Palkansaajakeskusjärjestöjen Akava ja STTK lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta

17.8.2012/Paula Ilveskivi
Dnro 090/62/2012

Lausuntopyyntönne 19.6.2012/Dnro STM/2541/2012

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta

  • Asetusluonnos on pääosiltaan hyvä ja oikean suuntainen, ja edistää useissa työryhmissä yhteisesti sovittuja työterveyshuollon kehittämistä koskevia periaatteita.
  • Asetuksessa tulee vahvistaa edelleen kaikkien henkilöstöryhmien edustajien roolia työterveyshuoltoyhteistyössä.
  • Asetukseen kirjattavat työterveyshuollon kehittämistä koskevat periaatteet tulee toteuttaa myös käytännössä ohjauksella ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita kouluttamalla.  
Pyydettynä lausuntona otsikkoasiasta toimihenkilökeskusjärjestöt Akava ja STTK lausuvat näkemyksenään seuraavaa: 

Yleistä

Toimihenkilökeskusjärjestöt Akava ja  STTK ovat sitoutuneet etsimään niitä keinoja, joilla työuria voidaan pidentää niiden eri vaiheissa. Työterveyshuollon sekä työpaikan osapuolten kanssa tehtävän työterveysyhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä keinoista näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Käsiteltävänä oleva asetusluonnos on pääosiltaan hyvä ja oikean suuntainen, ja se edistää osaltaan niitä työterveyshuollon kehittämistä koskevia periaatteita, joita Jukka Ahtelan johdolla toiminut Työelämäryhmä, Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä työryhmä (STM:n selvityksiä 2011:6) ja Työhyvinvointityöryhmä  (STM:n selvityksiä 2011:4) loppuraporteissaan esittivät.  Kuitenkin asetus vaatii näkemyksemme mukaan vielä joitakin täsmennyksiä ja lisäyksiä, jotta se vastaisi työterveyshuollon kehittämisen haasteisiin.

Työterveyshuollon toimintatapa ja työterveyshuoltoyhteistyö

Tuloksellinen työterveyshuoltoyhteistyö edellyttää henkilöstön ja heidän edustajiensa mukanaoloa prosessin eri vaiheissa ja se edellyttää koko organisaation sitoutumista ja kaikkien henkilöstöryhmien mukanaoloa. Työterveysyhteistyön vaikuttavuuden parantamiseksi on oltava selvillä kaikkien työtehtävien olosuhteisiin perustuvista tarpeista. Henkilöstön edustajien rooli ei vielä tule riittävän vahvasti esille asetusluonnoksessa.  Siksi yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa tulee vielä lisätä Työterveyshuollon suunnittelua (6 §) arviointia ja seurantaa (8 §) ja työpaikkaselvitysten tekemistä (11 §) koskeviin pykäliin.

Työterveyshuollon suunnittelu ja laadunvarmistus

Niillä aloilla, joilla henkilöstöllä on lakiin perustuva velvollisuus huolehtia fyysisestä kunnosta ja osallistua pakollisiin sekä riskialttiisiin kuntotesteihin, tai joilla on määritelty fyysiseen tai muuhun suorituskykyyn liittyviä kriteereitä, jotka työntekijän vähintäänkin tulee täyttää toimiakseen kyseisessä ammatissa, on nämä tekijät  otettava painotetusti huomioon työterveydenhuollon suunnitelmissa ja toiminnassa.  Sama koskee erityisen tapaturmaherkkiä ammattialoja. Näillä ammattialoilla työterveyshuollon moniammatillisten asiantuntijoiden tulee tavanomaistakin tiiviimmin seurata ja tukea työntekijän työssä selviytymistä mainittujen kriteereiden pohjalta. Tämä tulee kirjata myös terveystarkastusten sisältöä koskevaan pykälään (12 §). Saman pykälän kohdassa 8 tulee työntekijän kanssa laadittavaan terveyssuunnitelmaan sisällyttää elintapojen rinnalle työskentelytavat. Terveyssuunnitelmalla tulee tässä yhteydessä tarkoittaa huomattavasti laajempaa suunnitelmaa kuin pelkästään terveellisiin elämäntapoihin ohjaamista. Myös tarvittava työhön paluun tuki tulee lisätä 12 §:ään. Tätä lisäystä edellyttävät jo tehdyt lainsäädäntömuutokset.

Lisäksi työpaikkaselvityksen tekemistä koskevaan 11 §:ään tulee lisätä kirjaus, jonka mukaan työpaikkaselvitystä tehtäessä tulee varmistaa, että työnantajan oma riskinarviointi on työterveyshuollon käytettävissä.  

Laadun ja vaikuttavuuden seuranta (8 §) ovat keskeisiä tekijöitä työterveyspalvelujen parantamisessa. Perustelumuistiossa tulee avata lisää niitä tekijöitä, joihin vähintäänkin on kiinnitettävä huomiota laatua ja vaikuttavuutta seurattaessa. Vaikka laadun ja vaikuttavuuden seuranta ovat juuri nyt kehittämistoimien kohteena, samalla on varmistettava, ettei miltään osin aliteta tai heikennetä voimassa olevan asetuksen tasoa.

Työterveyshuollon toimintaa kehitettäessä keskeistä on luottamuksellisuuden säilyminen. Siksi perustelumuistiossa tulisi mainita terveydenhuollon yleiset tietosuojavaatimukset, sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Nämä sopisivat esimerkiksi asetuksen 2 §:ää ja 3 §:ää koskeviin perustelumuistion kohtiin.

Terveystarkastusten tekeminen, neuvonta, ohjaus ja palaute sekä ensiapu

Asetusluonnoksen mukaan terveystarkastus olisi tehtävä ”normaaleista poikkeavien työaikajärjestelyjen perusteella” (14 §:n 1 momentin 4.kohta). Työaikajärjestelyjen kirjo on kuitenkin nykyään hyvin monimuotoinen ja vaihteleva ja käsite ”normaali työaika” on vaikeaselkoinen. Siksi säännöksen muotoilu tulee muuttaa esimerkiksi muotoon ”tarvittaessa työaikajärjestelyjen perusteella”.

Neuvontaa, ohjausta ja palautetta koskevan 18 §:n 1 momentin 6 kohdassa tulee ”työn, työympäristön ja työyhteisön parantamisen” sijaan puhua kehittämisestä.
Koska ensiapuvalmiudesta säädetään 19 §:ssä, voi 18 §:n 2 kohdasta poistaa kokonaan maininnan ensiavusta. Tässä yhteydessä ensiavun mainitseminen voi tarpeettomasti kapeuttaa tulkintaa.

Ensiaputilanteiden esimerkkeihin 19 §:n perusteluissa psyykkisten reaktioiden neuvonnassa ja ohjauksessa tulee lisätä väkivaltatilanteet ja jälkihoitomahdollisuus aloilla, joilla väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ovat arkipäivää, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetusalalla.

Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat sekä heidän koulutuksensa

Asetuksen tulee muun moniammatillisen asiantuntijuuden ohella (22 §) sisältää myös sosiaalihuollon  ja -vakuutuksen  asiantuntijat.  Tästä täydennyksestä vallitsi yksimielisyys jo ns. Rantahalvarin työryhmän loppuraportissa (Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä työryhmä STM:n selvityksiä 2011:6).

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja moniammatillisten asiantuntijoiden työllä on keskeinen merkitys suomalaisten työurien pidentämisessä. Siksi heitä on koulutettava riittävästi ja laadukkaaseen koulutukseen on myös suunnattava riittävä resursointi. Pelkkä koulutuksen seuranta ei varmista asiantuntijoiden saatavuutta ja osaamista (23 §).

Asetusluonnoksen 24 §:n siirtymäsäännökset tulee terveydenhoitajien ohella ulottaa muihinkin työterveyshuollon asiantuntijoihin.

Sukupuolivaikutusten arviointi

Asetusluonnoksen perustelumuistion kohdasta ”3. Vaikutukset” puuttuu sukupuolivaikutuksien arviointi. Vaikka työterveyshuoltoasetus lähtökohtaisesti onkin sukupuolineutraali, on käytännön tasolla mahdollista ottaa huomioon sen vaikutuksia vahvasti naisvaltaisille tai miesvaltaisille aloille tai työsuhdemuotoihin, sekä naisten ja miesten elämänkaarelle ja työurille tyypillisiin tilanteisiin, kuten raskaus, perheen ja läheisten hoito. Esitämme, että kyseistä kohtaa täydennetään sukupuolivaikutuksien arvioinnilla.

Lopuksi

Lopuksi toimihenkilöjärjestöt Akava ja STTK toteavat, että työterveyshuoltoasetuksen uudistaminen on hyvä alku työterveyshuollon kehittämiseksi, mutta sen jälkityönä tulee olemaan olennaista käytännön työtä ohjaavien opaskirjojen kolmikantainen päivitystyö, sekä työterveyshuollon ammattilaisten ja työpaikan osapuolten kouluttaminen uudistetuista työterveyshuollon sisällöistä ja toimintatavoista. Tähän jatkotyöhön tulee myös osoittaa riittävät resurssit.

Akava ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje