rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
23.5.2018 14.10

Unohdetut asuntomarkkinat

Pasi Sorjonen

Kun kuuntelet asiantuntijoiden arvioita ja julkista keskustelua Suomen asuntomarkkinoista, millainen mielikuva sinulle jää?


Saatko sellaisen käsityksen, että asuntomarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet? Asuntokauppa käy kyllä hyvin kasvukeskuksissa, mutta niiden ulkopuolella on selvästi vaisumpaa. On alueita, joissa asuntoa on erittäin vaikea myydä. On asuntoja, joihin ei kannata koskea kepilläkään ja on niitä, joiden ostaminen on hyvin vaikeaa, koska pankit eivät rahoita sellaisten hankintaa.

Haluan hieman ravistella sekä kyseenalaistaa ja täydentää vallitsevia käsityksiä. Keskityn vain vanhojen olemassa olevien asuntojen kauppamääriin, enkä tarkastele asuntojen uudistuotantoa.

Aloitan kysymyksellä mielikuvista. Miten keskittyneenä pidät asuntokauppaa alueellisesti? Erityisesti, kuinka suuren osan kaikista Suomessa tehtävistä vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista arvioit tapahtuvan pääkaupunkiseudulla? Yli puolet vai alle puolet? Entä kaikissa suurimmissa kaupungeissa yhteensä ja vastaavasti muualla maassa?

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2016 ja 2017 keskimäärin 62 000 vanhojen asuntojen kauppaa. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) niistä tehtiin vain 29 prosenttia. Toisin sanoen 71 prosenttia kaikista asuntokaupoista tehtiin muualla Suomessa. Luulenpa, että tämä jakauma ei aivan vastaa sitä mielikuvaa, joka pääkaupungin ja sen lähialueiden merkityksestä välittyy julkisessa keskustelussa ja asiantuntijoiden arvioissa.

Nykyään puhutaan paljon kaupungistumisesta. Sen myötä voi helposti syntyä sellainen käsitys, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntokauppa keskittyy nimenomaan kaupunkeihin. Myös tästä on onneksi olemassa tilastotietoa. Kun vähennän muun Suomen vuotuisesta kauppamäärästä (noin 44 000) isompien ja vähän pienempienkin kaupunkien kaupat, juuri mitään ei pitäisi jäädä jäljelle, jos asuntokaupat keskittyvät kaupunkeihin, eikö niin?

Vähennän siis pääkaupunkiseudun ulkopuolisista asuntokaupoista ne, jotka on tehty näissä kaupungeissa (yhteensä 24): Tampere, Turku, Lahti, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa, Rovaniemi, Lappeenranta, Mikkeli, Hämeenlinna, Pori, Porvoo, Rauma, Kotka, Kouvola, Joensuu, Seinäjoki, Kokkola, Kajaani, Hyvinkää, Riihimäki, Järvenpää ja Kerava. Lista sisältää siis tärkeät yliopistokaupungit ja ison joukon pienempiä paikkakuntia.

Laskuharjoituksen tulos on varsin häkellyttävä. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja luettelemissani 24 kaupungissa tehtiin vuosina 2016 ja 2017 keskimäärin noin 15 800 asuntokauppaa. Se on neljäsosa kaikista Suomen asuntokaupoista. Kyllä, luit oikein, se on todellakin 25 prosenttia. Uskomatonta kyllä, tuo määrä on jopa vähän suurempi kuin Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yhteensä. Maakuntatasolla tuollainen luku ylittyy kirkkaasti vain Uudellamaalla, mutta muuten sen päihittämiseksi pitää niputtaa yhteen kolme suurta: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa!

Suomessa näyttää olevan suurten ja pienempien kaupunkien ulkopuolella ehkä yllättävänkin suuri asuntomarkkinoiden lohko, joka on jäänyt mediahuomiossa ja asiantuntijoiden kiinnostuksessa hieman taka-alalle ja tullut vähemmän tunnetuksi. Tilastojen mukaan sille on ominaista rivitaloasuntojen poikkeuksellisen korkea osuus (lähes puolet) asuntokaupoista. Kaksiot hallitsevat kerrostaloasuntojen kauppaa jopa aavistuksen enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Ei ole lainkaan yllättävää, että asuntomarkkinakeskustelu pyörii vahvasti pankkien ja kiinteistönvälittäjien asiantuntijoiden ympärillä, koska he katsovat markkinoita näköalapaikalta. Liiketoiminnan kannalta on kuitenkin päivänselvää, että kaikki asuntomarkkinoiden osat eivät ole näille toimijoille samanarvoisia ja yhtä kiinnostavia. Osa markkinoista on luultavasti liian hajanaisia ja riskipitoisia, jotta siellä haluttaisiin edes toimia. Epämielenkiintoiset alueet eivät myöskään nouse keskusteluun, jos sitä käyvät vain markkinatoimijat.

Meidän muiden ja median kannattaa olla kiinnostuneita markkinasta, jolla tehdään neljäsosa vanhojen asuntojen kaupoista ja asuu peräti 43 prosenttia suomalaisista. Muuten kokonaiskuva jää vajavaiseksi.

Lähteet: Tilastokeskus

Pasi Sorjonen 200x200 px

  • Pasi Sorjonen toimii pääekonomistina Akavassa.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje