rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
18.5.2018 8.35

EU: tiesi käy tutkimuksen ja koulutuksen kautta

Markus Penttinen

Eurooppa on maailman kärkisijoilla, mitä tulee tieteellisten julkaisujen tuottamiseen. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna pohjoismaat ja erityisesti Suomi sijoittuvat kärkipaikoille korkeakouluyhteisön suorituskykyvertailuissa. Suomen ja Viron kaltaiset maat ovat menestyneet mainiosti oppilaiden osaamista arvioivissa PISA-tutkimuksen kaltaisissa vertailuissa.

Euroopan komission toukokuun alussa antama esitys unionin seuraavaksi monivuotiseksi budjetiksi tuplaisi koulutusohjelma Erasmuksen varat ja tutkimusohjelma Horisontinkin koko nousisi kymmeniä prosentteja. Vaikka on siis selvästi nähtävissä, että EU:lla on vahvuuksia ja se kulkee oikeaan suuntaan, meitä odottaa valtava urakka.

The Science, Research and Innovation Performance of the EU 2018-raportin mukaan Euroopan vanhaan osaamiseen perustuva tiede ja tutkimus ei tahdo tulostua riittävästi käytännön tuloksiksi. Komission vuoden 2018 maa-arvioinneissa Suomi saa saman huomautuksen.

Toisaalta unionin alueella on noin 70 miljoonaa henkilöä, joilla on vaikeuksia perustaitojenkin kanssa. Niin sanottujen NEET-nuorten (20–24-vuotiaat, ei töissä, koulutuksessa tai opiskelussa) osuus esimerkiksi Suomessa oli lähes viidennes tästä ikäluokasta. Pääministeri Juha Sipilä totesi jonkin aikaa sitten, että miljoona suomalaista pitäisi kouluttaa tekoälyn takia. Siis yksin tämän ilmiön takia. Sipilän mainitsema miljoona suomalaista tarkoittaa EU-tasolla 100 miljoonaa henkeä.

Kuvaavaa on viime vuonna tehty esitys EU:n koulutusalue 2025:sta. Kun nykyisin noin joka kymmenes aikuisväestöstä osallistuu elinikäiseen oppimiseen, koulutusalue-ehdotuksen mukaan tämä olisi enemmän kuin kaksinkertaistettava, jotta joka neljäs olisi mukana jatkuvan oppimisessa. Kuulostaa hienolta, mutta tämä on suhteutettava tulevaisuuden työelämän tieto- ja osaamistarpeisiin ovat tavoitteet lattiatasolla.

Laakereilla lepäämisen mahdottomuus ilmenee kirkkaasti myös ulkomaailman tarkastelussa. Kiinan tutkimuspanokset ohittivat EU-maiden yhteenlasketut alan investoinnit viime vuonna. Vielä toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Korea oli Kongoakin köyhempi. Sen rakettimainen nousu maailman kärkeen selittyy omalta osaltaan sillä, että investoinnit tutkimukseen ja innovaatioihin olivat lähes viisi prosenttia bruttokansantuotteesta .

Kanada päätti alkuvuonna 2018 tutkimustoimintansa voimavarojen isosta käänteestä. Euroopassa ei tällaisia käänteitä ole juuri näkynyt kansallisella tasolla.  Suomessa osaamisala on edelleen vereslihalla budjettileikkausten takia. Kaiken kukkuraksi EU-alueella ei ole yhtäkään korkeakoulua maailman 20 huipun tilastossa (The Times Higher Education World University Ranking) sen jälkeen, kun Iso-Britannia on lähtenyt omille teilleen.

Tätä taustaa vasten Akava tukee voimakkaasti komission äskettäistä monivuotista budjettiesitystä siivittämään EU:ta seuraavalla parlamenttikaudella. Tutkimuksen ja koulutuksen osuuden on noustava reippaasti unionin budjetissa. EU:n asettama tavoite kansallisille tutkimusmenoille tulisi nostaa kolmesta viiteen prosenttiin ja elinikäisessä oppimisessa on oltava sata prosenttia aikuisväestöstä. NEET-nuoret on saatava oppiin ja töihin.

Vinhalla tahdilla uusiutuvan tiedon maailmassa emme enää voi käyttää pääosaa varoista vanhojen rakenteiden ylläpitoon, kuten nyt on laita unionin budjetissa. Panostaminen osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ei kuitenkaan ole itseisarvo.

Tulevaisuuden tietoyhteiskunnan olennainen osa-alue on laaja yleissivistys, jonka puskuroiva merkitys näkyy muun muassa nykyajan valeuutisten ja kokonaisten kansakuntien manipulointien (vrt. brexit-Britannia) maailmassa. Rakennemuutoksien ennakoidaan kiihtyvän ennen näkemättömiin mittoihin. Tällöin laaja tietämys helpottaa siirtymistä uusille tonteille – oli sitten kyse yksilöstä tai yksittäisestä maasta.

Toiseksi näköpiirissä on uusi talous 4.0, jossa jylläävät digitalisaation, robotisaation, tekoälyn, alustatalouden ja kiertotalouden kaltaiset ilmiöt. Ne luovat tulevaisuuden työpaikkoja ja ratkaisevat talouden johtoaseman. EU ei saa puristua tässä pitkälti osaamiseen perustuvassa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliin. Esimerkiksi maailman sosiaaliturvamenoista tulee 40 prosenttia EU-alueelta ja jo niiden rahoittamiseksi johtoasema uudessa taloudessa on välttämätön.

Teollisen vallankumouksen alkuaikoina niin sanotut luddiitit hyökkäsivät Kehruu-Jennyjen kimppuun. Jos EU mukaan lukien Suomi ei herää toden teolla nykyisiin mittaviin osaamistarpeisiin ja uuteen talouteen, olemme kuin nykyajan luddiitteja. Hiivutamme itsemme varmasti ulos muun maailman kehityksestä. Toisinkin voimme tehdä ja nyt on aika tehdä sitä koskevat päätökset.

Markus Penttinen_verkkokäyttö

  • Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö







Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje