Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava lausunto Ulkoasiainministeriölle YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UPR); Suomen toisen kansallisen raportin laatiminen

7.12.2011/Liisa Folkersma
Dnro 112/62/2011

Lausuntopyyntönne 1.11.2011/Dnro HELM543-60

YK; Ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR); Suomen toisen kansallisen raportin laatiminen

Ihmisoikeuksia koskeva lainsäädäntö on Suomessa varsin korkeatasoista. Puutteita on kuitenkin vielä. Ongelmia on erityisesti lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Palkansaajakeskusjärjestöt kiinnittävät huomiota seuraaviin seikkoihin.

Eräitten kansainvälisten sopimusten ratifíointi

Suomi ei ole ratifioinut kansainvälistä siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskevaa sopimusta eikä kansainvälisen työjärjestön (ILO) muuttavia työntekijöitä koskevaa yleissopimusta nro 97 eikä siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhtäläisen kohtelun edistämistä koskevaa sopimusta nro 143. Perusteeksi on esitetty se, että Suomen lainsäädäntö täyttää jo nyt sopimusvelvoitteet. Jos näin on, sopimusten ratifioimiseen ei ole estettä.

Ratifioimalla sopimukset Suomi ilmaisisi kansainväliselle yhteisölle tukevansa Yhdistyneiden Kansakuntien ja kansainvälisen työjärjestön toimintaa ja edistävänsä ihmisoikeuksia. Myös alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO:n yleissopimus nro 169 olisi ratifioitava niin kuin Kataiseen hallituksen ohjelmassa on sovittu.

Siirtotyöntekijöiden asemaa parannettava

Ulkomaisten työntekijöiden määrä on viime aikoina lisääntynyt ja lisääntynee edelleenkin. Lainsäädännöstämme huolimatta erityisesti täällä tilapäisesti töissä olevat työntekijät eivät käytännössä ole yhdenvertaisia kantasuomalaisten kanssa. Suurin ongelma on palkkasyrjintä (esimerkiksi Olkiluodon ja Rautaruukki Oyj:n tapaukset). Tilastoja ei ole mutta monen ammattiliiton luottamusmiehen mukaan siirtotyöntekijän  palkka on alle puolet samaa työtä tekevän kantaväestön palkasta, naisen luultavasti vielä vähemmän. Alan työehtosopimuksen määräyksiä rikotaan jatkuvasti eikä tilapäisillä työntekijöillä ole sosiaaliturvaa. Myös asuinolot saattavat olla puutteellisia. Jos siirtotyöntekijä  sairastuu, hän joutuu ostamaan terveydenhuoltonsa yksityislääkäriltä.
Käytännössä monen heikosti palkatun siirtotyöntekijän ainoa mahdollisuus on saada terveydenhoitoa Diakonissalaitoksen ym. kustantamalta klinikalta. Monet joutuvat myös maksamaan välityspalkkioita, vaikka ne ovat ILO:n yleissopimuksen nro 181 mukaan työsuhteisilta kielletty. Vastaavantyylisiä ongelmia on ei-työsuhteisilla marjanpoimijoilla, joiden määrä on viime aikoina lisääntynyt.

Vain murto-osa ulkomaalaisiin kohdistuvista työsyrjintätapauksista tulee esiin ja päätyy oikeuteen. Syynä tähän on se, etteivät Suomeen tulevat siirtotyöntekijät tiedä oikeuksistaan. Työntekijät ovat myös saattaneet maksaa työpaikastaan laittomia välitysmaksuja tai ovat muutoin sellaisessa asemassa, etteivät uskalla kyseenalaistaa työ- ja asuinolosuhteitaan. Keväällä 2011 valmistuneen Jokisen ym. tutkimuksen mukaan ulkomaiset työntekijät joutuvat monin tavoin hyväksikäytetyksi Suomessa. Yleisin hyväksikäytön muoto on palkkasyrjintä.  Siirtotyövoiman käytön lisäännyttyä työehtojen valvontaa ei ole lisätty vaan työsuhdevalvontaa hoitavien viranomaisten voimavaroja on jatkuvasti pienennetty.

Myöskään ammattiliittojen valvontamahdollisuuksia ei monista esityksistä huolimatta ole lisätty. Ammattiliittojen valvontaa vaikeuttaa myös se, että Suomen tietosuojalainsäädäntöä on tulkittu siten, ettei luottamusmiehillä ja liitoilla ole oikeutta saada yksittäisiä palkkatietoja (ks. esim. tietosuojavaltuutetun kannanotto 18.2.1011 Dnro 45/41/2010). Oikeus saada tietoja olisi kuitenkin erityisen tärkeää silloin, kun kyse on siirtotyöntekijöistä, joilla ei välttämättä ole mitään tietoa suomalaisista palkoista ja muista työehdoista. Luottamusmiesten ja liittojen on tämän vuoksi lähes mahdotonta selvittää, maksetaanko työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa vai ei. Ammattiliitot ja niitä työpaikoilla edustavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat kuitenkin käytännössä ainoita, jotka voivat auttaa siirtotyöntekijöitä palkka- ja työsuhdeasioissa.

Työnantajan yhteiskuntavastuuta tehostettava

Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen edellyttää koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Työelämässä ensisijaiset toimet pitää kohdistaa työnantajaan. Yhteistyötä työnantajien kanssa on lisättävä niin, että syrjimättömyys toteutuu koko työsuhteen elinkaaren ajan, rekrytoinnista työsopimuksen päättymiseen asti.   

Vaikka velvoite suojella ihmisoikeuksia on valtioilla, myös yrityksillä on vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Tämä vastuu ulottuu myös toimitusketjuihin, joissa yrityksen on noudatettava asianmukaista huolellisuutta välttääkseen myötävaikuttamasta ihmisoikeuksien rikkomiseen. Yrityksiltä on vaadittava konkreettista näyttöä vastuun toteutumisesta.

Avoimuus ja demokratia toteuduttava lainsäädäntövalmistelussa

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamistyö on aloitettu, mikä on hyvä asia. Työelämän lainsäädäntöä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Valmistelussa ovat mukana työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt. Sen sijaan oikeusministeriö aikoo valmistella lainsäädännön virkamiesvoimin, vaikka Kataisen hallituksen ohjelmassa on nimenomaisesti sovittu, että valmistelu tehdään yhdessä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Oikeusministeriön on otettava järjestöt mukaan hallituskirjauksen mukaisesti ja valmisteltava lainsäädännön uudistaminen avoimesti ja demokraattisesti.

Työntekijöiden ihmisoikeudet turvattava

Työntekijöiden ihmisoikeudet on turvattu monin eri sopimuksin (mm. järjestäytymisoikeutta ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskeva ILO:n yleissopimus nro 98). Tästä huolimatta on oikeuskäytäntöä, jonka mukaan taloudelliset arvot ohittavat työntekijöiden oikeuden puolustaa työehtoja kansainvälisten sopimusten mukaisesti (esim. Laval C-341/05 ja Viking 438/05). Järjestäytymisvapauteen liittyvät työehtosopimusneuvottelu- ja työtaisteluoikeudet on tunnustettu sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä (Demir ja Baykara v. Turkki 12.11.2008 ja Enerji v. Turkki 21.4.2009) että kotimaisessa oikeuskäytännössä (KKO 2010:93). Tätä ihmisoikeustuomioistuimen ja KKO:n linjaa on puolustettava ja vahvistettava kaikin tavoin.

Ihmisoikeuksien valvontaa tehostettava

Ihmisoikeuksia toteutettaessa valvonta on olennaista. Voimavaroja on kuitenkin viime aikoina vähennetty. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta on turvattava työsuojeluviranomaisten ja valtuutettujen mahdollisuudet edistää ihmisoikeuksia. Myös kansalaisjärjestöille on turvattava mahdollisuudet avustaa syrjinnän uhreja niin työelämässä kuin palveluissa. Järjestöjen kanneoikeus olisi askel oikeaan suuntaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje