Akavan lausunto Verohallinnolle luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista


24.11.2011 Eugen Koev
Dnro 119/62/2011

Lausuntopyyntönne 17.11.2011/Dnro 765/32/2011

Luonnos Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Lausuntonaan otsikkoasiassa Akava ry yhtyy liitteenä olevaan järjenjärjestönsä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:n lausuntoon.

Akava ry

Liite

Lausunto verohallinnon luonnoksesta luontoisetujen verotuksessa vuonna 2012 noudatettaviksi laskentaperusteiksi

Taustaa

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:llä on noin 27 000 jäsentä. Käytännössä kaikilla kertyy työajoa vuoden mittaan ja suurimmalla osalla myös merkittäviä määriä. Niinpä vuosittain annettavasta luontoisetupäätöksestä jäsenistöämme koskee merkittävässä määrin ensisijaisesti sen autoedun verotusta käsittelevä osa ja annamme lausuntomme tuota osaa koskien. Kuitenkin myös ravintoedun verotusarvossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat alallamme toimivien työntekijöiden verotukseen muun muassa siksi, että liikkuvasta työstä johtuen monilla alamme ammattilaisilla on käytössään työnantajalta jossakin muodossa saatu ravintoetu.

Jäsenistöstä vapaa autoetu on noin joka kolmannella ja auton käyttöetu noin 5 prosentilla. Näistä henkilöistä vapaaseen autoetuun on ”pakotettu” noin 35  prosenttia etua käyttävistä. Käyttöetuautoon on ”pakotettu” noin 23 prosenttia etua käyttävistä. Pakottamisella tarkoitamme sitä, että palkansaaja mieluummin – jos saisi itse päättää – valitsisi käyttöönsä jonkin muun autonkäyttömuodon kuin käytössään olevan autoedun. Tämä tarkoittaa sitä, että autoedun verotusarvoja ei koeta kaikilta osin oikeudenmukaisiksi paljon työajoa ajavien keskuudessa.

Näkemyksemme ja esityksemme luonnokseen ja luontoisetupäätöksen valmisteluun vuodelle 2012

1. Lausunnolle tulleen luontoisetupäätösluonnoksen mukainen useampaan ikäryhmään auton käyttöönottovuoden mukaan jaettu ”hienojakoinen” luontoisetupäätösmalli on autoedun osalta edelleen paikallaan.

Vaikka malli saattaa näyttää ensi vilkaisulla monimutkaiselta, työnantajan edustaja ja palkansaaja tunnistavat sovellettavan arvon monistakin vaihtoehdoista vaivatta. Autoedun osalta emme ole havainneet vaikeuksia päätöksen soveltamisessa. Tämä aikaisemmantyyppinen ”hienojakoinen” luontoisetupäätösmalli autoedun osalta on mielestämme pääosin oikeudenmukainen.

2.  Auton käyttöedun ns. kilometrikohtainen arvo ehdotetaan luonnoksessa pidettäväksi ennallaan. Mielestämme myös vapaan autoedun kilometrikohtainen arvo tulisi pitää ennallaan.

Vapaan autoedun arvoa määritettäessä on tärkeää ja oletettavaa, että työnantaja maksaa kaikki kulut. Näin ei aina kaikilta osin ole, vaan autojen kuluja on joissakin tapauksissa vyörytetty myös työntekijän maksettavaksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että autoedun verotusarvoja ei koeta kaikilta osin oikeudenmukaisiksi paljon työajoa ajavien keskuudessa. Viittaamme tässä yhteydessä myös seuraavan kohdan 3 yhteydessä työajojen ja omien ajojen suhteesta tutkimustietomme valossa lausuttuun. Vapaankin autoedun verotusarvo tulisi mielestämme pitää ennallaan.

Käsityksemme mukaan myös takuuajat ovat edelleen pidentyneet ja autojen energiatehokkuus on kasvanut. Esimerkiksi pienentynyt polttoaineen kulutus puoltaa myös vapaan autoedun kilometrikohtaisen arvon pitämistä ennallaan.

3.  Luonnoksen (luontoisetupäätöksen) 19 §:ssä säädettyä autoedun perusarvon huojennusta olisi mielestämme perusteltua lisätä; esimerkiksi siten, että perusarvo olisi näissä tapauksissa 75 prosenttia päätöksen 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

Luonnoksen ja voimassaolevan luontoisetupäätöksen 19 §:ssä perusarvon huojennettu arvo on nyt entinen 80 prosenttia yli 30 000 kilometriä työajoja ajavilta tai autoaan vaihtamaan joutuvilta palkansaajilta.

Tutkimustietomme mukaan yli 80 prosenttia vapaan autoedun saajista ajaa omia ajoja vähemmän kuin verotuksessa rajana olevat 18 000 kilometriä. Valtaosa eli noin 72 prosenttia vapaan auton käyttäjistä ei pidä ajopäiväkirjaa, joten he maksavat korkeampaa autoedun veroa. Lähes 25 prosenttia maksaa veron pahimmillaan lähes kaksinkertaisena, jos he eivät käytä ajopäiväkirjaa, koska heiltä jää 1) saamatta sekä yli 30 000 kilometriä vuodessa työajoa ajavien 20 prosentin huojennus että 2) käyttämättä vain vähän omaa ajoa ajavien mahdollisuus kilometrikohtaisen arvon käyttämiseen kuukausiarvon sijasta.

Samoin käyttöetuautoa käyttävistä yli 50 prosenttia ajaa omia ajoja vähemmän kuin rajaksi määritelty 18 000 kilometriä vuodessa. Noin neljä prosenttia heistä ei pidä ajopäiväkirjaa ja maksaa siten korotettua autoedun veroa. Paljon työkseen ajavat käyttävät autoaan vapaaaikana vähän: peräti neljännes ajaa 10 000 km tai alle omia ajoja vuodessa eli kaiken kaikkiaan osa heistäkin maksaa veron jopa kaksinkertaisena.

Työajojen ja omien ajojen määrä ja suhde tulee osoittaa pitämällä ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjan pitäminen koetaan usein kuitenkin hankalaksi ja ylimääräistä työtä teettäväksi. Ajopäiväkirjan käyttöön kannustamiseksi ja verotuksen oikeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi olisikin perusteltua laskea autoedun perusarvoa paljon ajavien tapauksessa alemmaksi kuin nykyinen 80 prosenttia perusarvosta.

4.  Luonnoksen (luontoisetupäätöksen) 20 §:ssä määrätään lisävarusteiden arvon lisäämisestä auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 euroa. Ehdotamme rajan nostamista maltillisesti 100 eurolla 950 euroon.

Myös autojen lisävarusteiden hinnat ovat nousseet. Vaikka esimerkiksi erilaisissa automaahantuojien lisävarustekampanjoissa autojen lisävarusteita tarjotaan suositushintaa edullisempaan hintaan, eivät työsuhdeautojen vaihtoajankohdat – esimerkiksi leasingsopimusten sisällöstä johtuen – voi noudattaa näitä kampanja-aikoja. Sopivien lisävarusteiden valitseminen on autoaan työajoon käyttävälle tärkeää muun muassa liikenneturvallisuuden vuoksi, mutta työmukavuuttakaan ei pidä väheksyä. Esimerkiksi ksenon-valot ja muita erilaisia turvallisuutta lisääviä varusteita lisäävät varustepaketit ovat usein hinnakkaita. Muun muassa liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen ehdotamme lisävarusteiden arvon lisäämisestä auton uushankintahintaan määrätyn euromäärän nostamista 850 eurosta maltillisesti 950 euroon.

Helsingissä 21.11.2011

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje