Akavan lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle työryhmän raportista "Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto - ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen"

14.11.2011/Ida Mielityinen
Dnro 120/62/2011

Lausuntopyyntönne 25.11.2011/Dnro OKM/109/040/2011

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto - ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 lähtien

Lausunnon pääkohdat
  • Työllistymisen osuus tulisi olla mallissa suuremmalla painoarvolla; sen osuus tulee nostaa 3%:iin. Tarvittavan osuuden voi siirtää opintoprosessia kuvaavasta mittarista ja/tai ulkomaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuudesta.
  • 55 opintopisteen raja tulee laskea 45 pisteeseen - vähintään maisterivaiheen opintojen osalta.
  • Opiskelijapalautteen rinnalle kehitettävä ja otettava käyttöön henkilöstökysely rahoituskriteerinä.
  •  Malli ei anna riittävästi kannusteita opetuksen pedagogiseen kehittämiseen.
  • Neuvotteluihin perustuva rahoitusleikkuri tutkintojen määrissä on erittäin hyvä.
  • Tutkimuksen osalta on seurattava erityisesti mallin vaikutuksia eri alojen tutkimusresursseihin sekä vaikutuksia koulutuksen ja tutkimuksen väliseen suhteeseen. 
  • Tutkimusosion rahoituskriteerit eivät kannusta riittävästi esimerkiksi tieteen popularisointiin ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyn edistämiseen.
  • Työelämän edustajat on otettava mallin kehittämistyöhön ja arviointiin vahvemmin mukaan.
  • Rahoitusmalliin tulee sisällyttää erikoistumiskoulutuksiin liittyvät tutkinnot.

Pidättekö ehdotettuja koulutusosion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina?  

Rahoitustekijät ovat pääsääntöisesti perusteltuja. Akava on kuitenkin erittäin huolissaan mallin vaikutuksista koulutuksen laadulle. Malli ei anna riittävästi kannusteita opetuksen pedagogiseen kehittämiseen. Voimakas painotus tuloskriteereihin ilman laadullisia koulutuksen laadun mittareita merkitsee nykyisessä toimintakulttuurissa riskiä koulutuksen laadun laskuun. Tämänhetkisellä opintopisterajalla 55 opintopistettä suorittaneiden määrän mukaan jaettava rahoitusosuus on liian korkea. Akava ehdottaakin, että malliin lisätään helposti mukaan otettavina ainakin kaksi laadullista mittaria: opiskelija-opettaja –suhdetta kuvaava luku sekä pedagogiset opinnot suorittaneiden opettajien osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnasta.

Valmistuneiden työllistymisen perusteella jaettava rahoitusosuus tulisi nostaa 3%:iin; 1% voidaan siirtää 55 opintopistettä suorittaneiden osuudesta ja 1% ulkomaalaisten opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuutta koskevasta osuudesta.  Akava näkee, että rahoitusmallissa tulisi olla pääsääntöisesti samalla painoarvolla kandidaatti- ja maisteritutkinnot, mutta pitää hyvänä, että kandidaatin tutkintojen painoarvoa on mallissa nostettu. Akava pitää ongelmallisena, että mallista puuttuvat erikoistumiskoulutuksiin liittyvät tutkinnot. Avointen ja erillisten opintojen sisällyttäminen rahoitusmalliin on hyvä asia.

Pidättekö ehdotettuja koulutusosion muita ehdotuksia tarkoituksenmukaisina?

Akava pitää 55 opintopisteen rajaa ylipäätään liian korkeana, nykyinen 45 opintopisteen raja on parempi. Opintopisteraja tulee laskea ainakin maisteritutkinnon osalta. Työssäkäynnin ja opiskelun yhdistäminen opintojen loppupuolella on erittäin tärkeää, ja tätä tukevia opiskelu- ja koulutusmalleja tulisikin kehittää. Laadullista työllistymistä koskevan mittariston kehittämistyö on aloitettava välittömästi, ja liitettävä se mukaan malliin mahdollisimman pian. Neuvotteluihin perustuva rahoitusleikkuri tutkintojen määrissä on erittäin hyvä. Alemmille korkeakoulututkinnoille tulee määritellä tavoitetutkintomäärät aloittain silloin, kun se on alalla vaadittava kelpoisuuden tuova tutkinto (lastentarhanopettaja, farmaseutti, notaari).

Pidättekö ehdotettuja tutkimusosion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina? 

Kehittämissuunta on tutkimusosuuden rahoitusperusteissa ehdottomasti oikea. Akava näkee perusteita myös sille, että tohtorintutkinnot olisivat tulevaisuudessa osa koulutusosion rahoitusta. Se kannustaisi näkemään tohtorintutkinnot nykyistä enemmän yhtenä tutkintona, jonka suoritusaika olisi kansainväliseen tapaan nykyistä lyhyempi. Toisaalta tohtorikoulutuksen laadun ja ohjauksen parantamiseen olisi oltava rahoitusmallissa kannusteet. Julkaisujen määrän painoarvo rahoituksessa kasvaa rajusti ja sen vaikutusta eri aloille on seurattava tiiviisti.

Tutkimuksen tuloksellisuuden painottuessa on varottava, etteivät opetus(henkilöstö) ja tutkimus(henkilöstö) eriydy liikaa toisistaan eikä opetus tai toisaalta tutkimus kasaudu samoille henkilöille. Tämä vaarantaisi tutkimukseen perustuvan opetuksen. Esitetty rahoitusmalli ei kannusta riittävästi yliopistoja suuntaamaan resursseja tutkimustulosten hyödyntämiseen. Kilpaillun rahoituksen hankintaan kannustaminen on lähtökohtaisesti hyvä. Siinä on kuitenkin riski, että tutkimusvarat kanavoituvat valtavirtatutkimukselle ja senhetkisille muotialoille, eikä uudet ja erilaiset tutkimusaiheet saa rahoitusta. Perustutkimus on turvattava kansallisella rahoituksella ja kaikille tutkimusaloille.  

Pidättekö ehdotettuja tutkimusosion muita ehdotuksia tarkoituksenmukaisina?

Julkaisupainotteisuus mallissa on iso muutos ja pääsääntöisesti tervetullut. Julkaisutasojen 3. painottuminen myöhemmin kohtelee aloja eri tavoin, ja tämän vaikutuksia alojen tutkimusrahoitukseen tulee seurata ja arvioida. Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö on ongelmallinen jo määritelmällisesti, ja sen rahoitusosuutta tulee vähentää 1 %:iin. Kansainvälistymiseen kannustaminen on ehdottoman kannatettavaa. Tämänhetkisessä mallissa mikään mittari ei kuitenkaan kannusta kehittämään koulutusta niin, että tutkinnot tuottaisivat jokaiselle valmistuvalle mahdollisimman monipuoliset työelämätaidot kansainvälistyneille työmarkkinoille. Tutkimusosion rahoituskriteerit eivät kannusta riittävästi esimerkiksi tieteen popularisointiin eikä tutkimustulosten kaupallisen hyödyn edistämiseen.

Suomenkielisten opettajien ja tutkijoiden työkuorma kasvaa, kun ulkomaalisen henkilöstön osuuden kasvu kasaa opetusta ja ohjausta suomenkielisten harteille. Lisääntyvä ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus lisää aina myös erittäin merkittävästi ohjauksen tarvetta.

Pidättekö ehdotettuja koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet -osion rahoitustekijöitä ja niiden painotuksia tarkoituksenmukaisina?

Mallin läpinäkyvyys on parantunut edellisestä versiosta. Strategisella rahalla tulisi tukea yliopiston ura- ja rekrytointipalveluja. Yliopistokoulutuksen työelämäyhteyksissä ja koulutuksen tuottamissa työelämävalmiuksissa on runsaasti kehitettävää. Koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin tukea tällä tavoin merkittävästi. 

Palveleeko työryhmän laatima rahoitusmalliehdotus yliopistolaitokselle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista (laadukkaampi, vaikuttavampi, profiloituneempi, kansainvälisempi ja tehokkaampi)? 

Malli ohjaa hyvin tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Haasteena on laadun ja monipuolisen vaikuttavuuden saavuttaminen yliopistojen toiminnassa. Akava on huolissaan myös taideyliopistojen asemasta, sillä malli huomioi huonosti niiden toiminnan luonteen. Tuloksellisuusmittareiden runsaus ja mittareiden vähyys lisää riskiä, että malli kohtelee eri aloja epäoikeudenmukaisesti. Malli kannustaa heikosti ylipistoa monipuoliseen vuorovaikutukseen yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Jatkossa työelämän edustajat on otettava tiiviimmin mukaan rahoitusmallin kehittämistyöhön.

Muuta lausuttavaa rahoitusmallista

Mallin vahvuuksia ovat läpinäkyvyys ja vahva ohjausvaikutus. Tähän sisältyvät myös suurimmat riskit epäterveisiin ohjausvaikutuksiin. Mallin vaikutuksia yliopistojen toimintaan on seurattava tarkasti alusta asti.  Malli ei tue myöskään riittävästi yliopistoja kehittämään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtäväänsä.

Akava ry


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje