rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
26.3.2018 14.55

Onko suomalainen eriarvoisuus enemmän tunne kuin fakta?

Eugen Koev

Eriarvoisuutta käsitellyt työryhmä, joka toimi professori Juho Saaren johdolla, julkaisi loppuraporttinsa viime viikolla. Raportti on keskustelupohja hallituksen käynnistämälle perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuksen Toimi-hankkeelle.

Minusta raportin mielenkiintoisin osuus on pohdinta suomalaisen eriarvoisuuden luonteesta. Suomalaiset nähtävästi kokevat eriarvoisuuden ja sen kasvun paljon suurempina ja ongelmallisempana kuin pelkästään tilastotiedon perusteella olisi ollut syytä olettaa. Raportissa puhutaan eriarvoisuuden resurssi- ja kokemusperusteisten tulkintojen välisestä jännitteestä. Kun ottaa huomioon, että millä mittarilla tahansa Suomi sijoittuu maailman oikeudenmukaisimpiin ja tasa-arvoisimpiin maihin, tuntuu äkkiseltään oudolta, että noin 80 prosenttia suomalaisista pitää eriarvoistumista tärkeimpänä yhteiskuntapoliittisena uhkana. Toisaalta suomalaisten poikkeuksellisen jyrkkä eriarvoisuuden vastustus on luultavasti yksi keskeisistä syistä sille, että Suomi on niin tasa-arvoinen maa.

Raportissa todetaan, että jännitettä resurssipohjaisen ja koetun eriarvoisuuden välillä ei voi sivuuttaa, vaan se on otettava huomioon päätöksenteossa. On selvä, että poliittiset toimet, joiden koetaan lisäävään eriarvoisuutta, kohtaavat suurta vastustusta ja mahdollisesti epäonnistuvat. Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä – demokratiassa kansalaisten mielipiteitä ei voi sivuuttaa. Toisaalta kansalaisten mielipiteisiin voi vaikuttaa ja niihin aktiivisesti vaikutetaan. Mitä heikommin yksilö pystyy aktiivisesti hankkimaan ja kriittisesti arvioimaan tietoa, sitä helpommaksi mielipidemuokkaus muuttuu.

Kansalaisten kyky tehdä harkittuja päätöksiä – olipa kyse omasta elämästä tai yhteiskunnan kehittämissuunnasta – on keskeisin asia, kun pohditaan yksilön ja yhteiskunnan keskinäistä vastuunjakoa. Tältä osin työryhmän näkemys on sellainen, että se puoltaa vahvaa valtiota: ”Mitä suuremman kertaluokan tai mitä pitemmän aikavälin päätöksistä on kyse, sitä rajoitetumpaa on useimpien ihmisten kyky tehdä itselle myönteisiä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä valintoja. Siksi tarvitaan hyvinvointivaltion väliintuloa.”

Mielestäni väite on liioiteltu. Suurin osa meistä pystyy oikein hyvin tekemään hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Kieltämättä on myös tarpeeksi suuri joukko, joka ei välttämättä kykene tähän. Joka tapauksessa työryhmän raportissa hyvinvointivaltion keskeisenä tehtävänä nähdään nimenomaan luoda mahdollisimman hyvät edellytykset, jotta kukin pystyy huolehtimaan itsestään ja olemaan aktiivinen kansalainen. Aivan oikein raportin keskiössä ovat pikemminkin koulutus ja terveyden edistäminen sekä muita yksilön vastuunkantoa mahdollistavat toimet, eikä varsinainen tulonsiirtojärjestelmä, joka on korjaava toimi. Toinen asia taas on, että ymmärrettävistä syistä työryhmä on monelta osin lähinnä todennut, että palvelujen kehittämistarvetta on. Varsinainen kehitystyö, jolloin myös kustannukset selviävät, jää jatkotyössä selvitettäviksi, esimerkiksi aikuiskoulutuksen laajamittainen kehittäminen.

Varsinaisen tulonsiirtojärjestelmän osalta raportissa lähdetään liikkeelle siitä, että nykyisen järjestelmän pääperiaatteet, eritoten syyperusteisuus, tulee säilyttää. Perustuloa puhtaassa muodossaan, eli subjektiivinen oikeus tietynsuuruiseen, muista tuloista riippumattomaan tulonsiirtoon, ei esitetä. Työryhmän näkemyksen mukaan perusturvaa tulee kehittää niin, että ensin perusturva-etuudet (toimeentulotuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäivärahan ja vanhempain-päivärahan vähimmäistasot sekä asumistuki) yhdistetään yhtenäiseksi etuudeksi, jonka määrä vähenee lineaarisesti palkka- ja muiden työtulojen noustessa. Muutoksen arvioidaan selkeyttävän sosiaaliturvajärjestelmää ja parantavan sen ymmärrettävyyttä, vähentävän byrokratiaa ja purkavan kannustinloukkuja. Esitys on sukua OECD:n Suomen maaraportissa esittämälle ”universal credit” -mallille.

Koska mallin tarkka toteutustapa on auki, työryhmä ei myöskään ole voinut arvioida, kuinka tehokkaasti malli purkaa jäljellä olevia kannustinloukkuja. On syytä olettaa, että kannustinloukkuja jää edelleen. Vuonna 2017 valtiovarainministeriön kannustinloukkuja selvitelleen työryhmän johtopäätös oli, että kannustinloukkuja ei voi kokonaan purkaa ilman merkittäviä sosiaaliturvan heikennyksiä. Ylipäätään on tiedostettava, että ei ole mahdollista rakentaa työnteolle vahvoja taloudellisia kannustimia heikon ansaintakyvyn omaaville ihmisille, jos heille halutaan taata joka tapauksessa mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää. Pysyvä ratkaisu on tietenkin ansaintakyvyn parantaminen aina kun se on mahdollista.

Toinen tapa vaikuttaa työnteon määrään ovat tietenkin ei-taloudelliset kannustimet, esimerkiksi vahvistaa vastikkeellisuutta ja ylipäätänsä kasvattaa viranomaisten mahdollisuuksia ohjata yksilön valintoja, jos arvioidaan, että muuten yksilön toimeentulo jäisi pysyvästi sosiaaliturvasta riippuvaiseksi.

Hyvin tärkeä kysymys sosiaaliturvan uudistuksessa on, kuinka pitkälle olemme valmiina puuttumaan yksilön valintoihin, jotta voidaan varmistaa, että yksilö toimii tavalla, joka on yhteiskunnan intressissä. Juho Saaren raportissa aihe ei ole erikseen tätä käsitelty, mutta vaikuttaa siltä, että ryhmä on suhtautunut hyvin myönteisesti siihen, että yhteiskunta voisi jatkossa ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nykyistä vahvemmin. Esimerkiksi varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi työryhmä esittää, että henkilötietoa yhdistettäisiin eri lähteistä nykyistä laajemmin viranomaiskäyttöön ilman henkilön suostumusta. Nähdäkseni tämä ei ole mikään pieni muutos.

Tutustu raporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0


  • Eugen Koev, pääekonomisti

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje