Akavan lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopistolain, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta

2.12.2011/Ida Mielityinen
Dnro 116/62/2011

Lausuntopyyntönne 4.11.2011/Dnro OKM/68/010/2011

Yliopistolain, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttaminen

Lausunnon pääkohdat
  • Opiskelijavalinnoilla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia - lain vaikutuksia seurattava.
  • Uudistuksessa on huolehdittava kaikkien hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta opiskelijavalinnoissa.
  • Kiintiöiden sisältöjen tulee olla läpinäkyviä kaikille hakijoille.
  • Korkeakoulujen on edelleen saatava kehittää opiskelijavalintojaan eri alojen tarpeiden pohjalta, sillä opiskelijavalintojen kehittämispaineet vaihtelevat aloittain merkittävästi
  • Uudistus ei saa johtaa lisätyöhön korkeakouluissa opiskelijavalintojen järjestämisessä.
  • Opiskelijavalintoja kehitettäessä on otettava huomioon aikuisväestön mahdollisuudet uravaihtoon tai osaamisen täydentämiseen ja muuntamiseen.
  • Korkeakoulujen sisäisiin ja välisiin opiskelijavalintoihin laadittava valtakunnallisia menettelytapoja OKM:n ja korkeakoulujen kanssa yhteistyönä.    
  • Opiskelijavalintojen kriteerit on oltava läpinäkyviä kaikille hakijoille.
  • Myös ylempään korkeakoulututkintohakuun liittyviä valintoja on kehitettävä koordinoidusti, jotta hakijoiden yhdenvertaisuus toteutuisi nykyistä paremmin.
  • Tietovarannon käytön oltava läpinäkyvää.
  • Nk. pakkohausta tulee luopua.
  • Opintoihin hakeutumiseen ja uraohjaukseen liittyviä palveluita tulee kehittää.

Uudistuksen tavoitteet analysoitava tarkemmin 

Lain yleisperusteluista käy ilmi, että esitetyt lakimuutokset liittyvät laajempaan tavoitekokonaisuuteen koulutuspolitiikassa. Taustalla on tavoite pidentää työuria sujuvoittamalla siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle. Näin huolehditaan muun muassa osaavan työvoiman saatavuudesta. Akava pitää opiskelijavalintojen kehittämistarpeita todellisina ja kannattaa pääosin esitettyjä muutoksia.

Uudistus liittyy laajaan ja arvoväritteiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Akava näkee, että lain perusteluissa tulisi selvemmin analysoida, mihin tavoitteisiin juuri esitetyillä muutoksilla pyritään.
 
Opiskelijavalinnoissa on voitava jatkossakin kiinnittää huomiota alalle soveltuvuuteen. Lisäksi pitää myös arvioida, voiko opiskelijavalintauudistuksilla olla merkittäviä haitallisia kauaskantoisia vaikutuksia. Pahimmassa tapauksessa opiskelijavalinnat voivat muuttua korkeakoulujen näkökulmasta monimutkaisemmaksi ja työläämmäksi prosessiksi.

Joltain osin lain perusteluissa on nähtävissä myös ristiriitaisuutta. Perusteluissa esimerkiksi todetaan, että korkeakouluopintoja suorittaneet voivat menestyä ensikertalaisia paremmin pääsykokeissa. Toisaalta taas tilastotiedoin osoitetaan, että todennäköisyys päästä opiskelemaan pienenee iän myötä. Ammattikorkeakouluissa opiskelijavalinnat on perusteltua järjestää kaksiportaisesti työkokemusvaatimuksen perusteella. Yliopistoissa on huomioitava, että maisterin tutkinto on pääsääntöisesti työhöntulotutkinto, ja opiskeluoikeus tulisi jatkossakin antaa myös ylempään korkeakoulututkintoon asti.

Opiskelijavalintojen kehittämisen ohella myös muiden koulutuspoliittisten uudistusten on tuettava esitettyjen lakimuutosten tavoitteita. Esimerkiksi kandivaiheen hakukohteiden kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin vähentää tarvetta osallistua opiskelijavalintoihin. Toisaalta suuret valintakokonaisuudet voivat olla kohtalokkaita pienille ja tuntemattomille aloille.  Akava painottaakin, että opiskelijavalintojen kehittämispaineet vaihtelevat aloittain merkittävästi ja alojen erityispiirteet on otettava uudistuksessa huomioon. Korkeakoulujen on edelleen saatava kehittää valintojaan painottamalla eri kriteerejä.

Akava katsoo, että opiskelijavalintojen ongelmat johtuvat yliopistoissa osittain työssä käyvien korkeakoulutettujen puutteellisista vaihtoehdoista kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Ammattikorkeakouluilla aikuiskoulutus on rakennettu vahvaksi osaksi koulutusjärjestelmää. Tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla tulee olla kilpailukykyisiä ja tunnustettuja koulutusvaihtoehtoja. Myös yliopistoissa työssä olevien on voitava suorittaa tutkintotavoitteista koulutusta myös tulevaisuudessa.

Akava painottaa, että opiskelijavalintojen uudistamisella rinnalla pitää myös kehittää opintojen ohjausta ja uraohjauspalveluita.

Ensimmäistä paikkaa hakevien kiintiöt kannatettavia tietyin ehdoin

Opiskelijavalintojen ytimen ovat muodostaneet päävalinnat, joissa myös valintayhteistyön eri muodot toimivat tehokkaimmin. Lakiesitykseksi on päädytty esittämään vaihtoehtoa, joka mahdollistaa hakijoiden järjestämisen taustan perusteella erilaisiin ryhmiin yhteishaun sisällä. Akava näkee hyvänä, ettei laissa määritellä kiintiöille kiinteitä osuuksia. Malli on lain perusteluissa esitetyistä malleista Akavankin näkemyksen mukaan paras vaihtoehto. Tässä mallissa korkeakoulut voivat päättää kiintiöiden suuruudesta melko vapaasti.
 
Kiintiöiden koko vaikuttaa merkittävästi eritaustaisten hakijoiden mahdollisuuksiin tulla valituksi koulutukseen. Kiintiöiden suuruutta tulee arvioida hakijoiden yhdenvertaisuuden ja yksilöiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta eri aloilla. Noin kolmannes hakijoista on alan vaihtajia tai siirtyjiä, joiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta tulee uudistuksessa pitää huolta. Ensimmäistä paikkaa hakevien kiintiöt tulee olla yhteishaun sisällä yksi ryhmä. Myös alan vaihtajilla on oltava aito mahdollisuus opiskelijavalinnoissa. On erittäin huolestuttavaa, mikäli merkittävän hakijaryhmän (ehkä suurimman) opiskelijavalinta jätetään epämääräisten käytäntöjen armoille. Kehitystä onkin seurattava alusta asti.

Lain perusteluissa todetaan yliopistojen osalta, että niiden tulee luoda joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmien sisällä. Vaikka opiskelijavirrat eivät ole suuria korkeakoulusektoreiden välillä on koulutusjärjestelmän toimivuuden ja yksilöiden kannalta kuitenkin tärkeää, että sivistykselliset oikeudet toteutuvat lakien ja koulutuspoliittisen tahtotilan mukaisesti myös käytännössä.

Akava näkee välttämättömänä, että korkeakoulujen opiskelijavalintoihin laaditaan korkeakoulujen ja OKM:n kanssa yhteistyössä valtakunnallisia suosituksia ja menettelytapoja, jotka edistävät hakijoiden yhdenvertaisuutta maan eri osissa ja eri koulutusaloilla.  Lain perusteluissa on esitetty tulosohjausprosessia väyläksi edistää kansallista koordinaatiota. Akava pitää tätä yhtenä keskeisenä väylänä. Toisaalta on muistettava, että opiskelijavalinnoissa korkeakoulut toteuttavat erästä keskeistä autonomiansa aluetta.

Yhteishaku vahvistaa korkeakoulutuksen kokonaisuutta

Akavan keskeinen tavoite on kehittää korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena. Esitetty yhteishakujärjestelmä on tästä näkökulmasta kannatettava. Hakijan näkökulmasta tarjonnan läpinäkyvyyden paraneminen on ehdottoman tervetullutta. Uudistuksen tueksi rakennettava uusi tietovaranto palvelee opiskelijavalinnan lisäksi myös muita koulutuspoliittisia kehittämistavoitteita.

Tietovarannosta tullee laaja, ja se tulee sisältämään hyvinkin yksityiskohtaista tietoa hakijoista; tietovarannon käytössä on varmistuttava yksilöiden oikeusturvasta, tietosuojasta ja -turvasta. Riskejä liittyy tältä osin myös siihen, että rekisterin käytöstä vastaavat korkeakoulut.

Käyttö on oltava myös koulutuspoliittisesti läpinäkyvää. Tietovarantoa tulee käyttää muun muassa korkeakoulujen rahoitusmallien kehittämistyössä.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijavalintoja kehitettävä

Kaksiportaisen tutkintorakenteen vahvistuessa yliopistojen maisterivaiheen valinnat tulevat olemaan erittäin merkittävä osa opiskelijavalintaa. Maisterivaiheen valintoja leimaa hakijajoukon heterogeenisyys, tämän vuoksi valintojen selkeyteen, läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen on erityisesti panostettava. Yhteisten pelisääntöjen puuttuessa hakijoiden yhdenvertaisuus ei tällä hetkellä aina toteudu. Akava pitää tätä erittäin huolestuttavana. Opiskelijavalintajärjestelmää onkin kehitettävä niin, että myös laajentuvassa maisterivaiheen opiskelijavalinnassa hakijoilla on yhdenvertaiset oikeudet.

Ammattikorkeakoulujen osalta ylempään tutkintoon pääseminen edellyttää vahvaa työelämäkokemusta. Opiskelijavalintaprosessit ovat kehittyneet palvelemaan ko. koulutukseen hakevia.

Ylempään korkea-asteen tutkintokoulutukseen hakevalla tulee olla riittävästi tietoa valinnan perusteista varhaisessa vaiheessa yliopiston tai ammattikorkeakoulun ensimmäisen syklin opintoja. Valintakriteereiden pitää olla läpinäkyvät.

Nk. pakkohausta tulee luopua

Työttömyysturvalain mukainen koulutukseen hakeutumisvelvoite ei ole Akavan näkemyksen mukaan koulutuspoliittisesti perusteltu ja siitä tulee luopua. Korkeakouluopinnot edellyttävät opiskelijalta suurta motivaatiota ja ”pakkohaku” tuo opiskelijoita, joilla riittävää motivaatiota ei usein ole. Ongelmaa on ammattikorkeakouluissa pahentanut eräiden koulutusalojen koulutuksen ylitarjonta. Tilanne on johtanut kaikkien kannalta epätyydyttävään lopputulokseen. Erityisesti ehdotetut muutokset opiskelijavalintamenettelyyn edellyttävät pakkohausta luopumista. Pakkohaun kautta saatu opiskelupaikka kun voisi tulevaisuudessa vain hankaloittaa opiskelijan päätymistä ”omalle alalleen”. 

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje