rss Akavan työttömyyskatsaus

2.5.2015 15.20

Työttömien määrän kasvuvauhti hidastui odotetusti myös maaliskuussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvunopeus hidastuu edelleen. Korkeakoulutettuja työttömiä oli maaliskuun lopussa yhteensä 47 561. Lisäystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 2 354 henkilöä eli 5,2 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 25 459 ja ylemmän 20 410. Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä yhteensä 1 692 henkilöä.

Kaiken kaikkiaan maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 322 710 eli 2,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden kasvunopeus on hidastunut viime syksystä alkaen merkittävästi kaikilla koulutusasteilla. 1
Akavan työttömyyskatsaus 2016_04_taulukko1Vastavalmistuneiden2 korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvunopeus heilui vuoden 2015 aikana kymmenen prosentin molemmin puolin. Vuonna 2016 kasvu on hidastunut; maaliskuussa työttömien määrä jopa väheni 2,4 prosenttia. Vastavalmistuneiden työttömyysluvuissa on varsin suurta vaihtelua kuukaudesta toiseen. Työttömänä maaliskuun lopussa oli 4 345 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä. Vastavalmistuneiden työttömien määrä kaiken kaikkiaan oli maaliskuussa 18 939 henkilöä.
Akavan työttömyyskatsaus 2016_04_taulukko2Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö. Vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna työttömien määrä on kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla nyt suurempi. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen, finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Voimakkain työttömyyden kasvuvaihe korkeakoulutetuilla alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taloustaantuman toisessa vaiheessa.
Työttömyyskatsaus 2016_04_kaavio1Suhteellisessa tarkastelussa eli verrattaessa työttömien määrää kunkin koulutusasteen ja -alan työvoiman määrään, korkeakoulutettujen tilanne on parempi. Pelkistetysti sanottuna: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi riski olla työttömänä. Laskelman 3 mukaan vuonna 2015 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,8–7,0 prosenttia. Tutkija-asteella osuus oli 4,7 prosenttia. Koko työvoiman osalta työttömien osuus oli vastaavan laskelman mukaan 12,5 prosenttia. Työttömyysasteiden kasvunopeus hidastui hieman vuoden 2015 aikana.Työttömyyskatsaus 2016 _04 kaavio 2
Akavalaisilla aloilla työttömien osuus työvoimasta alkoi kasvaa erityisen voimakkaasti vuoden 2012 jälkeen. Ensimmäinen hyppäys työttömyydessä tapahtui vuosina 2009–2010 finanssikriisin aiheuttaneen taloustaantuman seurauksena. Muutokset työttömyydessä tapahtuvat lähes kaikilla aloilla suurin piirtein samaan aikaan, mutta muutosten suuruudessa on isoja eroja.

Työttömien osuus työvoimasta on tässä vertailussa suurimmillaan taideaineissa, ekonomeilla (alempi korkeakoulututkinto, vanha) sekä humanististen ja luonnontieteellisten alojen kandidaateilla mutta myös maistereilla. Näillä aloilla työttömien osuus on ollut koko tarkastelujakson ajan muita aloja korkeammalla.

Edellisistä erityisesti taideaineiden sekä filosofian maistereiden (humanistiset tieteet) tutkinnon suorittaneiden työvoiman määrä (työlliset ja työttömät yhteensä) on ollut voimakkaassa kasvussa. Luonnontieteellisen alan filosofian maistereiden määrä on kasvanut vähemmän. Ekonomien (alempi korkeakoulututkinto, vanha) määrä on laskenut ja humanististen ja luonnontieteellisten alojen kandidaattien määrä on muuttunut vain vähän.Työttömyyskatsaus 2016_04 kaavio3
Työttömien määrän kasvu on hidastunut useimmilla akavalaisilla aloilla huomattavasti viime vuoden syksystä lähtien, eikä kaksinumeroista kasvua ole enää kuin harvoilla aloilla. Maaliskuun 2016 lopussa työttömänä oli 7 111 insinööriä (kasvu vuoden aikana +4,9 %), 4 560 tradenomia (+7,9 %), 3 106 filosofian maisteria (humanistiset tieteet) (+5,3 %) ja 2899 diplomi-insinööriä (+2,0 %).

Työttömien määrän suhteellinen kasvu on edelleen ollut nopeahkoa esimerkiksi tohtoreilla (+14,9 %) ja taideaineissa (+9,8 %). Myös työttömien farmaseuttien, lääkäreiden ja teologien määrä kasvoi vuoden aikana vielä nopeasti, vaikkakin työttömien määrä näillä aloilla on verraten vähäinen. Työttömien määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun seuraavissa ryhmissä: lastentarhanopettajat, arkkitehdit, oikeustieteen maisterit, sosionomit ja sosiaalialan amk-tutkinnon suorittaneet, humanististen tieteiden kandidaatit ja agronomit, maa- ja metsätieteiden maisterit.

Työttömyyskatsaus 2016_04 kaavio4
Pitkäaikaistyöttömien määrä on taloustaantuman pitkittymisen vuoksi kasvanut todella voimakkaasti. Tämä pätee myös korkeakoulutettuihin. Tammikuun lopun tilanteen mukaan työttömistä tutkija-asteen suorittaneista jo 41 prosenttia (704 henkilöä) oli ollut työttömänä yli vuoden. Työttömistä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista pitkäaikaistyöttömiä oli 35 prosenttia (7 554 henkilöä) ja alemman korkeakouluasteen suorittaneista 29 prosenttia (8 041 henkilöä). Keskimäärin 32 prosenttia kaikista työttömistä korkeakoulutetuista oli ollut tammikuun lopussa työttömänä jo vähintään vuoden. Seuraava päivitys pitkäaikaistyöttömistä tulee toukokuun katsaukseen.



  1. Lähde: TEM, työnvälitystilasto; työttömät työnhakijat, ei lomautettuja
  2. Vastavalmistuneiksi tilastoissa luetaan ne henkilöt, joiden valmistumisesta on kulunut korkeintaan vuosi.
  3. Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei ole lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin.



Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje