rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita ja akavalaisille tärkeitä työelämään, koulutukseen ja talouteen liittyviä teemoja. Myös vierailevia kirjoittajia. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
13.2.2019 15.30

EU:n työelämän toiminnan loppusaldo vahvasti positiivisen puolella

Markus Penttinen

Komission edellisen puheenjohtajan José Barroson kaudella EU:n toiminta työelämäasioissa käytännössä jäädytettiin. Uusia lakialoitteita ei juuri tullut, päätöksiä ei saatu aikaiseksi. Tämä johti lisääntyvästi kysymyksiin, eikö EU olekaan kaikki varten. Jäädytyslinja oli suora syöttö lapaan EU:n vastustajille.

Nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjelman yksi pääkohdista oli elvyttää tämä ala niin sanotun sosiaalisen pilarin nimellä. Pilariin sisällytettiin yleisiä periaatejulistuksia, käytännön aloitteita ja kokonaisuus kruunattiin niin sanotussa Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa marraskuussa 2017.

Kuluvan komissio- ja parlamenttikauden lähestyessä loppuaan on aika arvioida, miten menestyksekästä EU:n työmarkkinatoiminnan elvyttäminen on ollut. Ja mitä vaikutuksia sillä on Suomeen.

Paljon neuvotteluja ja päätöksiäkin

Juuri näinä päivinä ollaan tekemässä loppusilauksia EU:n työviraston perustamiseksi (ELA = European Labour Authority). Tämä uusi elin ei ole yleinen työmarkkinavirasto, vaan keskittyy liikkuvien työntekijöiden kysymyksiin kansalaisten työskennellessä toisissa jäsenmaissa.

Toinen yhä neuvotteluissa oleva päätös koskee liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvaa. Esimerkiksi sitä, että työttömien oikeus hakea työttömyysturvalla työtä toisista jäsenmaista pidennetään nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen. Lopullinen päätös aiheesta saattaa siirtyä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksyyn 2019.

Viime viikolla hyväksyttiin työolodirektiivi, jossa parannetaan työntekijöiden tiedonsaantia työsuhdetta tehtäessä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien oikeuksia sekä määriteltiin koeaikojen pituutta. Tammikuussa saatiin aikaan sopu perhe-, isyys- ja omaishoitajavapaista, niiden vähimmäispituuksista ja taloudellisista eduista. Lisäksi työsuojelua koskeva syöpävaarallisten aineiden raja-arvojen päivitys eteni.

Kaikkein kovimmat kiistat EU:n työelämän lakihankkeista tällä komissio- ja parlamenttikaudella käytiin niin sanotusta lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Siinä käytännössä määritellään muista maista tulevien työntekijöiden, erityisesti ns. keikkatyöntekijöiden palkkausta. Lopuksi päästiin sopuun siitä, että vahvistetaan periaatetta ”samasta työstä sama palkka”.

Ei-lainsäädännöllisistä hankkeista kannattaa mainita komission tiedonanto työaikadirektiivistä. Siinä komissio esitti näkemyksensä työelämälle yhdestä keskeisimmästä kysymyksestä, vaikka direktiivin päivitysesitystä ei tullutkaan. Toinen vastaava hanke on jäsenmaiden ministereiden suositus sosiaaliturvasta ja että sitä pitää olla kaikenlaisilla työntekijöillä.

Muulla kuin työelämä-otsikolla EU:ssa on ollut esillä ilmoittajien suoja, jolla pyritään takaamaan oikeudet esimerkiksi työpaikkojen ongelmista kertoville henkilöille. Tämäkin lakihanke on aivan loppusuoralla. Viime vuoden aikana EU on selvästi terästänyt otettaan niitä maita vastaan, jotka rikkovat kauppasopimuksissa olevia työelämän perusoikeuksien kaltaisia ILO-asioita. Rikkomukset vievät kilpailua vääristämällä työpaikkoja Euroopasta.

Meneillään on myös yhtiöoikeuden uudistuspaketti, jossa työntekijöiden osallistumisoikeudet ovat yhtenä keskeisenä kysymyksenä helpotettaessa yritysten liikkumista maasta toiseen. Suurten pörssiyritysten johtopaikoille on esitetty sukupuolikiintiöitä EU-direktiivillä, mutta tämä hanke on sutinut paikallaan jo vuosia.

Talous- ja rahaliitto on muuttunut

Lakipuolen edistyksen ohella on syytä noteerata, mitä on viime vuosien aikana tapahtunut talous- ja rahaliitossa. EU:n niin sanottua talouspolitiikan ohjausjaksoa on tehty aiempaa tasapainoisemmaksi. Siinä ovat saaneet lisää merkitystä esimerkiksi työmarkkinoilta syrjäytyminen, köyhyys tai koulupudokkaat perinteisten taloudellisesti kriteerien ohessa. Ne vaikuttavat esimerkiksi kulutuskysyntään ja julkisen talouden kestävyyteen.

Ohjausjaksossa ovat lisäksi nykyisin tiivisti mukana myös työmarkkinajärjestöt, joita kuullaan jatkuvasti.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisenä aikana talous- ja rahaliitto oli sortumispisteessä. Tilanne on selvästi parantunut: koulupudokkaiden määrä on lähes puolittunut, työllisyysaste on noussut ja työttömyys tippunut useita prosenttiyksiköitä. Mustina pisteinä on yhä kasvanut prekariaatti ja huonoissa työsuhteissa olevien määrä. Työtä on tullut siis lisää, mutta sen laatu ei ole täysin pysynyt perässä.

Monet kriisimaat, kuten Espanja ja Kreikka, on saatu uudistusten ja nousun tielle. Laajaa edistystä on nähty myös itäisen Euroopan EU-maissa, jotka kirittävät kovin esimerkiksi palkankorotuksissa. Yleisesti pohjoisen Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa ”pyyhkii hyvin” ainakin toistaiseksi. EU:n pysyvä ongelmalapsi on saapasmaa Italia, joka uuden johtonsa voimin on sukeltamassa - jälleen kerran.  

Muita kuluvan komissio- ja parlamenttikauden edistyksiä on EU-tason työmarkkinajärjestöjen tuore monivuotinen toimintaohjelma. Siitä kannattaa nostaa esiin erityisesti digitalisaation vaikutukset työmarkkinoilla. Aiheesta on tarkoitus yrittää saada aikaan jopa sopimus.

Ei muka vaikuta Suomeen?

Usein todetaan, että monien tahojen sovitteluratkaisuna aikaansaatavat EU:n työelämän direktiivit eivät voi tuoda suuria muutoksia yleisesti korkeatasoiseen työelämäämme. Pitää paikkansa, että mitään suuria mullistuksia EU:n kautta ei tule. Asiaan on kuitenkin kolme muuta yhtä olennaista Suomi-näkökulmaa:

A) Ensinnäkin luodaan pelisääntöjä yhteiseurooppalaisille vapaan liikkuvuuden työmarkkinoille. Suomalaiset eivät voi lähteä työnhakuun ja töihin muihin jäsenmaihin ilman sitä koskevia sääntöjä eikä työntekijöille tiedottaminen ja kuuleminen monikansallisissa yrityksissä onnistu yhtä maata koskevin päätöksin.

B) Toiseksi poistetaan kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla. Esimerkiksi ilman tiettyjen tuotteiden ja tavaroiden työsuojelumääräysten harmonisointia ei voitaisi käydä kauppaa rajojen yli. Yhteinen ”pohjataso” parantaa suomalaisen työn asemaa Euroopan markkinoilla.

C)  Kolmanneksi unionin työlainsäädäntö on alkanut saada uutta merkitystä Suomen viime vuosien haasteellisissa kotimaisissa työmarkkinaväännöissä. EU:n tämän alan sääntely luo turvan, joka alle ei ole mahdollista mennä ehdotettiin Suomessa mitä tahansa. Tämä turvan katoamisen uhka on nyt tullut silmille Brexit-Britanniassa.

Loppusaldo on vahvasti myönteinen

Kaiken kaikkiaan kuluvan komissio- ja parlamenttikauden loppusaldo työelämän asioissa kallistuu selvästi positiivisen puolelle. Toki työelämän direktiivit olisivat saaneet olla vahvempia ja eurooppalaisilla työmarkkinoilla on vielä paljon parannettavaa. Eurooppalainen yhteistyö on silti nähtävä pikemminkin edistyksenä askelin kuin jättiharppauksin. Oleellisesta on suunta ja liike, jotka ovat molemmat olleet tällä kaudella oikealla radalla.

Suuri jatkokysymys on, että saadaanko suunta ja liike pysymään myös tulevina vuosina. Sitoutuvatko tuleva komission puheenjohtaja ja europarlamentaarikot edistämään työllisyyttä ja työelämää muutenkin kuin puheissaan? Onkin täysi syy sille, että tämä kansalaisille mitä läheisin aihe on yksi näkyvimmistä tulevien komissaarinimityksien ja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä.

Tutustu Akavan EU-tavoitteisiin ja työelämän tavoitteisiin tulevalle komissio- ja parlamenttikaudelle.

Markus Penttinen_verkkokäyttö

  • Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje