Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava lausunto Työ- ja elinkeinomisteriölle ILOn kotityötä koskevasta yleissopimuksesta (nro 189) ja suosituksesta (nro 201)

2.11.2011/Liisa Folkersma
Dnro 094/62/2011

Lausuntopyyntönne 12.9.2011/Dnro TEM/2311/04.03.02/2011

ILOn kotityötä koskeva yleissopimus (Nro 189) ja suositus (Nro 201)

Kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskeva yleissopimus

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry lausuvat seuraavasti:

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava pitävät tärkeänä sitä, että ILO on hyväksynyt uuden yleissopimuksen kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä – Decent work for domestic workers – ja sitä täydentävän suosituksen Kansainvälisen työkonferenssin 100. istunnossa kesäkuussa 2011.

Ensimmäistä kertaa ILO on hyväksynyt uuden yleissopimuksen (jäljempänä yleissopimus) ja sitä täydentävän suosituksen, joilla tunnustetaan perusihmisoikeudet kotitaloustyöntekijöille. Yleissopimuksessa määritellään kotitaloustyöntekijöiden työsuhteisiin sovellettavista vähimmäisehdoista.

Kotitaloustyöntekijöitä arvioidaan olevan yli 100 miljoonaa. Monissa kehittyvissä maissa kotitaloustyö saattaa olla erityisesti tytöille ja naisille ainoa vaihtoehto hankkia toimeentulo. Kotitaloustyö on osa epävirallista taloutta monissa maissa.

Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat sitä, että Suomi ratifioi yleissopimuksen. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni ILO:n jäsenvaltio ratifioisi yleissopimuksen.

Palkansaajakeskusjärjestöt kiinnittävät huomiota yleissopimuksen ja suosituksen suomennoksessa siihen, että palkansaajakeskusjärjestöt käyttävät decent work - käsitteestä suomenkielistä muotoa kunnon työ. Kunnon työ - käsite on konkreettinen ja vähemmän juhlava kuin ihmisarvoinen työ.  

Millaista työtä tehdään yleissopimuksen tarkoittamissa tehtävissä Suomessa?

Suomessa on tällä hetkellä useita erilaisia ammatteja, joissa työntekijä tekee yleissopimuksen 1 artiklan mukaan työtä kotitaloudessa tai kotitaloudelle tai kotitalouksille. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat sitä mieltä, että tätä olisi hyvä selvittää kolmikantaisesti ennen ratifiointia. Seuraavassa käydään läpi eräitä tällaisia tilanteita.

Työnantajan taloudessa työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä ovat ensinnäkin kotiapulaiset ja lastenhoitajat, jotka ovat olleet yleissopimuksen valmistelussa varsinainen kohderyhmä.

On syytä selvittää, paljonko Suomessa on ylipäätään kotiapulaisia ja lastenhoitajia.

Ns. kolmansista maista tulevia kotiapulaisia ja lastenhoitajia lienee Suomessa pari sataa. Monet eivät osaa suomen kieltä. Suurin osa heistä asuu siinä perheessä, jonka taloutta tai lapsia he hoitavat. Heidän asemansa voi olla hyvin haavoittuvainen, koska he ovat riippuvaisia ko. perheestä. He ovat alttiina syrjinnälle ja yleisemminkin työelämän perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksille. Osa heistä on tullut maahan yksityisten työnvälitystoimistojen välittäminä. On syytä kysyä, kuinka paljon heidän työoloistaan ja mahdollisesta syrjinnästä tiedetään.

Työnantajan taloudessa työskenteleviä ovat myös vammaisten tai vanhusten avustajat, jotka ovat yleensä työsuhteessa avustettavaan henkilöön. Jos heidät on palkattu vammaispalvelulain nojalla, he ovat vanhuksen tai vammaisen ns. henkilökohtaisia avustajia. JHL:n arvion mukaan vammaisten ja vanhusten henkilökohtaisia avustajia, jotka ovat työsuhteessa avustettavaan, lienee Suomessa noin 7000.

Vammaisten tai vanhusten avustajat voivat olla työsuhteessa myös kuntaan tai kuntayhtymään. Kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa voi olla työntekijöitä, jotka työskentelevät yhden yksittäisen vammaisen tai pitkäaikaissairaan (esim.  hengityshalvauspotilaan) hoitajana tai avustajana hänen kotonaan.

Vammaisten tai vanhusten avustajat voivat olla työsuhteessa myös johonkin yhteisöön. Esimerkiksi omaishoitajayhdistyksen palkkaamat lomittajat ovat työsuhteessa yhdistykseen, mutta työskentelevät avustettavan kodissa. Samoin esimerkiksi SOS-Lapsikylä ry:n lapsikyläkodissa työskentelee sijaisvanhempien lomittajia, jotka ovat työsuhteessa yhdistykseen, mutta työskentelevät lapsikyläkodissa, joka on toisten henkilöiden ”talous”.

Kunnalliset kotiavustajat ja kodinhoitajat ovat työ- ja virkasuhteessa kuntaan, mutta työskentelevät asiakkaiden kodeissa.

Osa edellä mainituista työntekijöistä työskentelee pääsääntöisesti yhden avustettavan tai hoidettavan henkilön taloudessa. Osa työskentelee useamman asiakkaan talouksissa (esim. kotiavustajat, lapsikylävanhempien lomittajat ja omaishoitajien lomittajat).

Edellä kuvatut työntekijät voivat työskennellä kotitaloudessa tai kotitalouden lukuun joko siten, että he työskentelevät oman työnantajansa taloudessa tai siten, että työnantaja on jokin muu taho mutta työ tapahtuu asiakkaan tai asiakkaiden taloudessa.

Ennen kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen ja -suosituksen ratifiointia olisi perusteltua arvioida yleissopimuksen soveltamisalan suhde edellä mainittuihin erilaisiin toisen henkilön taloudessa tapahtuviin työtilanteisiin.

Myös kotitaloudessa työskentelevien työntekijöiden työtehtävien sisältö voi vaihdella: osa talouksissa työskentelevistä tekee perinteisiä talouden hoitoon liittyviä töitä (varsinainen kotitaloustyö), osa avustaa ja tukee työnantajaansa tai asiakasta tavanomaisissa arkielämän toiminnoissa ja osa tekee vammaisen, vanhusten tai lasten hoitoon liittyviä tehtäviä.

Sairaanhoidolliset ja vammaisten hoitoon liittyvät hoitoalan tehtävät

Suomessa on työntekijöitä, jotka työskentelevät toisten ihmisten talouksissa tehden pääosin sairaanhoitoon, vammaisen hoitoon liittyviä sairaanhoidollisia tai niihin läheisesti rinnastettavia hoitoalan tehtäviä. Ennen ratifiointia on syytä arvioida, onko tällainen sairaan- tai lastenhoitotyö katsottava kotitaloustyöksi yleissopimuksen ja/tai kansallisen lainsäädännön kannalta.

Kotitaloustyöntekijöitä koskevan lain (jäljempänä kansallinen laki) 2 §:n 4-kohdan mukaan sitä ei sovelleta lastenhoitajan tekemään työhön, vaikka työ tapahtuisi työnantajan taloudessa, jos lastenhoitaja on merkitty terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Ao. lainkohta mahdollistanee sen, että kansallista lakia sovelletaan lastenhoitotyötä tekevään henkilöön, jolla ei ole lastenhoitajan ammattitutkintoa, mikä työaikasuojelun kannalta asettaa työntekijät perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. On syytä pohtia, ovatko yleissopimuksen ja kansallisen lain soveltamisalat tässä suhteessa erilaisia ja onko tällä merkitystä yleissopimuksen ratifioinnin kannalta.

Sairaanhoitotyö on myös kansallisen lain (2 § 5 kohta) soveltamisalan ulkopuolella. Kansallisen lain alaisuuteen periaatteessa kuuluva lastenhoitajan työ tai sairaanhoito/hoivatyö, joka on jätetty kansallisen lain soveltamisalan ulkopuolelle, ei oikeuskirjallisuudessa esitetyn tulkinnan mukaan kuulu muunkaan työaikalainsäädännön soveltamisalaan. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kokonaan kansallisen työaikasääntelyn ulkopuolelle näyttäisivät jäävän sellaiset työsuhteessa olevat työntekijät, jotka

- ovat työsopimussuhteessa hoidettavaan ja
- tekevät työtä hoidettavan kotona
- ja joiden työ on luonteeltaan lasten hoitoon liittyvää tai sairaan hoitotyötä.

Kari-Pekka Tiitinen, Tarja Kröger, Esa Lonka ja Jaana Paanetoja ovat kirjassaan ”Työaikalaki 1996” katsoneet, että viime mainittuun lastenhoitajan tai sairaan hoitotyöhön ei ole sovellettava myöskään työaikalakia.

Voidaan kysyä, onko yleissopimuksen kotitaloustyön määritelmään katsottava sisältyvän myös sairaanhoitoa tai muuta hoitoa tarkoittava työ. Jos katsotaan, että yleissopimusta tulee sen 1 artiklan mukaan soveltaa myös sellaisiin työsuhteessa oleviin työntekijöihin, jotka tekevät hoitotyötä työnantajansa taloudessa, on selvitettävä, miten tämä on yhteen sovitettavissa yleissopimuksen artiklan 7 ja 10 kanssa. On syytä kysyä. miten tällöin toteutuu yleissopimuksen edellyttämä yhdenvertainen kohtelu.

Ennen ratifiointia tehtävä selvitys

Viitaten edellä mainittuun palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että ennen ratifiointia olisi hyvä kolmikantaisesti selvittää sitä, millaisia työntekotilanteita Suomessa on työssä, jota tehdään työnantajan tai asiakkaan taloudessa tai talouden lukuun ml. kolmansista maista tulevat työntekijät.

Selvityksessä saataisiin kokonaiskuva siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaista työsuhteessa tehtävää vanhusten, vammaisten ja lasten hoivatyötä, jota työntekijä tekee työnantajansa taloudessa tai sellaista taloudessa tapahtuvaa hoivatyötä, jossa työnantajana on joku muu taho kuin hoidettava tai avustettava. Onko tämäntyyppisten työsuhteiden määrä kasvamassa esimerkiksi hoivapalvelujen uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Olisi hyvä selvittää, sisältyykö kotitaloustyön määritelmään yleissopimuksen ja kansallisen lainsäädännön osalta em. sairaanhoitoa tai muuta hoitoa tarkoittava työ ja sovelletaanko vanhuksen, vammaisen tai lasten hoivatyöhön työnantajan taloudessa työaikalakia vai lakia kotitaloustyöntekijän työsuhteesta vai ovatko nämä hoivatyöt kokonaan kansallisen työaikasääntelyn ulkopuolella.

Yleissopimuksen soveltamisala ja siitä poikkeaminen

Yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohta mahdollistaa sen, että yleissopimuksen ratifioiva jäsenvaltio voi kuultuaan edustavimpia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä jättää yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kokonaan tai osittain a) sellaiset työntekijäryhmät, joille tarjotaan muutoin vähintään samanarvoinen suojelu; b) tietyt työntekijäryhmät, joiden suhteen syntyy merkittäviä erityisongelmia.

Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että mahdollisesti voitaisiin harkita sitä, että yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin selvyyden vuoksi ne toisen henkilön taloudessa hoiva- ja taloustöissä työskentelevät työntekijät, jotka ovat työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja joiden palvelussuhteissa noudatetaan työsopimuslakia ja muuta työlainsäädäntöä samalla tavoin kuin muidenkin kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiden palvelussuhteissa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje