rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
23.11.2018 12.00

Vanheneva Suomi

Katri Ojala

Tuore väestöennuste on aiheuttanut keskustelua erityisesti eläkejärjestelmän rahoitustasapainon näkökulmasta. Suomella on edessään kiperä demografinen haaste: ikääntyvä väestö lisää julkisia menoja ja samalla työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, mikä alkaa pienentää työpanosta ja hidastaa talouden kasvumahdollisuuksia. Tämä rasittaa julkisen talouden tasapainoa.

Tuoreen Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nuorten määrä uhkaa lisäksi vähentyä huomattavasti, koska lapsia syntyy entistä vähemmän. Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.

Väestöennuste on aiheuttanut keskustelua erityisesti eläkejärjestelmän rahoitustasapainon näkökulmasta. Lyhytaikaisella syntyvyyden laskulla ei kuitenkaan ole välittömiä tai äkillisiä vaikutuksia eläkejärjestelmään. Pitkään jatkuessaan alhaisella syntyvyydellä on merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta, mutta vaikutukset ovat edessä vasta vuosikymmenten päässä.

Eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta keskeisiä tekijöitä syntyvyyden lisäksi ovat myös muun muassa eläkerahastojen sijoitustuotot, nettomaahanmuutto ja työllisyys. On tärkeää huomata, että syntyvyyttä koskeva ennuste perustuu viime vuosien laskevaan kehitykseen ja oletukseen siitä, että lasku jatkuu edelleen. Tulevien vuosien aikana on mahdollista ja välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ehtivät toisaalta korjaamaan syntyvyyden laskevan kehityksen ja toisaalta nostavat työllisyysastetta. Keinot tähän löytyvät pääasiassa muualta kuin eläkepolitiikasta.

Eläkejärjestelmän kestävyyden lisäksi on huomioitava, että kasvava vanhuusväestö ja erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän nousu ja sitä seuraava vanhusten hoidon ja hoivan tarve sitoo joka tapauksessa yhteiskunnan resursseja yhä enemmän. Kansantalouden tuottavuuden näkökulmasta, resurssien ohjautuminen hoito- ja hoivapalveluihin voi laskea kokonaistuottavuutta. Hoito- ja hoivapalvelujen tuottavuuden parantaminen on vaikeaa moniin muihin toimialoihin verrattuna.


Suomen väestörakenteen muutos ikäryhmittäin 2017–2067, tuhatta henkilöä

Lähde: Väestöennuste 2018, Tilastokeskus.

Demografiahaasteen selättäminen

Demografiahaasteeseen vastaaminen edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka vaativat resursseja ja osaamista yli hallinto- ja professiorajojen.  Ensinnäkin on välttämätöntä, että mahdollisimman suuri osa työikäisistä työllistyy. Toisaalta työllisyyden lisäämisen ja työurien pidentämisen lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen väestöpoliittisia ratkaisuja.

Opintojen aloitusta ja työmarkkinoille tuloa on aikaistettava. Työurien pidentäminen alkupäästä on tärkeää paitsi työllisten määrän myös syntyvyyden lisäämisen kannalta.

Lapsi- ja perhemyönteisyyden kasvu on lähes kohtalonkysymys. Panostukset lasten ja perheiden hyvinvointiin ovat koko yhteiskunnan tulevaisuuden hyvinvointi-investointeja. Perheitä tukevista matalan kynnyksen palveluista ja toimintamallien kehittämisestä on saatu hyviä tuloksia, ja niitä on juurrutettava pysyviksi käytännöiksi.

Syntyvyyteen ei ole mahdollista vaikuttaa yksittäisillä perhepolitiikan keinoilla. Tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä erityisesti nuorten naisten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla sekä työn ja perheen sujuvammaksi yhteensovittamiseksi. Perhevapaiden uudistaminen on tässä yksi, mutta hyvin keskeinen keino.

Koulutus on elintärkeä työpanoksen tuottavuuden ja taloudellisen kasvun lisäämisessä. Siksi kaikkien on saatava vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutustason jääminen vain peruskouluun altistaa myös useille sosiaalisille riskeille.

Toisaalta digitalisaatio ja työn murros haastavat työelämässä tarvittavan osaamisen. Kun työvoiman määrä pienenee, elinikäisen oppimisen tarve ja merkitys kasvaa. Työikäisten osaamisen systemaattisella kehittämisellä pystytään torjumaan työvoiman ulkopuolelle ajautuminen vanhentuneen osaamisen vuoksi.

Osatyökykyisten on päästävä paremmin hyödyntämään omat resurssinsa. Keskeinen kysymys on, miten meistä yhä useampi voisi antaa työpanoksensa sen mukaan, mikä kunkin työkyky on. Työelämässä, työterveyshuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan kautta linjan ennakoivia, työkyvyttömyyttä ennalta ehkäiseviä ja työkykyä tukevia toimia.

Eläkkeellesiirtymisiän nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä tarvitaan koko työelämän ajan. Joskus työtä pitää räätälöidä, jotta myös pienten lasten vanhempi, ikääntyvien vanhempiensa hoivaan osallistuva, sairauden kanssa elävä tai ikääntynyt työntekijä voi olla työelämässä ilman kohtuutonta kokonaiskuormaa. Työn liialliseen kuormittavuuteen on löydettävä ratkaisuja. Ikääntyneiden työllistyminen ja työurien pidentäminen edellyttää kulttuurin muutosta ja mahdollisesti sitä tukevaa sääntelyä.

Yli 74-vuotiaiden ja 64–74 -vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä 2017–2067, %



Lähde: Väestöennuste 2018, Tilastokeskus.

Syrjäytyminen on estettävä. Sosiaaliturvaa on kehitettävä niin, että se kannustaa osallisuuteen. Sosiaaliturva ei ole vain maksettavia etuuksia, vaan toimivat palvelut ovat osa sosiaaliturvan kokonaisuutta. Sosiaaliturvauudistuksessa onkin huolehdittava palveluiden ja etuuksien nykyistä paremmasta yhteen sovittamisesta.

Palvelut on tuotettava ihmisten tarpeiden näkökulmasta siten, että eri hallinnonalojen tuottamat palvelut tukevat yksilöä ja hänen työllistymistään kokonaisuutena. Erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen hinta on yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja inhimillisesti raskas, joten tämän estämiseen kannatta keskittää voimavaroja.

Työperäisellä maahanmuutolla on suuri merkitys taloudellisen huoltosuhteen kannalta. Keskeistä on myös Suomessa olevien maahanmuuttajien ja ulkomaisten opiskelijoiden parempi integrointi yhteiskuntaan ja työelämään.

Katri Ojala 2

  • Katri Ojala, johtava asiantuntija

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje