Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava lausunto Ulkoasiainministeriölle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsiprostituutiosta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta

23.5.2011 Liisa Folkersma
Dnro 044/62/2011

Lausuntopyyntönne 31.3.2011/Dnro HEL5956-22

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsiprostituutiosta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattaminen


Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat työryhmän esitystä ja toivovat, että yleissopimus saatetaan mahdollisimman pian voimaan. Mietintöä on kuitenkin vielä jatkovalmisteltava ennen hallituksen esityksen antamista. Kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin.

Yleistä

Työryhmän mielestä vuoden 2008 ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma (uusi suunnitelma jätetty ministeri Thorsille 6.4.2011) täyttää mm. sopimuksen 9 artiklassa edellytetyt hankkeet. Tarkennetussa toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon po. yleissopimusta. Suomi ei tämän vuoksi voi panna täytäntöön yleissopimusta vain toimintasuunnitelmaan viittaamalla.

Huhtikuussa 2011 työnsä valmiiksi saaneen ihmiskauppaohjausryhmän kuten aikaisempienkin ohjausryhmien esitykset ovat vain suosituksia, joita asianomaisten tahojen ei ole mikään pakko panna täytäntöön tai kehittää edelleen. Jos uutta toimintaohjelmaa ei toteuteta, Suomi ei täytä sopimuksen velvoitteita.

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että Suomen ei tule pyrkiä vain muodolliseen ratifiointiin, vaan aktiiviseen toimijuuteen ja lapsen oikeuksien johdonmukaiseen edistämiseen kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Tämä edellyttää, että Suomi pitää aktiivisesti ja oma-aloitteisesti esillä yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan käytännön toimeenpanoa kahden- ja monenvälisissä suhteissa, ei vain käsiteltäessä ihmisoikeuksia ja sosiaalikysymyksiä, vaan myös mm. talousasioissa ja kauppasuhteissa.

Taloudellisia vaikutuksia

Mietinnön mukaan sopimuksen voimaansaattamisella ei olisi taloudellisia vaikutuksia. Sopimuksessa kuitenkin edellytetään valtiolta konkreettisia toimia. Konkreettisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät resursseja. Esimerkiksi 10 artiklan mukainen valtioiden pyrkimys yhteistyöhön merkitsee suunnittelua ja mahdollisesti myös kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen lisäämistä.

Köyhyys luo olosuhteita, jotka altistavat lapsia hyväksikäytölle ja prostituutiolle. Köyhyyden poistaminen ja muiden vuosituhattavoitteiden saavuttaminen eivät saa karata tavoittamattomiin. Erityisesti ns. kunnon työn (decent work) agenda tukee olosuhteita, joissa lapset saavat edellytykset turvalliselle ja tasapainoiselle lapsuudelle, koulunkäynnille ja kasvulle. Samoin ihmiskaupan, lapsiprostituution ja lapsipornografian uhreiksi joutuneille lapsille tulisi tarjota elämisen peruspuitteet, hoivaa ja huolenpitoa, koulutusta ja terapiaa. Tämä tulisi huomioida kehitysyhteistyöresursseja mitoitettaessa ja kohdennettaessa. Suomen tulisi olla tässä aktiivinen toimija kahden- ja monenvälisissä suhteissa ja huomioida nämä tavoitteet omia kehitysyhteistyömäärärahoja kohdentaessaan.

Suomen tulee aktiivisesti toimia niin, etteivät suomalaiset muissa maissa liikkuessaan loukkaa lapsen oikeuksia ja syyllisty lapsiprostituutioon tai lapsipornografiaan liittyviin rikoksiin. Jos näihin rikoksiin on syyllistytty, Suomen tulee edesauttaa rikoksien tutkintaa ja asianmukaisia tuomioita. Nämä edellyttävät resursointia.

Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet puuttua lapsityövoiman väärinkäyttämiseen ovat valtion tuottavuusohjelman myötä heikentyneet ja heikkenevät edelleen, jos henkilöresursseja työsuojelussa edelleen vähennetään. On tämän vuoksi selvää, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisärahoitusta, vaikka osa tarvittavista toimista katettaisiinkin muista kustannuksista. Jos mietinnössä viitattuihin ihmiskauppaohjausryhmän esittämiin toimenpiteisiin ja muihin toimenpiteisiin ei ole tarpeeksi voimavaroja, on selvää, etteivät sopimuksen tavoitteet täyty.

Viranomaisvalvonnan (poliisi ja työsuojeluviranomaiset) lisäksi pitää huolehtia myös kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista, sillä ne tekevät merkittävää työtä lastensuojelussa. Ammattiliitot taas valvovat lapsityötä työpaikoilla. Kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen työn tehostamiseksi on selvitettävä mahdolliset tavat lisätä järjestöjen tiedotus- ja toimintamahdollisuuksia kaikenlaisen hyväksikäytön havaitsemiseksi ja uhrin oikeuksien vahvistamiseksi kuten uusimmassa ihmiskauppaohjausryhmän raportissa on suositeltu.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry  

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje