Akavalaisen yrittäjän peruspaketti

Ryhtyäkö yrittäjäksi

1. Johdanto

Yrittämisen muotoja on useita. Yksityinen henkilö voi harjoittaa liikettä tai ammattia ilman erityisen yhtiön perustamista. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen on yksinkertaisin yrittämisen muoto ja siten usein helpoin tapa aloittaa yritystoiminta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on joko ammatin- tai liikkeenharjoittaja. Yhtiöyrittäjä käyttää toiminnassaan yhtiömuotona avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä tai osakeyhtiötä.

Sekä toimeksiantajalle että ammatinharjoittajalle on keskeistä, että yrittäjän tunnusmerkit täytetään. Toimeksiannosta maksettu korvaus on nimittäin aina ennakonpidätyksen alaista palkkaa, jos maksajan ja saajan välillä onkin työsuhde. Eri viranomaistahojen tulkinnat yrittäjyyden tunnusmerkkien täyttymisestä poikkeavat toisistaan. Ohessa kuvataan keskeisiä ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden sekä toisaalta työsuhteen tunnusmerkkejä. Myöhemmin esiteltävällä osapuolten välisellä toimeksiantosopimuksella on tulkintaa ohjaava vaikutus.

2. Yrittäjyyden, ammattitoiminnan ja työsuhteen erot

Ammattitoiminnan tuntomerkkejä

Ammattitoiminta on liikkeenharjoittamista pienimuotoisempaa. Toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Ammattitoimintaan ei sitoudu merkittäviä pääomia ja yritysriskikin on pienempi kuin liiketoiminnassa, organisaatio on rajallinen ja tuotantovälineiden osuus vähäinen.

Tyypillisiä ammatinharjoittajia ovat mm. lääkärit, lakimiehet, myyntiedustajat ja tilintarkastajat Jos elinkeinonharjoittaja hankkii toimintaansa varten raaka-aineita tai koneita valmistustoimintaa varten tai tavaroita edelleen myytäväksi, verottaja varsin suurella todennäköisyydellä arvioi hänet liikkeenharjoittajaksi.

Yrittäjyyden tunnusmerkkejä

Yrittäjyyden tunnusmerkit voidaan jakaa aineellisiin ja muodollisiin tunnuksiin.

a) Aineelliset tunnusmerkit

Riskitunnusmerkki - pääoman menettämisen riski - omat työvälineet ja tarvikkeet

Yleisyystunnusmerkki - itsenäinen yrittäjä tarjoaa ammattitaitonsa perusteella yleisesti ja julkisesti henkilökohtaisia työ palveluksia - rajoittamaton asiakasjoukko

Itsenäisyystunnusmerkki - yrittäjän valitsemat menettelytavat - asiakkaalla ei direktio- eli määräysvaltaa

b) Muodolliset tunnusmerkit

- Ennakkoverolippu ja ennakkoperintärekisterinote - Yrittäjävakuutus - Kaupparekisteri-ilmoitukset - Elinkeinoilmoitus - Tulojen ilmoittaminen elinkeinonharjoittajana - Yhtiömuoto

Työsuhde

Työsuhteessa työnantaja määrää työn suorittamistavasta, laadusta, laajuudesta, työajasta ja paikasta. Lisäksi työnantajalla tai hänen sijaisellaan on oikeus valvoa, että työ tehdään määräysten mukaisesti ja työnantajalla on oikeus työnteon ja sen laadun tarkastamiseen kesken työn. Osapuolten välillä on työsopimuslaissa tarkoitettu työsuhde, jos työtä tehdään toisen johdon ja valvonnan alaisena korvausta vastaan.

Olosuhteet muistuttavat työsuhdetta erityisesti, jos

- työ tehdään yleensä työnantajan välineillä ja tiloissa

- työn suorittajalla on työoikeuden mukaiset vuosiloma- tai sairaslomaoikeudet

- sopimussuhteessa on sovellettu alan työehtosopimusta

- maksettu korvaus on aikaan sidottu tai urakkapalkan laskennassa sovelletaan tai on sovellettu työoikeuden vastaavia säännöksiä

- kulukorvaukset on maksettu palkansaajan verottomina päivärahoina tai muina kulukorvauksina

- työnantaja on hoitanut työntekijän sosiaaliturvan.

Jos osapuolten välillä on olemassa työsuhde, ei korvausta työstä voi edes osaksi maksaa muuna kuin ennakkoperintälain alaisena palkkana.

3. Yrityksen perustaminen

Kaupparekisteri-ilmoitus

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on merkittävä käyttämänsä toiminimi kaupparekisteriin, jos hänellä on pysyvä toimipaikka tai työntekijöitä. Aviopuolisoa tai alaikäisiä lapsia ei pidetä tässä tarkoituksessa työntekijöinä.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, vaikka edellä esitetyt ehdot eivät täyttyisikään. Kaupparekisterimerkinnällä voidaan näin suojata käytettävä toiminimi. 

Aloittamisilmoitus verottajalle ja ennakonkanto

Toiminnan aloittamisesta tehdään verovirastoon aloittamisilmoitus. Aloittamisilmoituksella hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin ja ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella ratkaistaan myös yrittäjän arvonlisäverovelvollisuus. Aloittamisilmoituksen perusteella määrätään ensimmäisen tilikauden ennakkoverot ja sillä voi hakeutua myös työnantajarekisteriin.

Itsenäisenä yrittäjänä toimiva ammatin- tai liikkeenharjoittaja maksaa veroja tuloistaan etukäteen yleensä ennakonkantona.

Kalenterivuodelle määrättyjen ennakkoverojen suuruus määräytyy joko verovelvollisen oman hakemuksen tai edellisten vuosien toimitettujen verotusten perusteella. 

Ennakkoperintärekisteri

Yrittäjien ja yritysten ennakkoperinnässä käytetään verovirastoissa pidettävää ennakkoperintärekisteriä. Rekisteriin merkitylle henkilölle ja yritykselle maksettujen työkorvausten osalta maksaja ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä, jos korvaus ei ole palkkaa. Jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on toimitettava ennakonpidätys, vaikka kyseessä olisikin itsenäiselle yrittäjälle maksetuista korvauksista.

Jos yrittäjä laskuttaa sekä tavarasta että työstä, mahdollinen ennakonpidätys toimitetaan vain työstä veloitetusta osasta.

Ennakkoperintärekisteriin merkitään verovelvollinen, joka todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan tulonhankkimistoimintaa.

Rekisteriin hakeutuminen ei ole pakollista eikä rekisteriotteen puuttuminen ole este yritystoiminnan harjoittamiselle. Rekisteröinti ei myöskään lopullisesti ratkaise verotuksen muotoa.

Arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverolaki koskee useimpia elinkeinonharjoittajia. Arvonlisäverotus koskee liiketoimintana tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä. Ammatin- ja liikkeenharjoittaminen on tällaista toimintaa. Sen sijaan palkkatyötä arvonlisäverotus ei koske. Jos ammatinharjoittaja suorittaa esimerkiksi sivutyönään tehtävän, josta saatua korvausta on pidettävä palkkana, tästä korvauksesta ei suoriteta arvonlisäveroa eikä tällainen tulo muutoinkaan kuulu ammatinharjoittamiseen.

Merkittävimmät arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävät alat ovat terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, julkisen vallan valvoma koulutustoiminta, rahoituspalvelut, vakuutuspalvelut sekä taiteellinen toiminta.

Pienyrittäjän harjoittama ns. vähäinen toiminta jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, vaikka itse toiminta sinällään olisikin arvonlisäverollista. Jos kalenterivuoden liikevaihto jää alle 8500 euroa, ei myyjä ole verovelvollinen toiminnastaan. Hän voi kuitenkin halutessaan hakeutua verovelvolliseksi. Liikevaihdon ylittäessä 8500 euroa arvonlisäveroa maksetaan koko summasta, ei vain sen ylittävästä osasta.

Kirjanpitovelvoite

Kirjanpitovelvollisuus koskee sekä liikkeen- että ammatinharjoittajaa. Ammatinharjoittajia koskevia helpotuksia ovat mahdollisuus yhdenkertaiseen kirjanpitoon sekä kirjanpidon tekeminen ja tilinpäätöksen laatiminen ns. maksuperusteella. Ammatinharjoittajan ei myöskään tarvitse poistaa käyttöomaisuuttaan suunnitelman mukaisin poistoin.

Liikkeenharjoittajan on aina pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää kirjanpitonsa kahdenkertaisena, mutta pakkoa tähän ei ole.

4. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaaliturva ja vakuutukset

Yrittäjien eläkelaki

Yrittäjien eläkelaki (YEL) määrää, että Suomessa asuva yrittäjä on vakuutettava vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Yrittäjien eläkelaissa yrittäjä määritellään henkilöksi, joka ei ole virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimi- eikä työsuhteessa ja tekee ansiotyötä. Lähtökohtana on työsopimuslain mukainen työsopimuksen määritelmä. Laki ei koske yrittäjää, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta eikä toimintaa, joka ei ole yhdenjaksoisesti jatkunut neljää kuukautta.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus alkaa, mikäli hänen YEL-työtulonsa yritystoiminnasta saavuttaa indeksiin sidotun euromääräisen vuosittain asetettavan rajan.

Työttömyysturva

Yrittäjän oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan edellyttää, että henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta edeltävän neljän vuoden aikana. Oikeus päivärahaan edellyttää lisäksi, että työssäoloehto toteutuu henkilön ollessa vakuutettuna eli kassan jäsenenä ja että hän on ollut vakuutettuna vähintään kahden vuoden ajan ennen työttömyyttä.

Työttömyysturvalain mukaan henkilö on yrittäjä, mikäli hän on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen. Se, että henkilöllä on yrittäjävakuutus, ei kuitenkaan automaattisesti tee hänestä päätoimista yrittäjää. Yrittäjäkäsitteeseen on työttömyysturvassa kytketty myös eräitä yrityksen omistajuuteen ja johtavaan asemaan liittyviä tilanteita.

Tapaturmavakuutus

Itsenäinen yrittäjä ja ammatinharjoittaja eivät ole tapaturmavakuutuslain tarkoittamassa työsuhteessa. Koska yrittäjä ei ole työsuhteessa, ei hänellä myöskään ole oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Yrittäjä voi ottaa itselleen vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen.

Vastuuvakuutus

Vastuuvakuutuksin yritys voi varautua menoihin, joita se ei voi budjetoida etukäteen. Toimintaan liittyvä korvausvastuu tarkoittaa vastuuta vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Tuotevastuu tarkoittaa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tavaramerkin haltijan vastuuta niistä vahingoista, jotka elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskettu, turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa käyttäjälleen.

Toiminnan vastuuvakuutuksen ja tuotevastuuvakuutuksen lisäksi joitakin erityistoimialoja kuten konsultointia ja toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuta varten on oma erillinen vastuuvakuutuksensa.

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on korvata vakuutetulle lakimiehen käytöstä riita- ja rikosasioissa sekä riitaisissa hakemusasioissa aiheutuneet asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun asia liittyy vakuutettuun toimintaan - tai yritysturvan ajoneuvokaskolla vakuutetun moottoriajoneuvon käyttöön liikenteessä.

Yrityksen oikeusturvavakuutuksessa vakuutettuja ovat yrityksen lisäksi sen palveluksessa olevat henkilöt, työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista yritys on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja yrityksen moottoriajoneuvojen kuljettajat tarvitessaan kuljettajana oikeusturvaa.

Muut mahdolliset ehdot

Toimeksiannossa kannattaa harkita myös muita ammatinharjoittajan tai yrittäjän vastuun rajoitusehtoja. Tähän liittyen ammatinharjoittaja/yrittäjä voi ottaa mm. keskeytysvakuutuksen.

Akavan liitoilla on vakuutussopimuksia eri vakuutusyhtiöiden kanssa. Vaihtoehtoisesti ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä.

 

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje