rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
19.1.2018 13.56

Korvaako tekoäly suuren osan työpaikoista?

Miika Sahamies

Yhdysvaltojen joulumarkkinoilla tehtiin ensimmäistä kertaa historiassa enemmän ostoksia verkossa kuin ostoskeskuksissa ja perinteisissä kivijalkakaupoissa yhteensä. Esimerkki konkretisoi hyvin yhtä keskeisimmistä työelämän muutostrendeistä: digitalisaatiota.

Digitalisaatio nostaa esille kysymyksiä tulevaisuuden työelämästä: kuka tekee, missä ja miten nykyisiä työtehtäviä tulevaisuudessa. Erityisen mielenkiintoisia ovat ennusteet siitä, mitkä työt olisivat milloinkin korvattavissa, tehostettavissa tai mille aloille syntyy uusia tehtäviä.

Tulevaisuuden työelämässä varmaa on ainakin muutos. Siksi mielenkiintoisinta on kiinnittää katse työelämässä keskeisiin taitoihin, joiden avulla muutoksessa on helpompi toimia.

Suosittu lähestymistapa on ollut tarkastella asiaa PIAAC-tutkimuksen (2013) valossa, joka mittaa aikuisten arkielämässä ja työssä vaadittavia perustaitoja. Tutkimukseen osallistuneilta selvitettiin, kuinka paljon he käyttivät työssään tiedon käsittelyn taitoja − lukemista, kirjoittamista, laskemista sekä tietotekniikkaa ja ongelmanratkaisua. Lisäksi tiedusteltiin työn kannalta keskeisten geneeristen taitojen käyttöä.

PIAAC:n perusteella suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaidot ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. Toisaalta on huomattavan paljon niitä jotka hallitsevat nämä taidot heikosti.

Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa kahdelle kaikkein heikoimmalle tasolle sijoittuu, tai tietokoneen käytöstä testin tekemisessä kieltäytyy, jopa 30 prosenttia suomalaisista. Keskimääräiset tulokset ovat hyvää tasoa, mihin vaikuttavat erityisesti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot, kun taas vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECDn PIAAC-tulokset.

Osallistuin OECD:ssa vaikuttavan palkansaajajärjestöjen neuvoa-antava komitean (TUAC) koulutustyöryhmän kokoukseen 15.–16. tammikuuta.2018. Kokouksen yhtenä päätehtävänä oli kommentoida OECD:n valmisteilla olevaa työelämästrategiaa.

Ei ole sattumaa, että elinikäinen oppiminen on nostettu jälleen puheeksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Suomessa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia pohtinut työryhmä on jättämässä alkuvuodesta raporttinsa ja siihen sisältyvät kehitysehdotukset. Euroopan komission koulutustavoitteet, joissa elinikäinen oppiminen ja työelämän avaintaitojen kehittäminen nostettiin vahvasti esille.

Digitalisaation edetessä on välttämätöntä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perustaitoja parannetaan. Tärkein keino tähän on nostaa koulutustasoa, mutta tämän rinnalla kulkee se että mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa tulee lisätä. Tämä on tärkeää, olkoonkin että heikoimpien PIAAC-tulosten saajat olivat useimmiten perusasteen varassa olevia ikääntyneitä. Tässä joukossa oli myös nuoria ja korkeammin koulutettuja.

Koulutustarvetta tukee OECD:n uusin tutkimus (Elliot 2017) tekoälyn käyttämisestä PIAAC-testin vastaamisessa. Hätkähdyttävien tulosten mukaan tekoäly pystyi ratkaisemaan kaikki alimman ja keskitason lukutaitoa mittaavat PIAAC-testin tehtävät – ainoastaan kaikkein ylimmän tason tehtävät olivat sille mahdottomia. Ihmisistä vaativimmalle tasoille sijoittui ainoastaan 11 prosenttia, käytännössä kaikki korkeakoulutettuja (kts kuva).

PIAAC-tulokset tekoäly
Tekoäly pystyi suoriutumaan lähes 90 prosentista PIAAC:n lukutaitoa mittaavista tehtävistä.


PIAAC:n tulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä työelämään. Lukutaidon lisäksi työelämässä vaaditaan tietysti suurta joukkoa muitakin taitoja. Tilanteet ”elävät” ja ongelmanratkaisua tehdään luovasti, esimerkiksi kysymällä apua toisilta. PIAAC:n aineisto voi tukea parhaiten työelämää digitalisaation keskellä nimenomaan siten että siinä kiinnitetään huomiota työssä vaadittaviin perustaitoihin. Niihin, joilla tuetaan ihmisten ja tekoälyn keskinäistä vuorovaikutusta.

Yhdysvaltojen joulukauppaesimerkin valossa tekoälyn ja ihmisen yhteistyö voisi olla parhaimmillaan panostettaessa vaikkapa verkkokauppojen asiakaspalveluun, logistiikkaan, sivustojen visuaaliseen ilmeeseen tai käytettävyyteen. Tekoälyltä tämä ei vaadi ihmisten erityisosaamisena pidettyjä sosiaalisia valmiuksia, mutta ihmisiltä sen sijaan vähintään PIAAC-mittareilla keskitason tietoteknistä osaamista.

Miika Sahamies_verkkokäyttö

  • Miika Sahamies, asiantuntija


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje