Akavan lausunto valtioneuvoston kanslialle mietinnöstä "Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus - ehdotus kokonaisuudistukseksi"

13.11.2012 Ida Mielityinen, Vesa Vuorenkoski, Paula Ilveskivi
Dnro 118/62/2012

Lausuntopyyntönne 12.10.2012/Dnro VNK/1318/05/2011

Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus - ehdotus kokonaisuudistukseksi

Lausunnon pääkohdat:

  • uudistuksen lähtökohdat ovat pääosin kannatettavia, mutta aikataulu on epärealistinen
  • ehdotetut laitosrakenteet vaativat lisävalmistelua
  • ehdotettu kilpaillun rahoituksen määrä on liian suuri
  • henkilöstön toimintaedellytyksistä ja turvasta on huolehdittava
  • Työterveyslaitoksen on pysyttävä jatkossakin itsenäisenä.
Akava kannattaa kokonaisuudistusesityksessä esitettyä perusperiaatetta koota tutkimuslaitokset suuremmiksi kokonaisuuksiksi vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun parantamiseksi. Valtion tutkimuslaitokset ovat vaikuttavuuden näkökulmasta usein liian pieniä, hallinnonalojen välistä yhteistyötä tehdään niissä liian vähän ja niissä tehtävä tutkimus on jossain määrin päällekkäistä. Akava pitää useita esitettyjä fuusioita kannatettavana. Niiden toteuttamiseen on kuitenkin varattava enemmän aikaa kuin raportissa on esitetty. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on rakennuttava yhä enemmän vahvaan tutkimustoimintaan, joka on riittävästi rahoitettu. Uudistuksessa on varmistettava, että valtion tutkimustoiminnan voimavarat säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.
 
Tutkimuslaitosten fuusioita arvioitaessa on lähtökohdaksi otettava laitosten vahvuuksien ja perustehtävien kehittäminen. Erityisesti fuusioitavaksi esitettyjen laitosten tutkimustoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä sektorikohtaisista erityispiirteistä ja vahvuuksista on huolehdittava myös uusissa organisaatioissa. Ehdotetut laitosrakenteet vaativat vielä lisävalmistelua ja tarkennuksia, jotta pystytään muodostamaan toimivia kokonaisuuksia. Toisaalta on luovuttava kaavailluista yhdistämisistä silloin kun se ei palvele tavoitteita eikä tuota lisäarvoa kehittämistyölle. Akava nostaa jäljempänä esille muutamia erityisiä kipupisteitä ja ehdotuksessa huomiotta jääneitä asioita.

Useat rahoituskanavat hämärtävät kehittämissuuntaa

Kokonaisuudistusesityksessä ehdotetaan valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistettavaksi kokoamalla valtioneuvoston käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitosten budjeteista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tällä tavoin rahoitettavalla valtioneuvoston välitöntä päätöksentekoa tukevalla tutkimuksella tuettaisiin hallitusohjelman toteuttamista ja seurantaa sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiskunnallista päätöksentekoa. Esityksen mukaan tutkimushankkeiden suuntaamisesta päätettäisiin valtioneuvoston yleisistunnossa valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden yhteisvalmistelun pohjalta.

Tutkimusta koordinoitaisiin erityisellä valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen suunnitelmalla. Tähän suunnitelmaan sovitettaisiin yhteen myös ministeriöiden oma tutkimus- ja kehittämisrahoitus, jota myös koottaisiin eri momenteilta ministeriöiden pääluokittain. Valmistelu esitetään tapahtuvaksi perustettavassa tutkimuksen tilaajaryhmässä, joka sijoitettaisiin valtioneuvoston kansliaan.

Tarve päätöksentekoa välittömästi tukevien tutkimushankkeiden rahoitusinstrumentin käyttöönotolle on ilmeinen. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksenteon pitää perustua yhä enemmän tutkittuun tietoon. Poliittisella valmistelulla ja tutkimustoiminnalla on kuitenkin omat lähtökohtansa, minkä vuoksi esimerkiksi hankkeiden aikataulutuksen pitää perustua myös tutkimusten laadukkaaseen toteuttamiseen. Akava näkee myös haastavana esityksen 30 miljoonan euron siirtämisestä tutkimuslaitosten perusrahoituksesta suoraan valtioneuvoston hallintaan.

Esityksessä ehdotetaan myös toisen rahoitusinstrumentin perustamista. Tämä ns. strategisen tutkimuksen rahoitusväline palvelisi esityksen mukaan ”strategista politiikkatutkimusta”, joka olisi yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa kilpailtua tutkimusrahoitusta. Rahoituksesta päätettäisiin esityksen mukaan perustettavassa strategisen tutkimuksen neuvostossa, jota valtioneuvosto ohjaisi ja joka sijoitettaisiin Suomen Akatemiaan. Ohjelman sisältö muodostuisi valtioneuvoston ohjauksessa päätetyistä painopisteistä ja teema-alueista, joilla katsotaan olevan merkittäviä yhteiskunnan haasteita. Ohjelman rahoitus, 200 miljoonaa euroa, koottaisiin tutkimuslaitosten budjeteista, Suomen Akatemian budjetista (ohjelmaperusteinen rahoitus) ja Tekesin budjetista (osa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnatusta rahoituksesta).

Ehdotetun strategisen politiikkatutkimuksen sisältöä ei ole esityksessä kuvattu tarkemmin. Erityisesti avoimeksi jää, millä tavoin se eroaa tutkimuslaitosten, Suomen Akatemian ja Tekesin tällä hetkellä rahoittamasta tutkimustoiminnasta. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen suuri koko herättää kysymyksen siitä, millä tavoin uudistuksessa varmistetaan esimerkiksi eri ministeriöiden lainvalmistelun ja vaikutusarviointien tarpeet ja muut viranomaistoimintaan liittyvät tiedontarpeet, joihin tutkimuslaitokset nykyään tuottavat paljon tietoa. Tutkimus voi olla heikkotasoista akateemiseksi tutkimukseksi, mutta hyvää ja vaikuttavaa muusta näkökulmasta. Akava on huolissaan siitä, pystyykö tieteellisen tutkimuksen lähtökohdista rakentuva Suomen Akatemia riittävästi muuntumaan tunnistaakseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvän strategisen tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun erityispiirteet. On myös arvioitava uuden tehtävän vaikutukset Suomen Akatemian perustehtävän toteuttamiseen. Mikäli uusi tehtävä jää Suomen Akatemiassa irralliseksi, on myös syytä arvioida, olisiko rahoitusinstrumentti sijoitettava johonkin muuhun yhteyteen.

Kilpailuun perustuvan rahoituksen osuus esityksessä liian suuri

Akava näkee ehdotetun kilpaillun rahoituksen osuuden liian suurena. Ehdottomasti se on liian suuri toteutettavaksi esitetyssä aikataulussa. Sen suuruutta kuvaa, että se vastaa yli 2000 tutkijan vuosikustannusta. Rahan siirryttyä vapaasti kilpailutettavaksi kokonaismäärää ovat jakamassa myös yliopistot, yksityiset tutkimusyritykset ja ulkomaiset toimijat.

Tutkimuksen rahoituksessa tilaajaperusteisuutta voidaan lisätä maltillisesti. Sen kasvattaminen tulee kuitenkin tehdä ensisijaisesti tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämisen lähtökohdista eikä poliittisen ohjauksen lisäämisen helpottamiseksi. Osa kilpaillulle rahoitukselle asetetuista tavoitteista voitaisiin saavuttaa myös esimerkiksi tulosohjausta ja sen mittareita sekä tulosohjausprosesseja kehittämällä.

Erot laitosten toimintaympäristössä, elinkeinorakenteessa ja toiminnan luonteessa vaikuttavat niiden kykyyn toimia kilpaillun rahoituksen markkinoilla. Budjettirahoitukseltaan pienet yksiköt eivät pysty kilpailemaan rahoituksesta, koska rahoitus ei riitä vastinrahoitukseen.

Akava näkee ongelmallisena, kuinka esitys mahdollistaa tutkimuslaitosten omaehtoisen tutkimustyön, mikäli perusrahoituksen osuus erittäin niukka. Edellyttääkö kilpailtu rahoitus oman vastinrahoituksen? Siinä tapauksessa on turvattava tutkimuslaitosten oman perusrahoituksen riittävä taso. Vahvaa perusrahoitusta edellyttää jo tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, kuten laiteinvestoinnit ja tutkimusaineistojen hankinta. Myös laitosten erityispiirteet tulisi huomioida, sillä monien alojen soveltava tutkimus edellyttää kallista infrastruktuuria.

Tutkimuslaitoksilla monenlaisia tehtäviä

Tutkimus- ja selvitystyön lisäksi keskeisenä osana tutkijan työhön kuuluu kehittävä työ esimerkiksi koulutuksina. Selvityksessä on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen ongelmaan, miten strateginen tieto siirtyy päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi yhteiskunnan eri sektoreille. Monen tutkimusviraston tehtäviin kuuluu myös viranomais- ja asiantuntijatoiminnan roolit. Näiden roolien ja tehtävien asemaa ja toiminnan edellytyksiä uusissa toimintaympäristöissä ei ole esityksessä tarkasteltu.

Akava näkee vaarana, että kilpaillun rahoituksen mittarit määritellään tutkimuslaitosten näkökulmasta yksipuolisesti tai vinoutuneesti, joko akateemisen tutkimuksen lähtökohdista tai jostain muista lähtökohdista käsin. On erittäin tärkeää, että tutkimuslaitosten omaleimainen ja monipuolinen yhteiskuntapoliittinen tehtävä tunnistetaan ja tunnustetaan.

Esitettyjen fuusioiden toimeenpano edellyttää vielä tarkempaa ja eriytyneempää analyysiä siitä, millaisia tiedontarpeita ja kehittämistarpeita eri tutkimuslaitosten osalta yhteiskunnassa on. Isojen laitosten yhdistämisesitykset näyttävät syntyneen ilman laitosten tarkempaa tehtäväanalyysiä. Samankin yksikön alle mahtuu hyvin erilaisia tehtäviä ja toimintoja eikä laitoksen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena ole välttämättä mielekästä. Fuusioiden yhteydessä on varmistuttava, että yhtään merkittävää tutkimusalaa ei sijoiteta sellaiseen organisaatioon, jossa sillä ei ole kehittymismahdollisuuksia.

Esitykset yhdistymisistä näyttävät noudattavan melko pitkälle perinteisiä ministeriörajoja. Nimenomaan yhteiskunnallinen päätöksenteko ja globaali kilpailu edellyttäisivät yhä enemmän poikkihallinnollista ja monitieteistä lähestymistä. Esitys vastaa huonosti tähän haasteeseen. OECD:n näkemyksen mukaan strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen vaatii poikkihallinnollisuutta ja parempaa hallinnon kokonaisuutta koskevaa ennakointia ja suunnittelua (s. 43). Akava näkee, ettei esitys riittävästi pyri vastaamaan tähän haasteeseen. 

Henkilöstö tekee tuloksen – henkilöstöstä on huolehdittava

Kokonaisuudistus tulee toteuttaa henkilöstöstä huolehtimalla ja korostamalla tutkimustoimintaa tekevien osaajien toimintaedellytyksiä. Kilpailutettu rahoitus ja sen määräaikaisuus eivät saa ainakaan yksinään olla perusteita työsuhteiden määräaikaisuudelle. Akava näkee, että kilpaillun rahoituksen lisäämisellä olisi väistämättä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Pelättävissä on irtisanomisia, lomautuksia sekä määräaikaisuuksien lisääntymistä. Jos kokonaisuudistus johtaa henkilöstöjärjestelyihin, tulee niiden kohteiksi joutuviin soveltaa muutosturvan parhaita käytäntöjä.

Tutkimustoiminta on pitkäjänteistä toimintaa joka vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Parhaita tuloksia saadaan motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä, jonka ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta. Kilpailtu rahoitus tarkoittaa myös hankehakemuksia, jotka vievät aikaa varsinaiselta tutkimustyöltä.

Akava pelkää, että kohdentamaton kilpailtu rahoitus on myös helpompi kohde rahoitusleikkauksille kuin suorat leikkaukset yksittäisen tutkimuslaitoksen budjetista. Leikkaus jää ikään kuin kasvottomaksi. Jos rahoitus on lyhyissä pätkissä, pitkäjänteisyys sekä tutkimuksessa että työsuhteissa katoaa helposti.

Työterveyslaitos säilytettävä itsenäisenä

Akava pitää ongelmallisena esitetyistä fuusioista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusyksikön yhdistämistä. Kyse on kolmesta organisaatiosta, joista vain THL kuuluu valtion virasto-organisaatioon. Työterveyslaitos poikkeaa monessa suhteessa Kelan tutkimusyksiköstä ja THL:sta.

Työterveyslaitos on Suomessa ainoa tutkimuslaitos, jossa tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin korkealle arvostettua työelämän tarpeista lähtevää tutkimusta.  Suomessa monet yksityiset työnantajat tilaavat tutkimuksia omiin tarpeisiinsa Työterveyslaitokselta ja eurooppalaista tilaustutkimusta laitoksella tehdään paljon. On suuri vaara, että uudessa yhteisessä organisaatiossa työelämään kohdistuvan tutkimuksen asema heikkenisi.

Työterveyslaitoksen itsenäisen aseman säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen nimenomaisesti työelämälähtöisesti ovat edellytyksiä pyrittäessä edistämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria. Työterveyslaitos hoitaa yliopistollista tehtävää vastatessaan Suomessa työterveyslääkärien erikoistumiskoulutuksesta ja järjestää työterveyshoitajien ja muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden koulutusta. Lisäksi Työterveyslaitos koordinoi muualla maassa ammattikorkeakouluissa järjestettävää vastaavaa erikoistumiskoulutusta. Tutkimustoiminnan ohella muista tutkimuslaitoksista poiketen Työterveyslaitos vastaa myös potilastyöstä ja erityisesti vaativasta ammattitautidiagnostiikasta. Vaativimmat tapaukset lähetetään muista terveydenhuollon yksiköistä Työterveyslaitokselle. 

Akava kiinnittää huomiota myös eri tutkimuslaitosten tai yksiköiden omistukseen ja ohjaukseen. Työterveyslaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnossa ovat myös työmarkkinaosapuolet. Tämä edustus tulee jatkossakin turvata ja siten varmistaa tiivis yhteys työelämään ja sen tarpeisiin. Tutkimuksen ohjauksessa ja strategisissa valinnoissa työmarkkinaosapuolilla tulee jatkossakin olla tärkeä rooli, jotta Työterveyslaitos voi jatkossakin palvella työelämää ja sen kehittämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itsenäisenä jatkamista puoltaa osaltaan se, että Kansanterveyslaitoksesta ja Stakesista muodostettiin THL vuoden 2009 alusta ja fuusioprosessi on vielä käynnissä. Myös Työterveyslaitoksessa on vastikään tehty suuria organisaatiomuutoksia. Jos fuusio tehtäisiin nyt, se olisi kohtuutonta henkilöstöä kohtaan. Laitosten erilaiset säädöspohjat ja poikkeavat tutkimuskohteet merkitsisivät fuusiovaiheessa tutkimuksen tuloksellisuuden vaarantamista useiksi vuosiksi. Laitokset ovat kooltaan suuria, joten fuusiosta ei saataisi juurikaan mittakaavaetuja.

Akava ry


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje