Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava lausunto Sisäasiainministeriölle hallituksen esityksestä laiksi ulkomaalaislain, yliopisto- ja ammattikorkeakoululain sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

7.4.2011 Liisa Folkersma
Dnro 047/62/2011

Lausuntopyyntönne 2.3.2011/Dnro SM011:00/2010

HE laiksi ulkomaalaislain, yliopisto- ja ammattikorkeakoululain sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön neuvoston direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (ns. eritysosaajadirektiivi). Hallituksen esityksessä esitetään erityisosaajille avattavan tuloväylän rinnalla pidettäväksi nykyistä järjestelmää.

 

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava suhtautuvat periaatteessa myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Myös taitotiedon vaihto ja osaamisen liikkuvuus on tärkeää. Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat pääpiirteittäin hallituksen esitystä ns. erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanosta.

 

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat kuitenkin seuraavia asioita:

 

  • Direktiivi on yksi neljästä työperäistä maahanmuuttoa koskevasta direktiiviehdotuksesta, jotka oli tarkoitus hyväksyä vuosina 2007–2009. Näiden neljän esityksen lisäksi mm. tutkijadirektiivi, lähetettyjen direktiivi ja työntekijöiden liikkuvuutta koskevat sitoumukset kauppasopimuksissa säätelevät osaltaan kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta. Yleisesti säätelystä voi todeta, että tavoitteiden vastaisesti eri työntekijäryhmiä koskevat yhä enemmän eri säännöt ja säätelystä on tulossa yhä monimutkaisempaa yksinkertaistamistavoitteen sijaan. Tämä saattaa johtaa oikeudenmenetyksiin ja lisätä myös viranomaisten työtä, mikä ei ole ollut sääntelyn tarkoitus. Direktiivi aiheuttaa muutoksia myös sosiaalilainsäädäntöön. Se, että eri maahantulijaryhmillä on erilainen sosiaaliturva, ei ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.
  • Hallituksen esityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että suurin osa tällä hetkellä Suomeen ilman työntekijän oleskelulupaa tulevista ns. erityisosaajista EI ylittäisi direktiivin palkkakynnystä. Direktiivin puitteissa Suomeen tulevan erityis-osaajan on saatava vähintään 1,5-kertaa jäsenmaan keskimääräinen bruttovuosipalkasta. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tuleville IT-alan osaajille kuitenkin pyritään tällä hetkellä maksamaan vain 1800–2000 euroa kuukaudessa. Tämä on huomionarvoisen matala palkka verrattuna sekä Suomen yleiseen että erityisesti alan osaajien palkkatasoon Suomessa. Se on jopa alempi kuin esimerkiksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n yleissitovassa tietotekniikan palvelualojen työehtosopimuksessa suunnittelutehtävissä työskenteleville sovittu vähimmäispalkka 2.024 euroa kuukaudessa, eikä näitä tehtäviä voi edes yleensä pitää korkeaa pätevyyttä vaativina tehtävinä. Yleisesti erityisosaajia koskevien työehtosopimuksien mukaan palkan on vastattava koulutusta, kokemusta ja työtehtävää. Viranomaisten on nykyistä tarkemmin huolehdittava siitä, että Suomeen kolmansista maista tulevat työntekijät saavat Suomessa vähintään työehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos näin ei tapahdu, tilanteeseen on puututtava.
  • Hallituksen esitys valottaa maahanmuuttoviranomaisten vastuuta arvioida työssä vaadittavaa osaamista, ulkomaalaisen työntekijän koulutusta ja ammattipätevyyttä ja asianmukaista palkkaa. Tämä edellyttää monessa tapauksessa erityistä asiantuntemusta. Esitetyt tilastot eivät vakuuta siitä, että Maahanmuuttoviraston erityisosaajien kohdalla hyväksymä palkka korreloisi koulutuksen, tehtävien vaativuuden ja yrityksissä suomalaisille vastaavista tehtävistä maksettujen palkkojen kanssa. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen on jatkossa oltava paremmin mukana viranomaistyön kehittämisessä ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkauksen ehkäisemiseksi ja suomalaisten työehtosopimusten noudattamiseksi.
  •  Direktiivi ei saa edistää aivovuotoa kehitysmaista. Jo nyt monessa Afrikan maassa on pula ammattitaitoisesta terveydenhuoltohenkilökunnasta, koska nämä ovat lähteneet töihin Eurooppaan. Tämänkaltaisia direktiivejä säädettäessä on siis samalla mietittävä toimia, jotka ehkäisevät EU:n ulkopuolisille maille mahdollisia haitallisia seurauksia.
  •  Direktiivissä ei ole rekrytointia koskevia säännöksiä. On huolehdittava siitä, ettei tänne tulevilta peritä kiellettyjä työnvälitysmaksuja ja muita palkkiota.

 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

 

Akava ry


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje