Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava kannanotto Euroopan Ammatilliselle Yhteisjärjestölle EAY:lle Työaikadirektiivin uusimisesta (Komission toisen vaiheen konsultaatio)

17.2.2011

TYÖAIKADIREKTIIVIN UUSIMINEN

Komission toisen vaiheen konsultaatio

Komission järjestämän, työaikadirektiivin uudistamiseen liittyvän toisen vaiheen kuulemisen (KOM (2010) 801/3) johdosta Suomen palkansaajakeskusjärjestöt toteavat seuraavaa:

Yleistä

Julkisen talouden ongelmat ja väestön ikääntyminen ovat koko Eurooppaa koskevia yhteisiä haasteita. Mm. Eurooppa 2020 -strategian valmistelussa etsitään keinoja, joilla 20–64-vuotiaiden työllisyysaste saadaan nostettua 75 %:iin ja työuria pidennettyä. Työaikadirektiivin uudistaminen on nähtävä osana Eurooppa 2020 -prosessia.

 

Työaikadirektiivi tulee uudistaa tukemaan työssä jaksamista, korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Työaikasääntelyn tehtävänä on tukea työssä jaksamista ja pysymistä. Tämä edellyttää työnantajien ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamista työsuojelun kannalta kestävällä tavalla.

 

Työaikadirektiivin tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Suomen palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat direktiivin uusimista sen tarkoituksen toteuttamiseksi nykyistä tehokkaammin ja paremmin Euroopan parlamentin aikaisemmin esittämällä tavalla. Työaikadirektiivillä ratkaistaan eurooppalaisten työmarkkinoiden tulevaisuus kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

 

Direktiivin muuttaminen luo erinomaisen mahdollisuuden kehittää eurooppalaisia työmarkkinoita ja tukea työssä jaksamista. Euroopan laajuisesti voidaan edistää työntekijälähtöisiä työaikoja ja turvata työaikasuojelu kaikille työn tekijöille.

Komission esittämät kysymykset

1.    Should changes to EU working time rules be limited to the issues of on-call time and compensatory rest, or should they address a wider range of issues, such as some or all of those listed in section 5.2?

 

Työaikadirektiivin uudistamista ei tule rajoittaa ainoastaan kohdassa 5.1 mainittuihin kysymyksiin, vaan lähtökohtana tulee olla laajempi kokonaistarkastelu. Työelämän monimuotoistumisen vuoksi direktiivin suppeaa uudistamista - mikä tarkoittaisi ainoastaan oikeuskäytännössä tehtyjen linjausten saattamista lainsäädäntöön - ei voida pitää riittävänä. Laajempi ja ennakoivampi lähtöasetelma ehkäisisi myös jo tunnistettujen ja uusien ongelmien aiheuttamat ad hoc -tyyppiset muutostarpeet. Direktiivin avaamista ja tarkistamista jatkuvasti muutaman vuoden välein ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

 

2.    Bearing in mind the requirements of article 153 TFEU do you consider that?

a)    the options set out in section 5.1 regarding on-call time and compensatory rest,

b)    some or all of the options set out in section 5.2 regarding other issues raised by social partners and the current review, could provide an acceptable overall framework for addressing the concerns set out in your replies to the first phase consultation?

 

Työaikadirektiiviä uudistettaessa tulisi kohdassa 5.2 mainittujen asioiden lisäksi tarkastella myös muita työajan sääntelyyn liittyviä kysymyksiä seuraavat seikat huomioon ottaen:

a)    Työaikasääntelyn kehittäminen tasapainoisesti ja innovatiivisesti pitkällä tähtäimellä modernissa maailmassa

Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeimpänä työaikasääntelyn kehittämiskohteena sitä, että jäsenmaiden työaikasuojelun vähimmäistaso turvaa työntekijöiden työssäjaksamisen. Tästä koituva hyöty nostaa työn tuottavuutta ja parantaa Euroopan kilpailukykyä. Jäsenmaiden välinen lyhytnäköinen kilpailu heikentämällä työaikasuojelua on estettävä.

 

Työntekijöiden työssä jaksamisen turvaamisen lisäksi on tärkeää, että työnantajien tarpeet ja työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet voidaan sovittaa yhteen vähimmäissääntelyn määrittämissä rajoissa. Tätä tukevat direktiivin työehtosopimuksin sovittavat poikkeusmahdollisuudet. Komission on seurattava näiden ratkaisujen toimivuutta ja vaikutusta työaikasuojelun kannalta. Komissio sivuuttaa lähes kokonaan työntekijälähtöiset työajat ja työntekijöiden tarpeet saada vaikuttaa työaikojen pituuteen ja sijoitteluun. Työaikadirektiivin uudistamisen yhteydessä tulisikin nimenomaan korostaa työntekijöiden oikeutta ja mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää.

 

Direktiivissä voitaisiin esimerkiksi säätää työntekijälle vahvistettu sopimisoikeus siirtyä osa-aikaiseksi ja takaisin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Edelleen voitaisiin säätää Suomen opintovapaan tapaisesta opintovapaaoikeudesta.

b)    Työelämän muutosten vaikutukset työaikadirektiivin soveltamisessa

Olennaisimmat työaikaan liittyvät työelämän muutokset ovat olleet työn teonmuotojen ja työntekijöiden aseman muuttuminen. Työstä yhä suurempi osa tehdään ns. itsenäisessä (autonomous) asemassa tai yrittäjänä (itsensä työllistäjä, self employed). Muutos on johtanut ja johtaa yhä laajemmin työaikasuojelun kiertämiseen ja työaikasuojelusta poikkeamiseen, jos tilanteeseen ei puututa työaikasääntelyllä.

 

Itsenäistä työtä tekevien työaikasuojelua on parannettava. Voimassaolevan työaikadirektiivin 17 artikla mahdollistaa soveltamisalasta poikkeamisen silloin, kun työajan pituutta ei mitata tai määritellä ennalta tai kun työntekijä voi itse päättää työajan käytöstään. Itsenäisen ja tietointensiivisen työn lisääntyessä monet työntekijät pystyvät itse vaikuttamaan työaikansa käyttöön. Yhä useampi työntekijä on asematasostaan riippumatta joutunut tai vaarassa joutua poikkeusmahdollisuuden vuoksi työaikasuojelun ulkopuolelle. Sääntely ei vastaa työaikasuojelun vaatimuksia, ja tämän vuoksi 17 artiklan poikkeusmahdollisuutta on rajoitettava. Myös itsenäistä työtä tekevät tarvitsevat suojelua.

 

Itsensä työllistäjä. Epäaito yrittäjätyönä tehtävä työ on lisääntynyt voimakkaasti. Työaikasuojelua kierretään verhoamalla työsuhde epäaidosti yrittäjyydeksi. Työaikadirektiivin uudistamisen yhteydessä tulee parantaa työaikasuojelua kaikkien tosiasiallisesti työntekijäasemassa olevien osalta.

 

Päivystysaika. Joillakin aloilla, kuten terveydenhuollossa, työhön kuuluu päivystämistä. Päivystyksen kuormittavuus ja sen asettamat rajoitukset vapaa-ajan käytölle on otettu direktiivin tulkintakäytännössä (EUT: Jäger, Simap, Dellas) huomioon siten, että myös päivystysaika luetaan työajaksi. Tätä tulkintaa rikotaan jäsenmaissa tai sitä on kierretty käyttämällä opt out-järjestelmää päivystysaikaongelman ratkaisemiseksi. Nykytilanteessa jäsenmailla ei ole painetta hoitaa kansallisia käytäntöjään vastaamaan EUT:n tulkintaa. Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että asiaan liittyvät komission valvontatoimet viedään viivytyksettä loppuun siitä huolimatta, että päivystysaikakysymykseen yritetään ratkaisua myös direktiiviä uudistamalla.  

c)    Nykydirektiivin toimivuus erityisesti seuraavissa asiaryhmissä

Työaika. Enimmäistuntimäärä on direktiivin tärkein työaikasuojeluun vaikuttava tekijä. Se on nykyään liian helposti kierrettävissä. Työntekijäkohtaiset poikkeusmahdollisuudet vaarantavat työaikasuojelun toteutumisen.  

 

Ylitöiden tarkastelujakso on pidettävä nykyisen direktiivin tavoin neljänä kuukautena. Poikkeaminen tästä tulee jatkossakin olla mahdollista vain työ- ja virkaehtosopimuksin.

 

Vähimmäissuojelun toteutuminen edellyttää opt out -järjestelmän poistamista kokonaan.  Järjestelmä on pitkällä tähtäimellä haitallinen myös työnantajille, sillä se mahdollistaa epäterveen työaikakilpailun ja vähentää ylipitkää työpäivää tekevien työpanoksen tuottavuutta.

 

Opt out-järjestelmää käytetään jäsenmaissa väärin mm. kiertämällä sen avulla Euroopan unionin tuomioistuimen päivystysajoista antamaa tulkintaa.

 

Päivystysaika. Jäsenmaiden terveydenhuollon ja muiden päivystysintensiivisten alojen toimivuus ja työaikasuojelun toteutuminen on pystyttävä yhdistämään direktiiviä uusittaessa. Kaikki työhön sidonnainen aika, myös ns. ei-aktiivinen päivystysaika, on luettava työajaksi. Tästä voidaan harkita poikettavaksi vain työ- ja virkaehtosopimuksella, jolloin työaikasuojelun ja alakohtaisten erityispiirteiden huomioon ottaminen on mahdollista.

 

Joustavuus keskimääräisen viikkotyöajan järjestämisessä. Yhteisesti sovitut työaikajoustot mahdollistavat työntekijöiden ja työnantajien tarpeiden yhteensovittamisen työajan järjestämisessä. Työaikajoustojen toimivuus ja työaikasuojelun toteutuminen edellyttävät, että henkilöstöllä on tasavertainen neuvotteluasema suhteessa työnantajaan. Suomessa työaikapankkijärjestelmä on esimerkki yhteisesti sovitusta joustavasta työaikajärjestelmästä.

 

Vuorokausi- ja viikkolevon antamisen ajankohta. Työaikasuojelun ja riittävän palautumisajan varmistamiseksi on välttämätöntä, että vähimmäislepoajat ajoittuvat välittömästi työvuoroa seuraavaan aikaan. Muutoin palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta on uhattuna.

d)    Eurooppa-tason muut kuin lainsäädännölliset toimenpiteet

Komission tulisi välittömästi käynnistää valvontatoimet kaikkia työaikadirektiivin määräyksiä rikkovia jäsenmaita vastaan. Lisäksi komission tulisi perustaa erityinen työryhmä miettimään eurooppalaisten työaikojen tulevaisuutta ja tarpeita

 

3.    Are the EU social partners, at cross-industry or sectoral level, willing to enter into negotiations on all or part of the issues raised in this communication with a view to concluding an agreement that would make it possible to amend the directive by using the possibilities to amend the Directive by using the possibilities provided under Article 155 TFEU?

 

Työaikaan liittyvissä asioissa ei näytä mahdolliselta, että Euroopan työmarkkinajärjestöjen kesken päästäisiin yksimielisyyteen. Näin ollen työaikadirektiivin soveltamisalaan kuuluvat kysymykset on ratkaistava edelleen lainsäädäntöteitse.

 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Anne-Mari Mäkinen, lakimies

 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Inka Douglas, lakimies

 

Akava ry

Maria Löfgren, lakimies

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje