Akavan kannanotto Opetus- ja kulttuuriministeriölle korkeakoulujen (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämisestä vuodesta 2013 eteenpäin

18.4.2011 Ida Mielityinen
Dnro 054/72/2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö, johtaja Anita Lehikoinen

Korkeakoulujen (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen vuodesta 2013 eteenpäin

Akavan lähtökohdat kehittämistyölle

  • Yliopistojen rahoitusmallia tarkistamaan ja uudistamaan nimettyä työryhmää on täyden¬nettävä työmarkkinajärjestöjen edustuksella välittömästi. Rahoittamismallien kehittämistyössä on toimittava laajapohjaisissa työryhmissä. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen osalta vastaava työryhmä on perustettava mahdollisimman pian hallituskauden alussa. Molempien korkeakoulujen erityispiirteet ja tarpeet tulee huomioida valmistelussa ja valmistelutyö on koordinoitava.
  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit tulee kahden seuraavan vaalikauden aikana kehittää perusperiaatteiltaan samansuuntaisiksi. Tavoitteena on säilyttää ammatilliset ja tieteelliset koulutukselliset vaihtoehdot mahdollisimman selkeinä.
  • Rahoitusmallissa on huomioitava sekä saavutettu laatutaso että laadun kehittyminen.
  • Pääsääntöisesti eri alojen yksiköitä tulee verrata samoilla mittareilla. Esimerkiksi tutkimuksen osalta eri alojen yksityiskohtaiset indikaattorit voivat, ja niiden tulee erota toisistaan, jotta koulutus- ja tutkimusalojen erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Mittarikohtaisesti määritellään verrataanko yksiköitä toisiinsa vain koulutusalan sisällä vai alojen välillä.    
  • Ohjauksen vahvistamiseksi tulee rahoitusmallin kehittämistyön yhteydessä sopia seurantaindikaattoreista, joiden tieto on kaikkien saatavilla KOTA-tyyppisesti.
  • Tutkimustoiminnan rahoituksessa on vahvistettava pitkäjänteisyyttä ja perustutkimuk-sen edellytyksiä.
  • Ammattikorkeakouluissa t&k&i toiminnassa rahoitus on kytkettävä tulevaisuudessakin  opetukseen  ja aluekehittämistyöhön. 
  • Sopimus- ja/tai seurantaindikaattoreissa tulee olla mittareita, joiden avulla voidaan seurata, tukevatko korkeakoulujen strategiat opetus- ja tutkimushenkilöstön perustyötä.
  • Perusrahoituksen allokointiin tarkoitettavan rahoitusmallin tulee olla varsin yksinkertainen ja selkeä. 
Akava on jo aiemmin linjannut, että korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan siten, että se kannustaa nykyistä enemmän parantamaan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Rahoituksen on pohjauduttava merkittävältä osin yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa määriteltyjen ydintehtävien laatuun ja laadun kehittämiseen. Rahoituksen tulee kannustaa yksiköitä profiloitumaan. Akavan näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee siirtää osaksi valtion rahoitusta.  

On hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt tutkimuslaitoksilta näkemystä yliopistojen rahoitusmallin kehittämiseen. Rahoitusmalli/t tulee kuitenkin valmistella laaja-pohjaisissa työryhmissä ja nimetty työryhmä on täydennettävä välittömästi työmarkkinajärjestöjen edustuksella. Työ on käynnistettävä kevään 2011 aikana, jotta korkeakouluilla on riittävästi aikaa sopeuttaa toimintansa muutoksiin. Vakaa ja toimiva rahoitusmalli edellyttää huolellista ja avointa valmistelua.  

Akava näkee, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien perusperiaatteet tulee pitkällä tähtäimellä (kahden seuraavan hallituskauden aikana) yhdenmukaistaa. Samansuuntaisten rahoitusmallien tulisi kannustaa korkeakouluja vähentämään toiminnasta päällekkäisyyksiä ja auttaa kehittämään korkeakoulusektoria kokonaisuutena. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan osalta korkeakoulusektorit eroavat toisistaan eniten. Yliopistolle tutkimuksen profiili on merkittävä strateginen kysymys ja sen osalta yliopistoja tulee tukea keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinointiin. Ammattikorkeakouluille t&k&i-työ on paitsi yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto, se on erityisesti olennainen osa opetuk-sen kehittämistä. Yhteistyötä korkeakoulusektoreiden välillä tulee tehdä erityisesti koulutuksen kehittämiseen liittyvissä kehittämis- ja tukitoiminnoissa.

Seurantaindikaattorit tärkeitä ohjauksessa

Korkeakoulujen toiminnan seurannassa on käytettävä laajaa ja luotettavaa tietovarantoa, joka mahdollistaa tehokkaan ohjauksen. Lähtökohtana on, että tällä kerätyllä tietopohjalla pystytään kuvaamaan korkeakoululaitosta kokonaisvaltaisesti. OKM:n tulee käyttää ohjauksessaan myös KKA:n arviointien tuomaa tietoa. Kerätyt tiedot tulee olla avoimesti kaikkien käytettävissä.

Rahoitusmallia kehitettäessä tulee sopia niistä tietopohjaan sisällytettävistä yksittäisistä mittareista, joita kaikkien korkeakoulujen tulee kerätä ja seurata. Näissä tulee olla ainakin mittareita, jotka kuvaavat työelämäyhteyttä, tutkimuksen ja koulutuksen/t&k&i-toiminnan yhteyttä, opiskelija-opettaja –suhdetta, opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuutta keskittyä  tutkimukseen sekä hallinnon osuutta suhteessa opetus- ja tutkimushenkilös¬töön. Laaja seurantaindikaattoreiden joukko antaa mahdollisuuden myös ottaa uusia sopimusindikaattoreita varsinaiseen rahoitusmalliin tarpeen mukaan. 

Akavan esitys

Rahoitusmallin tulee koostua kahdesta osasta, joista ensimmäinen (60 %) tähtää vakauden säilyttämiseen rahoituksessa ja toinen (40 %) kannustaa yksiköitä kehittämään laatua sekä antaa OKM:lle mahdollisuuden ohjata toimintaa ajankohtaisten koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Strategisen kehittämisen osiota (25 % 40:stä) käytetään pääsääntöisesti ajankohtaisiin koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden tukemiseen laadullisin perustein. Rahaa voidaan alkuvaiheessa perustelluista syistä käyttää myös rahoituksen vakauttamiseen. Rahoitusmalli tarkastelee koulutusaloja lähtökohtai-sesti samoilla mittareilla. Poikkeuksia tehdään perustelluista syistä. Esimerkiksi tutkimuksessa alojen toisistaan poikkeavat julkaisukäytännöt ovat peruste erilaisille mittareille. Mittarikohtaisesti määritellään verrataanko yksiköitä toisiinsa vain koulutusalan sisällä vai alojen välillä. KOTA-tyyppiseen julkiseen tietokantaan perustuvassa informaatio-ohjauksessa voidaan tehdä alakohtaista vertailua, jolloin alan sisällä voidaan verrata esimerkiksi työllistymistä ja opintoaikoja.

Alla olevassa tekstissä ammattikorkeakouluja koskevat huomiot on eritelty siltä osin, kun ne poikkeavat yliopistojen mallista. 

1)    Vakaus rahoitusmallissa (60 %)

Noin 60 % rahoituksesta pitäisi perustua muuttujiin, joiden tavoitteena on huolehtia korkeakoulujen rahoituksen vakaudesta. Vakaus perustuisi erityisesti alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä jatkotutkintojen tutkintotavoitteisiin. Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa tämä tarkoittaisi isoa muutosta ja Akava korostaa, että muutos tulee tapahtua hallitusti ja korkeakoulujen omia strategisia valintoja tukien. Akava näkee tärkeänä, että rahoitusmallissa on pääsääntöisesti samalla painoarvolla kandidaatti- ja maisteritutkintojen tavoitteet. Eri alojen tutkintotasojen kustannukset tulee selvittää ennen painoarvojen lopullista määrittämistä. Tässä osiossa huomioidaan myös kaiken kaikkiaan eri alojen tutkintojen kustannusten väliset erot. Keskeistä on, että rahoituksen määräytyminen aloittain on läpinäkyvää ja asiasta käydään koulutus- ja tiedepoliittista keskustelua. 

2)    Laatu ja strateginen kehittäminen (40%)

Noin 40 % kokonaisrahoituksesta tulisi määräytyä laadullisin perustein. Laadullisin perustein jaettavasta rahoituksen osuudesta 75 % pohjautuu laatuun ja laadun kehittämiseen ja 25 % strategiseen kehittämiseen.

Laatuun ja laadun kehittämiseen perustuva rahoitusosuus jakautuisi koulutuksen, tutkimuksen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (ml elinikäinen oppiminen) perusteella jaettavaan rahoitukseen. Tässä rahoitusosuudessa vähintään 40 % rahoituksesta tulee jakaa sen perusteella miten yksikkö on onnistunut parantamaan laatua ja 60 % sen mukaan miten saavutettu laatutaso vertautuu muihin (alan) yksiköihin. Kehittymisestä palkitseminen on erittäin tärkeää mallin dynaamisten vaikutusten saamiseksi.    

Strategisen rahoituksen osuus (10 % kokonaisrahoituksesta) jaettaisiin ministeriön päätöksellä erityisten koulutus- ja tiedepoliittisten päämäärien saavuttamiseksi.  Perustelluista syistä sillä voidaan myös vakauttaa yksittäisten korkeakoulujen taloutta yllättävissä muutostilanteissa. Tällaisen rahoituksen tulee kuitenkin olla aina läpinäkyvää eikä sillä saa mitätöidä muuta rahoitusmallin ohjaamaa kehittämistä. Erityisesti ylipistojen taloudellinen autonomia on kasvanut ja niiltä voidaan pitkällä tähtäimellä odottaa valmiuksia hallita talouttaan myös rahoituksen vaihdellessa. Ammattikorkeakoulujen siirryttyä tai siirtyessä osakeyhtiötoimintamalliin, niiden rahoituksen vakaus on turvattava. 

Laadullinen ja määrällinen työllistyminen

Akava katsoo, että työllistyminen on saatava tulosindikaattoriksi seuraavaan rahoitusmalliin. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että myös rahoitusmalli kannustaisi korkeakouluja kehittämään koulutustaan koulutuksen kysynnän mukaan. Tällä rahoituskriteerillä halutaan kannustaa korkeakouluja kehittämään tutkintojen sisältöjä laadullisen ennakointitiedon avulla sekä kiinnittämään huomiota markkinoinnissa antamiinsa lupauksiin työllistymisestä. Opiskelijat tarvitsevat joustavia opintopolkuja ja hyvät yleiset työelämävalmiudet työllistyäkseen nopealiikkeisille työmarkkinoille.     

Laadullisen työllistymiseen tulee seuraavan hallituskauden aikana etsiä laajassa sidosryhmäyhteistyössä määritelmät; tähän velvoittaa jo nk. Ahtelan työelämäryhmässä tehdyt ehdotukset. Keskeistä on, että korkeakoulujen on rahoituskriteerin myötä ryhdyttävä seuraamaan työllistymistä ja korkeakoulut saavat signaalin siitä, että niiden on kannet¬tava vastuunsa valmistuvien työllistymisestä.  

  • laadullinen työllistyminen tarkoittaa koulutustasoa vastaaviin tehtäviin työllistymistä
  • työllistyminen ei saa olla rahoitusperusteena määräävä, sillä työllistymiseen liittyy myös monia tekijöitä, joihin korkeakoulu ei voi vaikuttaa
  • kriteerin tulee sisältää sekä objektiivisia mittareita työllistymisestä (taso) että subjektiivi¬sia kokemuksia työllistymisen laadusta
  • tunnuslukua verrattaisiin saman/lähellä olevan alan muihin yksiköihin ja mittari huomioisi myös laadun muutokset puolella painoarvostaan
  • mittaamisessa on hyväksikäytettävä ja vahvistettava Aarresaari-verkoston osaamista
  • laadullista työllistymistä on tarkasteltava kahden ja viiden vuoden päässä valmistumisesta.
Akava ry

Liite    Akavan ehdotus korkeakoulujen rahoitusmalliksi



Akavan ehdotus korkeakoulujen rahoitusmalliksi

Akava haluaa tuoda esille muutamia tärkeinä pitämiään kehittämisen suuntia ja mittariehdotuksia työryhmän työn pohjaksi:

a)    Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus, yliopistot

  • tutkimusjulkaisuissa on rakennettava kullekin alalle tai alaryhmälle oma mittaristo ja laadullinen asteikko
  • rahoitusmallin tulee mahdollistaa yliopistojen profiloituminen tutkimuksen alueella siten, että vastaavasti niiden opiskelijasisäänotto voisi olla pienempi
  • tutkimusosuudessa tohtoritutkintojen määrä ei saisi olla rahoitukseen vaikuttava tekijä, sillä se ohjaa henkilökunnan rakennetta tutkimuksen laadun kustannuksella
  • ulkopuolisen rahoituksen osuudessa tulee huomioida muutkin kuin SA ja Tekes rahoituslähteenä. Myös tässä osuudessa vertailu tulee tehdä vain koulutusalojen sisällä. 
  • kansainvälistymistä on mitattava sekä jatko-opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuudella että kansainvälisen tason julkaisuilla
  • tutkimuksen alueelle on otettava vähintään yksi indikaattori mikä ohjaa yliopistoja järjestämään opetus- ja tutkimushenkilökunnalle opetus- ja hallintovapaata tutkimusaikaa.

Kehittämistoiminta,  AMK

  • ammattikorkeakouluissa ei mallissa tule olla erillistä t&k&i-osuutta vaan sen tulee olla osa perusrahoitusta. Mallilla tulee ohjata t&k&i-toiminta luontevaksi osaksi opetusta
  • -työelämäläheisyys tulee tuoda koulutukseen nykyistä vahvemmin tutkimus- ja kehittä¬mistyön kautta. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on juuri t&k&i-toiminnan täydellinen nivoutuminen koulutukseen.

b)    Koulutus

  • koulutukseen hakeneet/valitut ja hyväksytyt/aloittaneet (tarkasteltava joustavasti alakohtaisesti)
  • tutkintotavoitteita ja toteumien välistä suhdetta kuvaava mittari. Parhaan tuloksen saisi kun tavoite ja toteuma olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan
  • nykymallista koulutuksen läpäisyä kuvaavan mittarin korvaisi yliopistossa 3 + 1 (kanditutkinto) ja 2 +2 (maisteritutkinto) vuodessa suorittaneiden osuutta kuvaava mittari ja ammattikorkeakouluissa 3 - 4,5 + 1 (AMK-tutkinto) ja 1 – 2 + 1 (YAMK-tutkinto)
  • vähintään 45 op suorittaneiden osuus -mittarin voisi säilyttää mallissa
  • pedagogiset opinnot suorittaneiden opettajien osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnasta
  • kansainvälistymistä kuvaava kokoomamittari tulee säilyttää laatumittareihin, jossa on sekä opiskelija- että opettajaliikkuvuutta kuvaavat tunnusluvut (sekä lyhyet että pitkät vaihdot)
  • määrällinen ja laadullinen työllistyminen (palautekysely valmistuessa sekä kaksi ja viisi vuotta valmistumisesta)
  • opetuksen koettu laatu opiskelijakyselyin kerättynä.

c)    Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen

Yliopisto

  • aikuiskoulutuksen tarjonta
  • yhteistoiminta alueilla, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä päällekkäisyyden estämiseksi
  • tutkimustiedon popularisointia ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista kuvaavat mittarit.

AMK

  • aikuiskoulutuksen tarjonta
  • koulutuksen integroituminen alueen innovaatiotoimintaan ja toimintaympäristöön
  • yhteistoiminta alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä päällekkäisyyksien estämiseksi. 

d)    Strateginen johtaminen

  • henkilöstön hyvinvointitulokset
  • pedagogisen johtamisen onnistumista kuvaava mittari
  • henkilöstön osaamisen kehittämistä kuvaava mittari.

Akava katsoo, että neljän vuoden periodeissa joillekin indikaattoreille tai indikaattorikokonaisuuksille voidaan antaa muita suurempi painokerroin, kun korkeakoulujen kehittämistoimintaa halutaan tehostetusti ohjata tiettyyn suuntaan.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje