rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita, muun muassa työelämää, koulutusta ynnä muita Akavalle ja akavalaisille tärkeitä teemoja. Välillä kirjoittajavieraitakin. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
20.10.2016 9.05

Korkeakoulupolitiikalla voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä

Miika Sahamies

Suomalaisten nuorten miesten syrjäytyminen nousi kansainväliseen keskusteluun viime viikolla Pariisissa. Ammattiyhdistysliikkeen neuvoa-antavan komitean (TUAC) koulutuspoliittinen työryhmä kokoontui OECD:ssa kuulemaan tutkijoiden esittelyä uusimmasta Education at a Glance -tutkimuksesta.
Eri maiden koulutusjärjestelmien vertailussa Suomi on tottunut saamaan kehuja muun muassa Pisa-menestyksestään. Tällä kertaa huomio ei kuitenkaan ollut toivottavaa: koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 20–24-vuotiaiden nuorten määrä oli noussut maavertailussa kymmenen viime vuoden aikana 5,3 prosenttiyksikköä 18,3 prosenttiin. OECD-maiden keskiarvo oli 17 prosenttia ja sen huonommalla puolella Suomen ryhmässä olivat muun muassa Unkari ja Puola. Muissa Pohjoismaissa tilanne oli huomattavasti valoisampi.

Suomen kannalta erityisen huolestuttavaa oli syrjäytymisvaarassa elävien nuorten miesten määrän nousu. Noin joka viides kyseiseen ikäluokkaan kuuluva nuori mies oli viime vuonna koulutuksen tai työn ulkopuolella, naisilla osuus oli viitisen prosenttiyksikköä alhaisempi.

Kansainvälisessä vertailussa syitä Suomen tilanteeseen ei löytynyt ammatillisesta koulutuksesta, jossa osallistumis- ja tutkintomäärät ovat maailman huippuluokkaa tai julkisista koulutuspanostuksista. Meillä julkisen rahoituksen osuus on korkea, yksityisen lähinnä olematon.

OECD:n tilastot ovat käynnistäneet kotimaassa julkisen keskustelun. Ilmiötä on vähätelty, liioiteltu ja pyritty politisoimaan. Harvemmin nuorten miesten – ja  naisten – syrjäytymisen syitä on kuitenkaan yhdistetty korkeakoulujärjestelmän ongelmiin.

Suomessa korkea-asteen opinnot ensi kertaa aloittavien määrä on ollut laskussa, mutta työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten on noussut samanaikaisesti. Ensi kertaa korkeakouluopinnot aloittavien määrä on tippunut OECD:n maavertailussa peräti viisi prosenttiyksikköä nuorten ikäluokassa.

Tilastokeskuksen koulutustilastot osoittavat, että esimerkiksi vuoden 2015 uusista ylioppilaista vain kolmannes jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden ylioppilaiden osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 58 prosentista 68 prosenttiin. Tilanne on järjetön, sillä kolmen vuoden päästä jatko-opinnoissa ylioppilaista on jo noin 80 prosenttia.

Nuorten aikuisten enemmän tai vähemmän pakon edessä pidetyistä välivuosista kärsivät nekin, jotka eivät edes olisi pyrkimässä korkea-asteelle. Kun iso osa nuorten ikäluokasta jää työmarkkinoille odottamaan pääsyä korkea-asteen opintoihin, kilpailu samoista työpaikoista on rankkaa, varsinkin taloustaantuman aikana. Tässä heikoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi ilman toisen asteen tutkintoa olevat tai vähemmistöihin kuuluvat nuoret, jäävät helposti vahvempien jalkoihin. Helppoa ei ole muillakaan, jotka kaipaisivat tässä vaiheessa tukea ja ohjausta ura- ja koulutusvalintojensa tueksi.

Jos nuorten syrjäytymistä halutaan ehkäistä tehokkaasti, katse tulee siirtää varhaisen puuttumisen rinnalla myös korkea-asteelle. Ei ole elitismiä mahdollistaa laadukkaita korkea-asteen opintoja nuorille nykyistä nopeammin, vaan se on yksi tehokkaimmista keinoista estää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien määrän kasvua.

Kun siirtymät toiselta asteelta työelämään tai jatko-opintoihin ovat sujuvia, parikymppisten nuorten ei tarvitse jäädä tyhjän päälle pohtimaan tulevaisuuttaan. Koulutusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuus unohtuu helposti, jos syrjäytymiskeskustelu vie moraaliseen paniikkiin, jossa tyydytään voivottelemaan tai syyttelemään nuoria miehiä ja naisia.

Lisätietoja
Koulutuskatsaus 2016 OECD:n indikaattorit suomenkielinen tiivistelmä
Education at a Glance 2016 OECD indicators
Miika Sahamies 200x200 px
  • Miika Sahamies, asiantuntija


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje