Tuumaamon arkisto 2016

16.12.2016 8.30Minkä taakseen jättää Henna Hirvonen

Kahden viime vuoden tiivistäminen lyhyeksi tekstiksi ei tee oikeutta kaikelle sille, mitä olen saanut tehdä, oppia ja kokea Akavan opiskelijoiden puheenjohtajana. Eikä yksi sivu riitä tiivistämään ajatuksia, mihin Akavan ja ay-liikkeen pitäisi suunnata.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


5.12.2016 8.35Italian vaalitulos: epävarmuutta Pohjolaan ja mestarikokki maanpakoon Markus Penttinen

Taannoin Italian ex-pääministeri Silvio Berlusconi tyrmäsi naureskellen EU:n elintarvikeviraston sijoittamisen Suomeen. Nyt maailman parhaaksi kokiksi valittu Massimo Bottura on ilmoittanut lähtevänsä maanpakoon Italiasta kansanäänestyksen tuloksen myötä. Pahimmillaan tulos voi merkitä suomalaisillekin pettuleipäkuuria prosciuton sijasta.

 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


1.12.2016 9.00Hypetystä vai hapatusta? Anu Tuovinen

Se on jälleen Slush! Vuoden kohutuin kasvuyrittäjyyden ja startup-yritysten tapahtuma, jossa jokaisen itseään kunnioittavan yritysihmisen pitäisi näyttäytyä ja vähintäänkin päivittää someen olevansa paikalla pörräämässä, luomassa kontakteja ja pitchaamassa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


30.11.2016 11.11Startupit olennaisia Suomen uudistumiselle Vesa Vuorenkoski

Suomessa on eletty kymmenen viime vuoden aikana kasvavaa startup-yritysten buumia. Vaikka uusien yritysten määrä ei olekaan sinällään kasvanut merkittävästi, niiden ympärille on syntynyt merkittävä yhteisö, joka on saanut valtavaa mediahuomiota. Tämä kasvattaa startup-asennetta varmasti laajemminkin ainakin nuorisossa. Ja tämä on hyvä asia.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


29.11.2016 8.00Uraohjauksen tarve kasvaa – ohjaajien koulutukseen panostettava Ida Mielityinen

Puhe työelämän muutoksesta on jo turruttaa korvat, niin jokapäiväistä se on. Osa tutkijoista muistuttaa, että kaikesta huolimatta ammattia tai alaa vaihtaneiden osuuksissa palkansaajakunnassa ei ole tapahtunut Tilastokeskuksen työoloaineistojen mukaan oleellisia muutoksia. Vakituinen työsuhde ja kokoaikatyö on 76 prosentilla akavalaisista. Tästä huolimatta suuri osa – samassakin työssä – kaksikymmentä vuotta työelämässä olleista on voinut kokea hämmästyttävän suuret muutokset työssään.  Muuttuneet ovat johtamisen opit, työvälineet, työskentelytilat, yhdessä toimimisen kulttuuri, bisneslogiikat ja mikälie kaikki. Mistä apua ja tukea, jos haluaa uutta urallaan?

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


24.11.2016 9.00Työelämätaidot heijastavat perusopetuksen laatua Miika Sahamies

Euroopassa on keskustelu pitkään työelämässä tarvittavista perustiedoista ja -taidoista, ja täysin aiheesta. Noin 70 miljoonalla eurooppalaisella on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa, vielä useammalla heikot lasku- ja digitaaliset taidot. Puutteelliset taidot asettavat monet alttiiksi työttömyydelle, köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle. Oma lukunsa on suuri joukko korkeasti koulutettuja, joiden työtehtävät eivät vastaa heidän koulutustaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


16.11.2016 11.21Nainen, olet aina vääränlainen Marjo Ollikainen

Nainen on lapsiaan laiminlyövä #someäiti, jonka lapsen korppi vie. Nainen on myös kahviloissa istuva yhteiskunnan elätti eli #latteäiti tai jos pahin toteutuu – nainen on feministi! Mutta ei tässä vielä kaikki. Tässä kätevä muistilista siitä, kuinka nainen on vääränlainen kehdosta hautaan.

Lue lisää | 30 Kommenttia | Kommentoi


16.11.2016 8.15Eurooppa jyrähtää Ralf Sund

Ilmastokokous Marokossa etenee suunnitelmien mukaisesti. Trumpin kokoinen varjo leijuu kokouksen yllä. Yleisesti optimismia piisaa: prosessi ei pysähdy eikä edes hidastu. Minusta USA:n uusi hallinto laittaa kapuloita rattaisiin, olen mielipiteineni vähemmistössä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


15.11.2016 16.10Maapallo pienoiskoossa Ralf Sund

YK:n ilmastokokous on huikaiseva spektaakkeli. Marrakechiin pystytetyssä telttakylässä ovat paikalla käytännöllisesti katsoen kaikki maailmaan maat. Koko maapallon väestö on edustettuna muutamalla neliökilometrillä. Tämä tuo uskoa ja luottamusta siihen, että ehkä Tellus saadaan pelastettua.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


15.11.2016 12.15Työkokemusta hinnalla millä hyvänsä? Henna Hirvonen

Tapasin jokin aika sitten aamuruuhkassa korkeakouluopintojensa loppuvaiheessa olevan tutun, joka oli juuri aloittanut harjoittelijana alansa nimekkäässä yrityksessä. Into paikan saamisesta ja mahdollisuuksista oppia uutta oli silminnähtävää. Keskustelun lomassa kävi ilmi, että päivät ovat pitkiä ja mitä enemmän saa vastuuta, sitä pidemmiksi päivät käyvät. Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelukokemuksista yleisesti kiinnostuneena kysyin, että saahan hän asianmukaista korvausta työstä, kun selkeästi tekee yrityksessä samoja töitä kuin vakituiset työntekijät. Vastaus oli: ”ymmärrätkö, kuinka paljon näistä paikoista taistellaan?”.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.11.2016 15.35Suomalainen työelämä ei ole syrjinnästä vapaa alue Miika Sahamies

Marraskuun puolivälissä vietetään Suomessa yhdenvertaisuuden vauhditusviikkoa. Ensimmäistä kertaa järjestettävällä teemaviikolla yhdenvertaisuusvaltuutettu, palkansaajakeskusjärjestöt ja joukko yhdenvertaisuusalan järjestöjä muistuttavat yhdenvertaisuuden tärkeydestä sekä työnantajien velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


9.11.2016 14.03Trumpin voitolla positiivisiakin puolia Markus Penttinen

Jälleen kerran vaalitulos on yllättänyt ja gallup-keisarit hävinneet. Donald Trumpin voittoa kauhistellaan laajalla rintamalla. Vaikka ylipessimismiin ei ole aihetta, niin vähimmilläänkin suureen tarkkaavaisuuteen.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


26.10.2016 10.15Eläketurma on hyvin kirjoitettua haastamista Katja Veirto

Toimittaja Jari Hanskaan ei ensimmäisenä liitetä mielikuvaa eläkkeiden asiantuntijana, vaan pikemminkin räksyttäjänä ja piikkinä päättäjien lihassa. Siksi odotin mielenkiinnolla ja tyylilajia pelätenkin hänen ja Teemu Muhosen kirjaa ”Eläketurma” suomalaisesta eläkejärjestelmästä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


20.10.2016 9.05Korkeakoulupolitiikalla voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä Miika Sahamies

Suomalaisten nuorten miesten syrjäytyminen nousi kansainväliseen keskusteluun viime viikolla Pariisissa. Ammattiyhdistysliikkeen neuvoa-antavan komitean (TUAC) koulutuspoliittinen työryhmä kokoontui OECD:ssa kuulemaan tutkijoiden esittelyä uusimmasta Education at a Glance -tutkimuksesta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


13.10.2016 8.00Onko rakenne korkeakoulutuksessa aina turha riesa? Ida Mielityinen

Koulutusleikkauksia on sekä tällä että edellisellä hallituskaudella puolustettu tavalla toteuttaa ne. Toisin sanoen, leikkaukset eivät vaarantaisi koulutuksen laatua, jos ne toteutetaan ”kehittämällä rakenteita” tai ”purkamalla turhia rakenteita”. Nämä kaksi ilmausta voivat tarkoittaa suunnilleen mitä vain, puhujan mukaan.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


7.10.2016 11.25Sivistys kannattaa naiselle vähemmän kuin miehelle Ida Mielityinen

Erään määritelmän mukaan sivistys on kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Sukupuoli vaikuttaa ajatteluumme monin, osin alitajuisin tavoin, emmekä edes huomaa sen vaikutusta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


6.10.2016 10.47Brexitin painajaisversio toteutumassa? Markus Penttinen

Iso-Britannian eroaminen EU:sta toteutetaan näillä näkymin niin sanotun kovan Brexitin pohjalta. Siitä on tulossa monia ongelmia suomalaisille korkeakoulutetuillekin.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


22.9.2016 9.00Miten voi erikoistua jäykistymättä? Eugen Koev

Sanan ”jäykkä” synonyymejä ovat muun muassa taipumaton, joustamaton, kankea ja tankea. Sanan ”erikoistunut” synonyymejä taas ovat erilaistunut, eriytynyt sekä vierasperäiset spesialisoitunut ja fokusoitunut. Sana ”jäykkä” herättää mielessäni kielteisiä tuntemuksia, sillä sitä käytetään kuvaamaan pysähtyneisyyttä ja taantumuksellisuutta. Erikoistunut taas kuulostaa hyvältä, peräti erinomaiselta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


16.9.2016 14.40Yliopistolakiuudistuksen arviointi: opetuksen ja tutkimuksen tiivis yhteys jäi toteutumatta

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore arviointi yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista sisältää runsaasti kiinnostavaa tietoa yliopistoistamme ja niiden toimintaympäristön muutoksista tiiviissä paketissa. Julkaisutilaisuudessa nousivat odotetusti esille johtamisen ongelmat yliopistojen ja ministeriön välillä sekä haasteet yliopistojen sisällä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


14.9.2016 9.00Työlainsäädäntö uudistuu pienin askelin Jaana Meklin

Työelämän lainsäädännön uudistaminen aiheuttaa välillä harmaita hiuksia myös paatuneelle työmarkkinajuristille. Uudistamisesta puhutaan paljon, mutta saavutukset ovat viime vuosina jääneet vaatimattomiksi. Sekin mitä on tehty, on yleensä johtanut työntekijän turvan heikkenemiseen. Esimerkkeinä voidaan mainita eduskunnan käsittelyssä olevat koeajan pidentäminen ja takaisinottovelvoitteen lyhentäminen.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


9.9.2016 9.55Tehokkaampi opiskelijavalinta pidentäisi työuria Ida Mielityinen

Tänäkin vuonna vain kolmannes kaikista yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakeneista pääsi opiskelemaan. Tarjolla korkeakouluissa oli noin 47 500 opiskelupaikkaa, kun uusia ylioppilaita valmistuu vuosittain 32 000. Jos opiskelijavalintaa hoidettaisiin tehokkaammin, paikkoja olisi periaatteessa jok’ikiselle ylioppilaalle. Lisäksi niitä riittäisi vielä reilusti ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin siirtyville sekä muille tarvitseville.

Lue lisää | 2 Kommenttia | Kommentoi


7.9.2016 8.00Matkablogi Moskovasta: Pysähtyneisyys Venäjän paras tulevaisuudenkuva?

Lomaltapaluuni oli tuhdimmasta päästä, kun maanantaiaamuna piti kukonlaulun aikaan herätä Moskovan koneeseen. Perillä liityin EU-valtuuskuntaan päivitys- ja pulssinottomatkalla elo−syyskuun vaihteessa: mitä Venäjällä todella tapahtuu kulissien takana ja mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Onko nähtävissä valoa nyt kovin varjoisissa Venäjä-suhteissa?

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


5.9.2016 9.38Pitääkö kaikista tulla yrittäjiä? Anu Tuovinen

Työelämä tökkii, aamuheräämiset ovat tuskaa ja motivaatio töihin hautautuu kiireen alle. Tätäkö oravanpyörää varten olen opiskellut viisi vuotta korkeakoulussa? Tätä saattaa moni pohtia jossakin vaiheessa työuraa. Silloin mieleen hiipii ehkä ensimmäinen varovainen ajatus muutoksesta, halusta toteuttaa itseään, hallita aikatauluansa ja arkeansa. Usein on kuitenkin niin, että hyppy tuntemattomaan vaatii kypsyttelyä ainakin kymmenisen vuotta, jotta varmuus omasta osaamisesta ja rohkeus riskin ottamiseen kasvaa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


1.9.2016 14.26Investointeihin vauhtia verotuksen avulla? Vesa Vuorenkoski

Elokuun aikana on paljon puhuttu ns. yritysten investointivarauksesta, jonka tarkoituksena olisi kannustaa yrityksiä lisäämään investointeja. Tilastojen valossa investoinnit ovatkin alamaissa, erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen suuntautuvat investoinnit. Kiinteiden investointien osuus kokonaisinvestoinneista on sen sijaan kasvanut finanssikriisin jälkeen tasaisesti, vaikka niissäkin oli notkahdus. Nyt kiinteät investoinnit ovat lähdössä kuitenkin elinkeinoelämästä tulleiden viestien perusteella varovaiseen nousuun. Oikea suunta, mutta ongelmaksi jäänee kuitenkin yritysten ja laajemmin koko elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta olennaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit. Ne ovat edelleen reaalisesti noin 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


24.8.2016 8.29Korkeakoulutetun työttömän pulma: miksi en saisi opiskella? Ida Mielityinen

Korkeakoulutettu työtön on ymmällään. Hän on oppinut uskomaan, että opiskelu ja itsensä kehittäminen on aina hyvästä. Toisin on työttömänä. Hänen on tarkkaan seurattava, ettei opintoja kerry liikaa, jotta hän ei menetä työttömyysturvaansa eli että sivutoimisen opiskelijan status säilyy. TE-virkailija pelkää, ettei työtön enää olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä ja hakisi tosissaan töitä.

Lue lisää | 5 Kommenttia | Kommentoi


19.8.2016 11.15Työttömyys laskuun? Heikki Taulu

Tilastojen perusteella näyttää siltä, että työttömyydessä on viimeinkin tapahtumassa käänne. Kokonaistyöttömyys kääntyi laskuun kesäkuussa kasvettuaan sitä ennen yhtäjaksoisesti 50 kuukauden ajan. Korkeakoulutettujen työttömyys on edelleen kasvussa, mutta kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Uskallan ennustaa, että ennen kuin lehdet ovat puista pudonneet, korkeakoulutettujen työttömien määrä on kokonaisuudessaan kääntynyt laskuun. Joillakin koulutusaloillahan näin on jo käynytkin ja lisäksi useilla aloilla keikutaan nollan tuntumassa. Hyvät uutiset päättyvätkin sitten tähän.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


11.8.2016 15.30Kaikista eniten Ritva Siikamäki

Kaikista eniten minua - - - kaikki. Vähän vaikea blogiaihe, mutta voi tästäkin kirjoittaa. Varsinkin kun tällaista näkökulmaa tarjottiin. Pikkuisen rajaan kuitenkin. Tarkennan liikenteeseen, joka on aina ajankohtaista, mutta erityisesti koulujen alkaessa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


22.7.2016 12.32SuomiAreenalla runsasta porinaa Pekka Piispanen

Porin SuomiAreenasta on tullut joka kesän merkkipaalu. Vaikka se katkaiseekin kesälomakautta, on sinne aina kiva mennä.

SuomiAreenalla oli tänä vuonna paljon uutta. Organisaatio oli uudistunut. Järjestäjät sparrasivat paneelikeskusteluja järjestäviä tahoja tekemään tapahtumastaan mahdollisimman mielenkiintoisen. Kaikista viidestä tapahtumapäivästä oli tehty yhtä merkittävät sisällöltään. 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


4.7.2016 8.30Kaikkea hyvää ei voi mitata samalla mitalla – yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus kaipaa johtamista Ida Mielityinen

Osallistuin kevään viimeisenä työpäivänäni tutkimuksen vaikuttavuutta tutkivien tutkijoiden työpajaan (kiitos Future Earth Suomi, futureearthfinland.fi). Paikalla olleet edustivat laajalti eri tieteenaloja, mikä näkyi hienosti keskustelun moninaisuutena. Keskustelu laajeni kattamaan yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen luonnetta. Mitä tavoitteita asetamme koulutus- ja tutkimustehtävään nojaavalle vuorovaikutukselle ja miten sitä on mielekästä mitata?   

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


30.6.2016 10.10Lomarauhaa etsimässä Jaana Meklin

Kesä on parhaimmillaan. Töitä on enää muutama päivä ja sitten alkaa odotettu ja omasta mielestäni myös ansaittu loma. Kuten aina viimeisinä työpäivinä ennen lomaa on vielä tuhat asiaa, jotka odottavat tekemistä. Taas tuntuu siltä, että maailma on saatava valmiiksi parissa päivässä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


29.6.2016 12.30Digiuni Jani Mäntysaari

Ärsyttävä herätysääni pärähti soimaan. Hapuilin puhelinta, sammutin herätyksen ja laitoin luurin takaisin yöpöydälle. Herättyäni kunnolla avasin puhelimen uudelleen. Pikaisen somekatsauksen jälkeen kirjauduin kaikkiin koulun järjestelmiin helposti, mutta tietoturvallisesti yhdellä tunnistautumisella. Onneksi tämä eri järjestelmien välillä sählääminen on kohta historiaa, kun kevään ajan beta-testauksessa ollut kaiken kattava järjestelmä otetaan vihdoin käyttöön syksyllä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


28.6.2016 8.40Me teemme yhdenvertaisen työelämän Miika Sahamies

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kunniaksi järjestettäviä Pride-kulkueita näkyy jälleen katukuvassa eri puolilla maailmaa. Tarve vähemmistöjen oikeuksien ajamiselle on mitä ajankohtaisin. Laajemmin syrjintään ja kaikenlaiseen väkivaltaan puuttuminen lähtee arkisemmalta tasolta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.6.2016 11.20Mannaa miljardeittain sinisellä kortilla? Markus Penttinen

EU-maille on luvattu varsinainen lottopotti turbotuplattuna. Uuden korkeakoulutettujen maahanmuuttodirektiivin kerrotaan tuovan unionin alueelle vuosittain jopa yli kuuden miljardin euron hyödyn. Komission vastikään esittelemä niin sanottu uusittu sinisen kortin menettely avaisi rajoja osaajille EU:n ulkopuolisista maista. Korkeakoulutettu tai vastaavat työelämän taidot omaava asiantuntija esimerkiksi Afrikassa voisi jättää anomuksen työskentelystä vaikkapa Suomessa. Maahantulo pitäisi myöntää, jos työpaikka on tiedossa ja tietyt palkkatason kaltaiset kriteerit ovat kunnossa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.6.2016 11.30Globaalin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden äärellä Paula Ilveskivi

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 105. konferenssi Genevessä alkaa olla loppusuoralla. Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevän komitean lisäksi tämän vuoden konferenssin aiheita ovat: ihmisarvoinen työ maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa, ihmisarvoisen työn avulla rauhaa, turvallisuutta ja katastrofeista selviytymistä koskevan suosituksen nro 71 uudistamista koskeva ensimmäinen käsittely ja vuonna 2008 hyväksytyn Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä koskevan julistuksen arviointi.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


6.6.2016 13.02Laiskuuden tavoittelu on hyve homo informaticukselle Miika Sahamies

Laiskuuden tavoittelu on aliarvostettu hyve. Sen lisäksi, että laiskuus suojaa stressiltä ja ylimääräiseltä hössötykseltä, se on mahdollistanut nyky-yhteiskunnassa toimivan superihmisen: homo informaticuksen. Hänelle on mahdollista päästä yhden napin painalluksella käsiksi lähes kaikkeen olemassa olevaan tietoon.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


3.6.2016 9.35Järjestäytyminen kannattaa Veikka Kuusisto

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi vastikään tutkimustuloksia työttömyyskassojen ulkopuolella olevista palkansaajista. Tuloksia tarkastellaan erittäin suurella mielenkiinnolla ammattiyhdistysliikkeessä. Miksi 15 prosenttia työllisistä ei ole järjestäytynyt millään tavalla? Tulosten mukaan jopa 50–80 prosenttia työttömyyskassojen ulkopuolella olevista palkansaajista täyttäisi työssäoloehdon, jos he olisivat työttömyyskassan jäseniä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


30.5.2016 12.15Asiantuntija kaipaa modernia työaikasääntelyä Jaana Meklin

Kohta on taas aika puhua muustakin kuin kilpailukykysopimusneuvotteluista ja paikallisesta sopimisesta. Jatkossakin työelämässä riittää haasteita ja työaikalain modernisointi lienee yksi niistä kiireisimmistä. 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


27.5.2016 9.15Muutos lähtee itsestämme Risto Kauppinen

Ammattiyhdistystoiminta elää vahvasti tätä päivää ja vaikuttamisen tähtäin on tulevaisuudessa. Toiminnan rakenteet ovat murroksessa ja toimintatapoja tulee kehittää vastaamaan jäsenten odotuksia. Akavan kevään liittokokouksessa haluttiin muutosta, jolla juhlapuheiden ajatukset muutetaan vielä selkeämmin teoiksi. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättäkin.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


17.5.2016 12.40Ammatillista osaamista ei saa kadottaa korkeakoulutuksen fuusioissa Kristiina Kokko

Korkeakoulufuusiot ja uudet konsernit määrittävät ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen rajoja uudelleen.  Erilaisia hankkeita on käynnissä esimerkiksi Lappeenrannassa, Lapissa, Tampereella ja Vaasassa. Suurin uhka kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden kannalta on ammatillisen osaamisen mahdollinen heikentyminen. Yhdistymisiä suunniteltaessa ja tehtäessä tämä on eräs keskeisistä sudenkuopista, jonka ylittämiseen on kiinnitettävä kaikilla tasoilla systemaattisesti huomioita. Jotta yhdistymiset onnistuvat ja kestävät aikaa, lähtökohtana on, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä vallitsee keskinäinen kunnioitus ja tasavertaisuus sekä syvällistä ymmärrystä molempien tuottamasta koulutuksesta ja tutkinnoista.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


12.5.2016 12.45EU:n itälaajentumisen jälkikohmelo käsillä? Markus Penttinen

Alkoholin juomisen kivistävät jälkiseuraukset tuppaavat tulemaan väistämättä huumahetkien jälkeen: Ne laimentuvat ihmisruumiissa yleensä hitaasti, mutta varmasti jokaisella viisariniskulla. Ihmismieli on kuitenkin monimutkaisempi ja henkinen ”jälkikohmelo” saattaa tulla viiveellä. Hyvänä vertailukohtana ilmiöstä on itänaapurimme Venäjä, jonka kohmelo Neuvostoliiton romahduksesta on nyt purkautumassa, kuten toimittaja Mihail Zygar mainiosti kuvaa tuoreessa kirjassaan Kremlin kulisseista1.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.5.2016 8.25Yhdistelmävakuutus sopisi muuttuvaan työelämään Katja Veirto

Suomalaiselle palkansaajalle työttömyysturva on tärkein turvaverkko, jos työt loppuvat tai vähenevät. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina monessa perheessä tilanne olisi katastrofaalinen ilman työttömyysturvaa. Työttömyysturvan tasosta ja rahoituksesta on ehdottomasti huolehdittava. Työttömyysturva ja sen muutokset ovat useimmiten mukana työmarkkinaratkaisuissa. Työttömyysturva, työelämän muutokset ja sopiminen kietoutuvat monella tapaa yhteen. Olipa sopimisen muoto tulevaisuudessa mikä tahansa, on selvää, että Akavalle on tärkeää huolehtia työehtojen ja palkkojen lisäksi työttömyysturvasta ja sen kehittämisestä.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


4.5.2016 8.00Strategiarahoitus – yliopistojen kehittämistä vai siltarumpupolitiikkaa? Ida Mielityinen

Hallitus haluaa lisätä korkeakoulujen niin sanotun strategisen rahoituksen osuutta kymmenestä prosentista toimintamenoista kahteentoista prosenttiin. Tarkoitus on sinänsä hyvä: antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle (lue: opetusministerille) mahdollisuus suunnata rahoitusta kulloistenkin koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. Strategista rahoitusta on kuitenkin arvosteltu rajusti koko sen olemassaolon ajan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


27.4.2016 13.30Kovaa propagandapeliä luottamusmiehestä Maria Löfgren

Paikallinen sopiminen ja sen laajentaminen on saanut julkisuudessa outoja sävyjä. Paikallista sopimista ollaan juuri nyt laajentamassa ja joustoja lisäämässä kahdella taholla, lainsäädännöllä ja työehtosopimuspöydissä. Suomen Yrittäjät ovat kuitenkin alkaneet väittää mediassa, että tavoitteena onkin sopimisen jäykistäminen tai jopa estäminen luottamusmiespakon avulla.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


21.4.2016 10.35EU:n ja USA:n välille saatava sadantuhannen ammattilaisen muuttokiintiö Markus Penttinen

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä TTIP-kauppa- ja yhteistyösopimusta olisi syytä täydentää vuotuisella sadantuhannen korkeakoulutetun ammattilaisen muuttokiintiöllä. Kun kandidaatti- tai maisteritason tutkinnon suorittanut henkilö löytää Yhdysvalloista koulutustaan vastaavaa työtä ja haluaa muuttaa sinne, häneen tulisi soveltaa helpotettuja viisumimenettelyjä.      

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


18.4.2016 8.50Mahdollisuus vai mörkö? Jani Mäntysaari

Digitalisaatio vähentää työn tarvetta ja työpaikkoja katoaa. Robotit korvaavat ihmiset työpaikoilla. Esineiden internet ja kaiken kytkeminen verkkoon vaarantaa yksityisyytemme. Tekoälyllä varustetut laitteet kaappaavat lopulta vallan ja pelätty koneiden kapina on täyttä totta. Perusteltuja, mutta usein liioiteltuja uhkakuvia.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


15.4.2016 8.30Miten työpaikalla oppimisessa taataan koulutuksen tasa-arvo? Ida Mielityinen

Haluaisitko nuoren oppimaan liiketalouden perustutkintoa työpaikallesi? Siinähän tuo nuori oppii samalla, kun itse teet työtäsi. Opetushallituksen 274-sivuinen asiakirja Ammatillisen perustutkinnon perusteet Liiketalouden perustutkinto kertookin, mitä taitoja nuoren tulee saavuttaa tutkintonsa suorittaakseen. Tavoitteet osaamiselle ovat kunnianhimoisia. Vastikään selvityksensä koulutussopimuksesta  julkaisseet selvityshenkilöt tasapainottelivat esityksessään varsin kunniakkaasti hurjien tavoitteiden ja realististen odotusten välimaastossa. Uskottava ja monipuolinen osaamisen osoittaminen on laadunvarmistuksen tae, kun työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


14.4.2016 9.00Edunvalvonnan pitkät pallot Mats Nyman

Katselin viime viikolla suoraa lähetystä lehdistötilaisuudesta, kun maan hallituksen uudistusministerit Vehviläinen ja Rehula kertoivat aluehallintouudistuksesta. Tulin ajatelleeksi, että siitä on jo kauan, kun potkaisimme pitkän edunvalvontapallon vastustajan päätyyn.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.4.2016 9.50Työpaikan vaihtamisen esteitä poistettava Jaana Meklin

Suomen työmarkkinoilla on yleistynyt käytäntö yhä pidemmistä kilpailukielloista asiantuntijoiden ja esimiesten työsopimuksissa. Työsopimuslain kilpailukieltopykälät ovat monimutkaisia ja tulkintaongelmia syntyy niin kilpailijan käsitteestä kuin painavan syyn olemassa olosta. Nykylain mukaan jopa kuuden kuukauden kilpailukiellon voi sopia ilman korvausta työntekijälle, mikä jo sinällään on epäkohta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


30.3.2016 15.18Perustulon tavoitteisiin päästään muillakin keinoilla Katja Veirto

Tuore esiselvitys perustulokokeilusta osoittaa hyvin, ettei yksinkertaisia ratkaisuja ole. Perustulolle asetetaan useita hyviä tavoitteita, kuten köyhyyden ja byrokratian vähentäminen sekä työnteon kannattavuus. Todellisuudessa tavoitteiden yhtäaikainen toteuttaminen on vaikeaa. Selvityksen ansiona onkin hyötyjen ja haittojen pohdinta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


18.3.2016 8.00Rahakin synnyttää rasismia

Tätä kirjoittaessa sulattelen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean istuntoa maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen kanssa. Eurooppalaiset järjestöt viestivät hänelle muun muassa, että pakolaisten on hyväksyttävä tasa-arvo sekä naispuoliset opettajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät. Viereisessä talossa istuvat unionimaiden pääministerit pakolaishuippukokouksessa Turkin kanssa yrittäen saada rajoja kiinni. Euroopan palkansaajakeskusjärjestö ETUC:in ensi viikon hallituksen kärkiaihe on – kas kummaa – pakolaiset ja heidän kotouttamisensa työmarkkinoille.

Lue lisää | 2 Kommenttia | Kommentoi


10.3.2016 15.20Opintotuki on huono koulutuspolitiikan väline Henna Hirvonen

Suomen poliittisessa päätöksenteossa on yksi pysyvä tekijä: kun valtion velkaantumista halutaan tasapainottaa, se tehdään kerta toisensa jälkeen leikkaamalla sen ihmisryhmän toimeentuloa, joka on mukana nostamassa tätä maata takaisin jaloilleen. Opintotuesta kun on aikaisemminkin ollut helppo höylätä, miksipä ei höylättäisi vielä vähän lisää? Tällä kertaa 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


8.3.2016 10.35Kilpailukykysopimus ja palkkojen ostovoiman muutos – miten tämä lasketaan? Eugen Koev

Tuore kilpailukykysopimus on syystäkin herättänyt vilkasta keskustelua siitä, kuinka kalliiksi se käy yksittäiselle palkansaajalle.
Sopimuksen selkeimmin hahmottuva vaikutus on palkansaajien verotuksen kiristys. Tästä Veronmaksajien keskusliitto on esittänyt hyvin tarkan arvion. Keskituloisen, 3300 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan verotus kiristyy vuoteen 2020 mennessä niin, että hän vuodessa maksaa nykyisellä palkkatasollaan 507 euroa enemmän veroja.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


7.3.2016 10.05Neuron korotukseen eväitä asennemuutoksesta Maria Löfgren

Naisten palkkapyynnöt ovat liian alhaisia, naiset eivät hakeudu johtotehtäviin, naiset eivät pyydä palkankorotuksia jne. Nämä ovat yleisiä selityksiä sille, miksi naisten valuuttana on neuro eikä euro. Niillä selitetään myös sitä, miksi neuron kurssi ei vaan ota noustakseen ja MIKSI naisia ei ole riittävästi liiketoimintajohdossa tai pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


3.3.2016 9.00Neuron arvoinen nainen Tarja Arkio

Joko sinulla on käytössäsi uusi valuutta neuro? No ei neuroa vielä ole olemassa, paitsi Akavan videossa. Jos olisi, neuron kurssi olisi huonompi kuin nyt käytössä olevan euron.

Lue lisää | 5 Kommenttia | Kommentoi


2.3.2016 14.15Hillary vai Donald? Kuinka Mikkelin Maija ja Matti Meikäläinen tuntevat sen nahoissaan Markus Penttinen

Yhdysvaltain presidentinvaalien supertiistain jälkeen näyttää siltä, että saamme varautua Donald Trump ja Hillary Clinton -kaksintaisteluun. Tulossa on jännitysnäytelmä ja massiivinen mediatapahtuma, jonka seuraukset ulottuvat käsin kosketeltavasti Mikkelin Matti ja Maija Meikäläisenkin arkielämään.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


25.2.2016 10.00Akateemiset yrittäjät AKY on ammattijärjestöjen vastaus työelämän muutoksiin Martti Kivioja

Ammattijärjestöiltä on peräänkuulutettu kykyä uudistua ja ottaa huomioon muuttuva työelämä, jossa muun muassa pätkätyöt ja yrittäjyys lisääntyvät.

Lue lisää | 2 Kommenttia | Kommentoi


23.2.2016 10.00Eläkkeiden sitominen palkkoihin on muutaman miljardin kysymys Eugen Koev

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi on kansalaisaloite.fi – sivuston mukaan saanut yli 50 000 allekirjoittajaa ja kerää kannatusta 24.3.2016 saakka. Vaikuttaa ilmeiseltä, että aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Mistä on kysymys?

Lue lisää | 8 Kommenttia | Kommentoi


18.2.2016 13.20Työttömyyskorvauksella työpaikkoja ostamassa Heikki Taulu

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan hallitusohjelman linjausten perusteella työttömyyskorvauksen aktiivikäytön lisäämistä palkkatuen ja starttirahan muodossa. Esitys on pitkästä aikaa sellainen, jolla voi olla merkittävää konkreettista vaikutusta työvoimapolitiikan toteuttamisen mahdollisuuksiin tulevina vuosina. Linjauksella voi olla myös sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia, joita voidaan vasta arvailla.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


15.2.2016 9.00Robotit teollisuuden oljenkortena Vesa Vuorenkoski

World Economic Forumin Davosissa julkaisema raportti nousi tammikuussa pieneksi uutiseksi. Se käsitteli muun muassa teollisuuden ns. neljännen vallankumouksen vaikutusta työvoimatarpeisiin. Sanoma oli synkän oloinen. Maailmasta häviää 7 miljoonaa työpaikkaa tarkastelujaksolla ja uusia syntyy 5 miljoonaa. Tappiota siis 2 miljoonaa työpaikkaa. Kuva ei ole kuitenkaan kattava, sillä tarkastelussa oli vain 12 maata, Euroopasta vain Ranska ja Saksa. Ulkopuolelle jäi kokonaisia toimialoja, muun muassa koulutus ja terveydenhuolto. Raportin pääviesti oli kuitenkin selvä: väestölliset, sosioekonomiset ja teknologiset muutosajurit vaikuttavat globaalilla tasolla työvoiman tarpeeseen.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


4.2.2016 12.25Kaikki työ on työtä Anu Tuovinen

Yrittäjyyttä on lisättävä, tätä mieltä ovat kaikki, niin poliitikot kuin palkansaajajärjestötkin. Yrittäjäksi ei kuitenkaan rohjeta kovin helposti lähteä tutusta ja turvallisesta palkkatyöstä. Yrittäjyys vaatii paitsi ammatillista osaamista ja hyvää yritysideaa myös epävarmuuden ja riskin sietokykyä. Yrittäjyys on sekä työ että elämäntapa.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


3.2.2016 13.11Vapaa EU-liikkuvuus poliittiseen puliveivaukseen? Markus Penttinen

EU:n ja Iso-Britannian hallituksen neuvottelema asiakirja saarivaltakunnan EU-kansanäänestystä varten saattaa viedä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden poliittisen puliveivauksen kohteeksi. Siinä nimittäin ehdotetaan ”hätäjarrua” liikkuvuuden rajoittamiseksi osin epämääräisin kriteerein.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


27.1.2016 13.46Uusia alkuja kohti Ida Mielityinen

Yliopistoissa eletään ennenkuulumattomia aikoja.  Rinnakkaisia, voimakkaita muutoksia on tehty monissa yliopistoissa jo ennen tämän vaalikauden mittavia rahoitusleikkauksia. Henkilöstö on ollut uudistusten keskellä lujilla. Kun yt-neuvotteluissa katoaa paljon työpaikkoja sekä hallinnosta että opetuksesta ja tutkimuksesta, yliopistojen tulee kantaa vastuunsa työntekijöidensä uudelleen työllistymisestä. Vastuu kuuluu hyvään työnantajapolitiikkaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


21.1.2016 10.00Miksi työttömiä tohtoreita on ennätysmäärä? Eeva Rantala

Tohtoreiden työttömyys on ennätyslukemissa, viime vuonna ylitettiin tuhannen työttömän tohtorin raja. Miksi tohtorien työllistymisessä on ongelmia? Onko meillä varaa hukata tällainen osaamispotentiaali?

Lue lisää | 8 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje