rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita, muun muassa työelämää, koulutusta ynnä muita Akavalle ja akavalaisille tärkeitä teemoja. Välillä kirjoittajavieraitakin. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
7.12.2017 12.40

Talous- ja rahaliitto remonttiin – mutta miten?

Eugen Koev ja Markus Penttinen

Komissiolta tuli 6. joulukuuta 2017 esitys talous- ja rahaliiton toiminnan parantamiseksi. Kyse on monivuotisesta EMU-yhteistyön remonttiohjelmasta, joka jatkuisi pitkälle ensi vuosikymmenelle.

 

Merkittävistä muutoksista yksityiskohtaisimmin on esitetty nykyisen Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi. Esitys liittyy pankkiunionin viimeistelyyn. Euroopan valuuttarahasto perisi EVM:n tehtävät ja velvoitteet, jotka liittyvät kriisimaiden avustamiseen.  Sen lisäksi sen varoja voisi luotottaa tai antaa takuita Euroopan rahoitusvakausrahastolle, jonka varoja voi viime sijassa käyttää mahdollisen pankkikriisin välttämiseksi. Tämä on perusteltua, sillä Euroopan rahoitusvakausrahaston omat varat eivät ole riittävän suuret vakuuttamaan markkinoita siitä, että se pystyy kaikissa olosuhteissa torjumaan mahdollisen finanssikriisin.

Toinen keskeinen muutos on, että toisin kuin EVM, Euroopan valuuttarahaston päätöksenteko ei edellyttäisi yksimielisyyttä, vaan erittäin suurta, 85 prosentin määräenemmistöä. Perustelu on, että finanssikriisin uhatessa päätöksenteon pitää olla riittävän nopeaa. Esitys Euroopan valuuttarahaston perustamiseksi menee siis pidemmälle kuin mihin Suomen hallitus on ollut tähän asti valmis. Hallitus on linjannut, että Euroopan vakausmekanismia ei saisi siirtää osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehikkoa ja vaatinut, että päätöksenteko perustuisi jatkossakin yksimielisyyteen.

Pankkiunionin toiminnan uskottavuuden kannalta komission ehdotukselle on kuitenkin vahvoja perusteita. Finanssikriisi, lähtisipä se mistä tahansa euroalueen kolkasta, olisi tuhoisaa Suomenkin taloudelle. On otettava huomioon myös se, että Nordean päätös siirtää pääkonttorinsa Suomeen on muuttanut kotimaista finanssikenttää. Koko euroalueen kattava toimintakykyinen kriisiratkaisumekanismi on entistä tärkeämpää myös puhtaasti kansallisesta näkökulmasta. Suomen on syytä suhtautua hyvin rakentavasti komission ehdotukseen Euroopan vakausmekanismin muuttamiseksi Euroopan valuuttarahastoksi.

Erityisen merkityksellistä Suomelle on – pidemmän aikavälin kehityksen näkökulmasta – komission esittämä visio, johon kuuluu ”vakautustoiminto” (stabilisation function). Se merkitsee järjestelyä, jossa taloussuhdanteiden tasaamiseksi maiden välillä käytettäisiin EU-varoja.  Kyseessä on jonkinlainen yhteisvastuumekanismi, jonka sisältö ei ilmene tiedonannosta. Komissio aikoo esittää kyseisen toiminnon perustamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, joka alkaa vuonna 2020. Tämä on ongelmallinen kohta, mutta tuntematta yksityiskohtia ei kannata lyödä kaikkia jarruja päälle. Jos suhdannetasausmekanismi luodaan, sen käytön pitäisi perustua selkeisiin, etukäteen sovittuihin sääntöihin, jotka varmistavat, että tukea ei myönnetä poliittisin perustein, se on rajattu ja väliaikainen. Ensisijaisesti pitää torjua se, että suhdannetasauksen varjossa syntyy pitkäkestoinen tai pysyvä tulonsiirtomekanismi.

Komission esitykseen ei sisälly yhteiseurooppalaista työttömyysvakuutusta tai jonkinlaista pahan päivän rahastoa, jolla tuettaisiin vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita suhdannetasausmielessä. Niitä on Suomen hallituksessa vastustettu kovin, vaikka EU:n budjetista on jo nyt noin 80 prosenttia niin sanottua yhteisvastuuta (maatalous sekä rakennerahastot), jota Suomi vaatii kärjistetyimmässä muodossaan eli sotilaskysymyksissä (EU:n puolustusyhteistyö).

Rauhallisen analyyttisesti voisi suhtautua ehdotukseen EU:n valtiovarainministeristä, jossa yhdistettäisiin euroryhmän puheenjohtajan, talouskomissaarin ja eurokomissaarin virat. Tämänkaltainen päällekkäisten työtehtävien niputtaminen tehtiin EU:n ulkosuhdeasioissa ja se on toiminut hyvin.

Komissio myöntää, että nykyiset talouspolitiikan ohjaussäännöt ovat toisaalta liian mutkikkaita, mutta toisaalta eivät ota riittävästi huomioon maakohtaisia eroja olosuhteissa. Seurauksena on, että kansallisille päättäjille on ollut ajoittain hyvin vaikeaa sitoutua Euroopasta tulevien talouspolitiikkasuositusten implementointiin. Komissio suunnittelee sääntöjen yksinkertaistamista ja ilmeisesti myöntää, että jäsenmaiden ohjailussa on luotettava nykyistä enemmän markkinakuriin. Tätä tuetaan Suomessa laajasti.

Esityksessä odotettiin olevan jotain niin sanotun sosiaalisen ulottuvuuden aineksia, sillä talous- ja rahaliittoa on syytetty tämän näkökulman puutteesta. Tällaisia esityksiä ei kuitenkaan EMU-paketissa ole mukana, vaan siinä viitataan yleisesti marraskuisessa EU:n Göteborgin huippukokouksessa hyväksyttyyn julistukseen näistä asioista. Onkin selvää, että EMU-paketin ja EU:n työelämän lakiesitysten suoraviivainen liittäminen toisiinsa ei ole paras lähtökohta. Talous- ja rahaliitto vaikuttaa kuitenkin suoraan jäsenmaissa esimerkiksi niiden harjoittamaan työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan, joka on eri asia kuin EU-tason lakihankkeet.

Yksi poikkeus on. Joissakin ensireaktioissa EMU-pakettiin näkyi huoli siitä, että niin sanottuja koheesiovaroja siirrettäisiin tukemaan rakennemuutoksia siten, että panostettaisiin esimerkiksi työmarkkinauudistuksiin ja koulutukseen kasvun aikaansaamiseksi. Huolestuneisuuden sijasta esitystä voi pitää tervetulleena, sillä EU:n budjetissa pitäisi siirtyä mahdollisimman paljon pois passiivisista, rakenteita ylläpitävistä tukimuodoista kasvua tukeviin toimiin. Toivottavasti rakennemuutoksien ja osaamisen tukeminen on viesti tulevan EU:n monivuotisen budjetin suunnasta.

Talous- ja rahaliiton uudistamispakettia käsitellään yhtenä pääaiheena Euroopan työntekijäjärjestö ETUC:in joulukuisessa hallituksen kokouksessa, johon osallistuu talouskomissaari Pierre Moscovici. Erityisesti eteläisen Euroopan ay-järjestöt ottavat varmasti pääkärjeksi kysymyksen säästöpolitiikan lopettamisesta. Komission EMU-paketissa kun ei esitetä esimerkiksi jäsenmaiden velkarajojen höllentämistä. Tällaisella esityksellä ei kuitenkaan olisi läpimenomahdollisuuksia eikä lisävelanotolla poisteta jäsenmaiden talouksien rakenneongelmia.

On myös muistettava, mitä muuta komission EMU-paketista puuttui. Euroopan keskuspankin rooli on ollut aivan keskeinen talous- ja rahaliiton pelastajana. Sen elvytysruiske euromaiden talouksiin on Intian vuotuisen bruttokansantuotteen kokoinen, joten mitään yksioikoista säästö- ja kiristyspolitiikkaa euroalueella ei ole koskaan toteutettukaan.

Eugen Koev ja Markus Penttinen_3

  • Eugen Koev, pääekonomisti
  • Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje