rss Akavan työttömyyskatsaus

23.8.2017 9.55

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyi ennätyksellisen paljon

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee harvinaisen nopeaan tahtiin. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2017 heinäkuun lopussa yhteensä 52 493. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 5 958 henkilöä eli 10,2 prosenttia. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin vuoden aikana tapahtunut vähenemä. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 26 215 (−11,3 %) ja ylemmän 24 543 (−9,0 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 735 (−9,5 %).

Kaiken kaikkiaan heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 315 101, joka on 11,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.1

Akavan työttömyyskatsaus 201708-taulukko1
Korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömien määrä kääntyi laskuun jo kesän 2016 aikana. Työttömänä heinäkuun 2017 lopussa oli 4 030 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä. Tämä on 19,8 prosenttia vähemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Vastavalmistuneiden työttömien määrä kaiken kaikkiaan oli heinäkuun lopussa 17 239 henkilöä. Vastavalmistuneiden koulutusastekohtaisissa työttömyysluvuissa on varsin suurta vaihtelua kuukaudesta toiseen.
Akavan työttömyyskatsaus 201708-taulukko2

Työttömien määrän kasvunopeus alkoi hidastua useimmilla akavalaisilla koulutusaloilla viime vuoden syksystä alkaen ja hidastunut kasvu on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kääntynyt vähentymiseksi melkein kaikilla koulutusaloilla.

Heinäkuun 2017 lopussa oli työttömänä 6 091 insinööriä (muutos vuoden aikana –17 %), 4 304 tradenomia (–11,3 %), 4 169 filosofian maisteria (humanistiset tieteet) (–7,3 %) ja 3 024 kasvatustietei-den maisteria (–2,2 %).

Edellisvuoteen verrattuna työttömien määrä kasvoi edelleen teologisen alan (+2,2 %) ja oikeustieteen maistereilla (+0,6 %). Oikeustieteen osalta kyseessä on eräänlainen tilastoharha: vuotta aiemmin työttömyys laski poikkeuksellisen nopeasti, joten verrattaessa tätä vuotta viime vuoteen, työttömyys näyttäisi kasvaneen. Työttömien lääkäreiden määrä kasvoi myös.

Työttömät koulutusaloittain yleisimmät akavalaisten tutkinnot 7_2016 ja 7_2017

Pitkäaikaistyöttömyys, yli vuoden työttömänä olleet

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi voimakkaasti taloustaantuman pitkittymisen myötä, mutta nyt myös pitkäaikaistyöttömyys on tutkija-astetta lukuun ottamatta kääntynyt laskuun 2. Tämä pätee myös korkeakoulutettuihin. Vuoden 2017 heinäkuun lopun tilanteen mukaan työttömistä tutkija-asteen suorittaneista 41 prosenttia (792 henkilöä) oli ollut työttömänä yli vuoden. Työttömistä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista pitkäaikaistyöttömiä oli 30 prosenttia (7 411 henkilöä) ja alemman korkeakouluasteen suorittaneista 29 prosenttia (7 654 henkilöä). Keskimäärin 30 prosenttia (15 764 henkilöä) työttömistä korkeakoulutetuista oli ollut heinäkuun lopussa työttömänä jo vähintään vuoden. Kaikkien työttömien osalta prosenttiosuus on 33. Seuraava päivitys pitkäaikaistyöttömistä tulee joulukuun 2017 katsaukseen.

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö. Viime vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna työttömien määrä on kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla nyt suurempi. Vuodesta 2008 vuoteen 2017 korkeakoulutettujen työttömien määrä 2,5-kertaistui finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Voimakkain työttömyyden kasvuvaihe korkeakoulutetuilla alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taantuman toisessa vaiheessa. Keväällä 2017 korkeakoulutettujenkin työttömyys oli jo taittunut laskusuuntaan.

Työttömät korkeakoulutetut 1_2001-7_2017

Suhteellisessa tarkastelussa eli verrattaessa työttömien määrää kunkin koulutusasteen työvoiman määrään, korkeakoulutettujen tilanne on parempi. Pelkistetysti sanottuna: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi riski olla työttömänä. Laskelman3 mukaan vuonna 2016 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,8–7,0 prosenttia. Tutkija-asteella osuus oli 5,0 prosenttia. Koko työvoiman osalta työttömien osuus oli vastaavan laskelman mukaan 12,5 prosenttia. Työttömyysasteiden kasvunopeus hidastui vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Työttömien osuus työvoimasta eri koulutusasteilla 2003_2016

Työttömien osuudet työvoimasta akavalaisilla aloilla

Akavalaisilla aloilla työttömien osuus työvoimasta alkoi kasvaa erityisen voimakkaasti vuoden 2012 jälkeen. Ensimmäinen hyppäys työttömyydessä tapahtui vuosina 2009–2010 finanssikriisin aiheuttaneen taloustaantuman seurauksena. Muutokset työttömyydessä tapahtuivat lähes kaikilla aloilla suurin piirtein samaan aikaan, mutta muutosten suuruudessa on isoja eroja.

Työttömien osuus työvoimasta on suurin taideaineissa, ekonomeilla (alempi korkeakoulututkinto, vanha tutkinto) sekä humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla. Näillä aloilla työttömien osuus on ollut lähes koko tarkastelujakson ajan muita aloja korkeammalla.

Edellisistä erityisesti taideaineiden sekä filosofian maistereiden (humanistiset tieteet) tutkinnon suorittaneiden työvoiman määrä (työlliset ja työttömät yhteensä) on ollut tarkastelujaksolla voimakkaassa kasvussa. Luonnontieteellisen alan filosofian maistereiden määrä on kasvanut vähemmän. Ekonomien (alempi korkeakoulututkinto, vanha) määrä on vähentynyt huomattavasti ja humanististen ja luonnontieteellisten alojen kandidaattien määrä on muuttunut vain vähän. Kaiken kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneen työvoiman määrä on ollut pitkään kasvusuunnassa.

Työttömien osuus työvoimasta akavalaisilla aloilla %



  1. Lähde: TEM, työnvälitystilasto; työttömät työnhakijat, ei lomautettuja. Vastavalmistunut on suorittanut korkeakoulututkinnon alle vuosi sitten.
  2. Vuoden alusta voimaan tullut haastattelu-uudistus on saattanut vähäisessä määrin vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien vähentymiseen tilastoissa. Vähentyminen voi siis pieneltä osin olla vain tilastollista.
  3. Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei ole lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje