuus on myös yrittäjän perikunnalla.

Meneillään on siirtymävaihe, jossa ensimmäiset mikroyrittäjät ovat siirtymässä sähköiseen arkistointiin. Mikroyrittäjien siirtymistä Kanta-palveluun ja sähköiseen kirjaamiseen (potilastietojärjestelmä) on tuettava samaan aikaan, kun paperiarkistoa koskeva lainsäädäntö täytyy saada ajan tasalle. Tällöin huomiota on kiinnitettävä Kanta-palvelun ja sähköisen kirjaamisen aiheuttamiin kustannuksiin sekä järjestelmään siirtymisen aikatauluun ja sen vaatimiin investointeihin, jotta ne eivät muodostu mikroyrittäjille kohtuuttomiksi.

Akavan tavoitteena on, että potilasasiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi varmistetaan yritystoiminnan lopettamisen jälkeen. Samalla on syytä huomioida myös muilla toimialoilla ilmenevät vastaavat kysymykset, esimerkiksi tietyt salassapitosäännökset ja velvoitteet, jotka ovat verrattavissa potilasasiakirjojen säilyttämisvelvoitteisiin.

Toimenpide-ehdotukset

  • Varmistetaan, että yksinyrittäjillä, pienillä ja keskisuurilla julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin tuottajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia julkisesti rahoitettujen hyvinvointi- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana, ja että yrittäjien itsenäinen status säilyy riippumatta siitä, missä toimintaympäristössä toimitaan.
  • Laissa määritellään selkeästi taho tai tahot, joilla on velvollisuus ottaa vastaan ja säilyttää toimintansa lopettaneiden yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien ja ammatinharjoittajien potilasasiakirjat.

2.8 Yrittäjyysvalmiuksia on vahvistettava

Yrittäjyyttä on lisättävä. Yrittäjäksi ei kuitenkaan ryhdytä kovin helposti. Yrittäjyys vaatii paitsi vankkaa ammatillista osaamista ja hyvää yritysideaa niin myös epävarmuuden ja riskin sietokykyä. Yrittäjyys on sekä työ että elämäntapa.

Asiantuntijayrittäjyydessä oma osaaminen, sen kehittäminen ja markkinoiminen ovat keskeisiä yrityksen menestymiseksi. Liiketoimintaosaamisen ohella olennaista on muiden valmiuksien, kuten viestintätaitojen, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä erilaisten verkostoitumistaitojen hankkiminen. Yksinyrittäjän ei tarvitse osata kaikkea vaan on tärkeää ymmärtää ja osata koota ympärille eri alojen osaajien verkosto, joka pystyy yhdessä vastaamaan asiakkaan ja toimeksiantojen tarpeisiin.

Akavan tavoitteena on, että yrittäjyys nähdään korkeakouluissa laajemmin kuin vain yrityksen perustamiseen ja johtamiseen liittyvänä osaamisena. Yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä toimintatapaa vahvistetaan kaikilla tasoilla ja aloilla.

Toimenpide-ehdotukset 

  • Vahvistetaan oppijan yrittäjyysvalmiuksia perusopetuksessa ja toisella asteella.
  • Korkeakouluissa yrittäjyysopintoja ja -valmiuksia tarjotaan kaikissa koulutusohjelmissa, tiedekunta- ja oppiainerajat läpileikkaavina kokonaisuuksina sekä osana täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta.
  • Myynti- ja markkinointiosaamisen, viestintätaitojen sekä työnjärjestämistaitojen opetukseen kiinnitetään enemmän huomiota opintojen aikana sekä korkeakoulutasolla että osana työvoimapalveluita (Kasvupalvelut).
  • Lisätään yrityshautomoita ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä niiden ulkopuolista rahoitusta.

Juna-asema_01_b

3.  Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista

  • Uudistetaan työttömyysturvaa kehittämällä yhdistelmävakuutusta.
  • Selvitetään mahdollisuus rajata yrittäjän sairauspäivärahan omavastuu sairastumispäivään ja rahoituksen hoitaminen yrittäjien kesken.
  • Yrittäjämääritelmää tulee selkeyttää ja yhdenmukaistaa julkishallinnossa ja lainsäädännössä. Yrittäjän perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä mitään, tulee poistaa työttömyysturvassa yrittäjämääritelmästä.
  • Yritystoiminnan vaikutusta työttömyysturvaoikeuteen kehitetään työnhakijan näkökulmasta kannustavammaksi siten, että työttömänä aloitettua yritystoimintaa pidetään sivutoimisena ja oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen säilyy ensimmäisen neljän kuukauden ajan. Sen jälkeen arvioidaan yritystoiminnan sivutoimisuus tai päätoimisuus.
  • Sivutoimiseen yrittäjyyteen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa muutetaan niin, että ratkaisun perusteena käytetään ensisijaisesti tuloja ja sitä ettei toiminta muodosta estettä ottaa vastaan kokoaikatyötä.  
  • Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointia tulee yksinkertaistaa ja ennakoitavuutta lisätä. Arviointi siirretään TE-toimistolta etuuden maksajalle.
  • Selvitetään yksinyrittäjien tarpeet työhyvinvoinnin ja työterveyspalveluiden osalta.

  • Yrittäjän työterveyshuollon hankinnan ja työsuojelun osaamista tulee lisätä.

  • Kilpailulainsäädäntöä muutetaan niin, että se mahdollistaa yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien kollektiivisen edunvalvonnan eri muodoissaan.  
  • Kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan siten, että siitä ei muodostu este yrittäjyydelle ja itsensä työllistämiselle.

  • Selvennetään kansallisella tasolla sitä, milloin työsuhteen tunnusmerkistö alustataloudessa täyttyy sekä sitä, miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat.

  • Turvataan alustatyöntekijälle mahdollisuus työterveyshuoltoon ja työttömyysturvaan.
  • Yrittäjän kokonaisverotusta kevennetään ensisijaisesti ansiotuloverotuksen kautta.

  • Arvonlisäveron verohuojennuksen ylärajaa nostetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen tukemiseksi. Arvonlisäverovelvollisuutta tulee kokonaisuutena tarkastella työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kannalta.

  • Pienille ja keskisuurille yrityksille luodaan verokannustimia, joilla tuetaan työllistävien yritysten toimintaa, kasvua ja investointeja.

  • Varmistetaan, että yksinyrittäjillä, pienillä ja keskisuurilla julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin tuottajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia julkisesti rahoitettujen hyvinvointi- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana, ja että yrittäjien itsenäinen status säilyy riippumatta siitä, missä toimintaympäristössä toimitaan.

  • Laissa määritellään selkeästi taho tai tahot, joilla on velvollisuus ottaa vastaan ja säilyttää toimintansa lopettaneiden yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien ja ammatinharjoittajien potilasasiakirjat.

  • Vahvistetaan oppijan yrittäjyysvalmiuksia perusopetuksessa ja toisella asteella.

  • Korkeakouluissa yrittäjyysopintoja ja -valmiuksia tarjotaan kaikissa koulutusohjelmissa, tiedekunta- ja oppiainerajat läpileikkaavina kokonaisuuksina sekä osana täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta.

  • Myynti- ja markkinointiosaamisen, viestintätaitojen sekä työnjärjestämistaitojen opetukseen kiinnitetään enemmän huomiota opintojen aikana sekä korkeakoulutasolla että osana työvoimapalveluita (Kasvupalvelut).

  • Lisätään yrityshautomoita ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä niiden ulkopuolista rahoitusta.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje