rss Akavan työttömyyskatsaus

22.3.2017 11.20

Korkeakoulutettujen työttömyys vähenee – viimein myös tutkija-asteella

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä kääntyi vuoden 2016 lopussa laskusuuntaan. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2017 helmikuun lopussa yhteensä 47 071. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 2 216 henkilöä eli 4,5 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 25 226 ja ylemmän 20 177; molemmissa ryhmissä suunta oli alaspäin. Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 668, määrä väheni hieman edellisvuotisesta.

Kaiken kaikkiaan helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 308 824 eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.1
Akavan työttömyyskatsaus 201703-taulukko1

Korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömien määrä kääntyi laskuun jo kesän 2016 aikana. Työttömänä helmikuun 2017 lopussa oli 4 328 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä. Tämä on 11,4 prosenttia vähemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Vastavalmistuneiden työttömien määrä kaiken kaikkiaan oli helmikuun lopussa 17 579 henkilöä. Vastavalmistuneiden koulutusastekohtaisissa työttömyysluvuissa on varsin suurta vaihtelua kuukaudesta toiseen.
Akavan työttömyyskatsaus 201703-taulukko2


Työttömien määrän kasvunopeus alkoi hidastua useimmilla akavalaisilla koulutusaloilla syksystä alkaen. Hidastunut kasvu on nyt kääntynyt vähentymiseksi yli puolella aloista.

Helmikuun 2017 lopussa oli työttömänä 6 604 insinööriä (muutos vuoden aikana –10,2 %), 4 523 tradenomia (–6,3 %), 3 120 filosofian maisteria (humanistiset tieteet) (–2,6 %) ja 2 673 diplomi-insinööriä (–9,2 %).

Työttömien määrä kasvoi edelleen nopeahkosti oikeustieteen maistereilla (+14,7 %) ja sosionomeilla ja sosiaalialan AMK-tutkinnon suorittaneilla (+14,0 %).Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaisten tutkinnot 2_2016 ja 2_2017

Pitkäaikaistyöttömyys, yli vuoden työttömänä olleet

Pitkäaikaistyöttömien määrä on taloustaantuman pitkittymisen vuoksi kasvanut todella voimakkaasti. Tämä pätee myös korkeakoulutettuihin. Vuoden 2017 tammikuun lopun tilanteen mukaan työttömistä tutkija-asteen suorittaneista 45 prosenttia (772 henkilöä) oli ollut työttömänä yli vuoden. Työttömistä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista pitkäaikaistyöttömiä oli 37 prosenttia (7 780 henkilöä) ja alemman korkeakouluasteen suorittaneista 31 prosenttia (8 401 henkilöä). Keskimäärin 34 prosenttia kaikista työttömistä korkeakoulutetuista oli ollut tammikuun lopussa työttömänä jo vähintään vuoden. Kaikkien työttömien osalta prosenttiosuus on 36. Seuraava päivitys pitkäaikaistyöttömistä tulee toukokuun 2017 katsaukseen.

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö. Viime vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna työttömien määrä on kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla nyt suurempi. Vuodesta 2008 vuoteen 2017 korkeakoulutettujen työttömien määrä 2,5-kertaistui finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Voimakkain työttömyyden kasvuvaihe korkeakoulutetuilla alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taantuman toisessa vaiheessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että korkeakoulutettujenkin työttömyys on taittumassa laskusuuntaan.

Työttömät korkeakoulutetut  1_2001-2_2017

Suhteellisessa tarkastelussa eli verrattaessa työttömien määrää kunkin koulutusasteen työvoiman määrään, korkeakoulutettujen tilanne on parempi. Pelkistetysti sanottuna: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi riski olla työttömänä. Laskelman mukaan vuonna 2016 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,8–7,0 prosenttia. Tutkija-asteella osuus oli 5,0 prosenttia. Koko työvoiman osalta työttömien osuus oli vastaavan laskelman mukaan 12,5 prosenttia. Työttömyysasteiden kasvunopeus hidastui vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Työttömien osuus työvoimasta eri koulutusasteilla 2003-2016

Työttömien osuudet työvoimasta akavalaisilla aloilla

Akavalaisilla aloilla työttömien osuus työvoimasta alkoi kasvaa erityisen voimakkaasti vuoden 2012 jälkeen. Ensimmäinen hyppäys työttömyydessä tapahtui vuosina 2009–2010 finanssikriisin aiheuttaneen taloustaantuman seurauksena. Muutokset työttömyydessä tapahtuvat lähes kaikilla aloilla suurin piirtein samaan aikaan, mutta muutosten suuruudessa on isoja eroja.

Työttömien osuus työvoimasta on suurin taideaineissa, ekonomeilla (alempi korkeakoulututkinto, vanha tutkinto) sekä humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla. Näillä aloilla työttömien osuus on ollut lähes koko tarkastelujakson ajan muita aloja korkeammalla.

Edellisistä erityisesti taideaineiden sekä filosofian maistereiden (humanistiset tieteet) tutkinnon suorittaneiden työvoiman määrä (työlliset ja työttömät yhteensä) on ollut tarkastelujaksolla voimakkaassa kasvussa. Luonnontieteellisen alan filosofian maistereiden määrä on kasvanut vähemmän. Ekonomien (alempi korkeakoulututkinto, vanha) määrä on vähentynyt huomattavasti ja humanististen ja luonnontieteellisten alojen kandidaattien määrä on muuttunut vain vähän. Kaiken kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneen työvoiman määrä on ollut pitkään kasvusuunnassa.

Työttömien osuus työvoimasta akavalaisilla aloilla %



  1.  Lähde: TEM, työnvälitystilasto; työttömät työnhakijat, ei lomautettuja. Vastavalmistunut on suorittanut korkeakoulututkinnon alle vuosi sitten.
  2. Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei ole lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje