rss Uutisia Akavan jäsenliitoista ja neuvottelujärjestöistä

9.1.2019 16.30

Akavan Erityisalat: Näennäisyrittäjille oikeus työehtosopimuksiin

Myös Suomessa on tunnustettava toimeksiantajistaan riippuvaisten itsensätyöllistäjien eli ns. näennäisyrittäjien oikeus sopia työehdoistaan kollektiivisesti, vaatii Akavan Erityisalat. Kilpailulaki ei EU-tuomioistuimen mukaan tätä estä, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät.

Kilpailulainsäädäntö ei estä ns. näennäisyrittäjien työehtosopimustoimintaa, vaikka näin yleisesti väitetään. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C-413/13 FNV) mukaan toimeksiantajaansa riippuvuussuhteessa  työtään tekevät itsensätyöllistäjät rinnastuvat työntekijöihin.

Kun tällaiset itsensätyöllistäjät kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan työntekijöiden järjestöön, heidän työnsä vähimmäisehtojen määrittely työehtosopimuksella on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulos, ja se jää kilpailuoikeuden soveltamisen ulkopuolelle.

– Tämä EU-tuomioistuimen tulkinta antaa hyvän selkänojan parnataa alisteisessa asemassa olevien itsensätyöllistäjien asemaa, sanoo edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

– Näennäisyrittäjien toiminta markkinoilla ei ole kilpailulain tarkoittamaa aitoa elinkeinotoimintaa. Kilpailulainsäädäntöä ei EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaan voida soveltaa heidän työehtojensa parantamiseen tähtäävään kollektiiviseen työehtosopimustoimintaan. Kysymys on työmarkkinatoiminnan piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta eikä kilpailuoikeus tätä estä.

Suomessa perustuslain ja yhdistyslain nojalla itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus järjestäytyä, myös ammattijärjestöön. Tämä on Suomessa vakiintunut käytäntö.

– Olennainen kysymys on, miten määritellään näennäisyrittäjä tai toimeksiantajastaan riippuvainen itsensätyöllistäjä. Suoraan sovellettavaa määritelmää ei ole. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla huomioiden toimeksiantosopimuksen oikeudellinen luonne ja työskentelyolosuhteet. Lamponen sanoo.

– Kysymys on tulkinnasta. EU-tuomioistuimen mukaan näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittajan aseman arviointi kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan. Suomessa arvioinnin voisi tehdä myös työneuvosto, joka jo ottaa vuosiloma- ja työaikalakeja sovellettaessa kantaa siihen, milloin kyse on työntekijästä ja milloin elinkeinonharjoittajasta.

– Keskeistä on arvioida, tehdäänkö työsuorituksia toiselle tämän johdon alaisena vastiketta vastaan. Riippuvuutta voi kuitenkin arvioida myös perusteilla, joita jo nykyisin käytetään monissa EU-maissa: riippuvuutta osoittaa esimerkiksi tekijän toimeentulon riippuvuus yhdestä lähteestä tai työehtosopimustoiminnassa on huomioitu alan tai ammatin erityspiirteet, esimerkkeinä kielialat, kulttuuri ja media-ala.

EU-tuomioistuimen ratkaisu koski Hollantia, hollantilaisia muusikoita. Suomen ja Hollannin työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö eroaa siinä, että Suomen työehtosopimuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla työehtosopimus voidaan solmia koskemaan myös urakkasopimuksia ja toimeksiantosopimuksia.

– Itsensätyöllistämisen ollessa kasvavaa, on tarpeellista arvioida työehtosopimuslain sisältöä ja muutostarpeita tästä näkökulmasta. On aiheellista uudistaa työehtosopimuslaki kattamaan toimeksianto- ja urakkasopimukset. EU-oikeuden tulkintavaikutuksella on jo nyt merkitystä ”toimeksiantajistaan riippuvaisten” työehtosopimustoiminnassa, Lamponen sanoo.  

Lisää neuvotteluvoimaa näennäisyrittäjille

Lamponen muistuttaa, että itsensätyöllistäminen on yksi työelämän muutossuuntauksia.

– Samalla kun itsensätyöllistäjien määrä kasvaa, keskustelu tämän työmuodon epäkohdista ja erityisesti turvaverkon repaleisuudesta ja toimeentulon heikosta tasosta on voimistunut.

– Nykyisin itsensätyöllistäjän toimeentulon taso on pitkälti riippuvainen henkilökohtaisesta neuvotteluvoimasta. Kun neuvotteluvoima on heikko, heijastuu tämä suoraan toimeentuloon. Kollektiivista tukea tarvitaan. Tästä hyötyisivät merkittävästi muun muassa Akavan Erityisalojen edustamien viestintä-, kieli-, kulttuuri-, museo- ja hyvinvointi-alojen itsensätyöllistäjät, jotka työskentelevät toimeksiantajaansa nähden alisteisessa asemassa.

Tilastokeskus lukee itsensätyöllistäjiksi yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat ja laskee heitä olevan Suomessa yhteensä reilut 160 000. Määrä on kasvava.

Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 352, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

> Lue Helena Lamposen artikkeli: Itsensätyöllistäjien oikeudesta työehtosopimustoimintaan – edellytykset ja rajoitukset


tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 9.1.2019 klo 15:20




Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje