Akavan lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ILO:lle vuonna 2012 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta


18.6.2012 Jenni Karjalainen
Dnro 068/62/2012

Lausuntopyyntönne 10.5.2012/Dnro TEM/859/04.03.02/2012

ILO:lle vuonna 2012 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Yleissopimusten 12, 19, 118, 128, 129 ja 168 osalta Akavalla ei tällä erää ole lausuttavaa.

Yleissopimus 81, ammattientarkastus teollisuudessa ja kaupassa

Vanhasen II hallituksen toteuttama aluehallintouudistus ja valtion tuottavuusohjelma heikensivät työsuojelun resursseja ja toimintamahdollisuuksia. Uudistusten keskeisenä tavoitteena oli hallinnollisten kustannusten pienentäminen, mutta joidenkin arvioiden mukaan monimutkainen järjestelmä on tullut jopa kalliimmaksi. Sekä kattavuudessa että laadussa on ollut puutteita. Kansalaisten on vaikea hahmottaa, kuka työsuojelusta vastaa ja kenen puoleen ongelmatilanteissa voi kääntyä. Työmarkkinaosapuolet ovat kantaneet huolta myös työsuojeluviranomaisten riippumattomuudesta.

Akava muistuttaa, että yleissopimuksen artiklat 20 ja 21 edellyttävät, että työsuojeluviranomaisten toiminnasta ja vaikuttavuudesta olisi kattava seurantajärjestelmä.

Lisäksi Akava pyytää huomioimaan yleissopimuksen 81 soveltamisongelmissa vuosien 2010, 2008, 2006, 2005 ja 2004 palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset lausunnot.

Yleissopimus 100, samapalkkaisuus

Naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt pitkään samana. Akavalaisista naiset ansaitsevat keskimäärin 3600 euroa kuukaudessa ja miehet 4520 euroa. Naisten palkka on siis noin 80 % miesten palkasta.

Korkeasti koulutettujen naisten ja miesten välistä palkkaeroa selittää pitkälti se, että he ovat töissä eri aloilla ja eri asematasoilla. Tähän vaikuttavat erityisesti koulutusvalinnat. Palkkaeron taustalla on myös toimiasema: miehet toimivat esimies- ja johtotehtävissä naisia useammin, myös muuten naisvaltaisilla aloilla.

Perusteeton palkkaero naisten ja miesten palkoissa akavalaisilla aloilla on 5–14 %. Erot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla.

Varsinaisen palkan lisäksi palkanosat tai muut työsuhde-edut saattavat kohdentua epätasaisesti. Akavalaisista naisista vain 11 %:lle maksettiin tulospalkkiota vuonna 2010, miehistä 27 %:lle.

Uusien palkkausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut palkkojen määräytymisperusteita. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumisen perustuvat osat ovat yleisimmin käytössä olevat palkanosat. Akavalaisittain on myönteistä, että uudet palkkausjärjestelmät ovat julkisella sektorilla onnistuneet kaventamaan palkkaeroja erityisesti ylimmissä vaativuusluokissa. Sen sijaan keskijohdon palkkauksessa on edelleen merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Vaativuuden arviointi ei myöskään ole aina objektiivista ja sitä käytetään joskus perusteluna toista sukupuolta suosivalle palkkarakenteelle. Akavalaisten ongelmana on erityisesti tiedon puute käytössä olevista järjestelmistä. Henkilöstön edustajien tiedonsaanti on puutteellista, jolloin palkkaerojen korjaaminen on mahdotonta.

Työpaikoilla tärkeä työkalu palkkaerojen poistamiseen on lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman osana tehtävä palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Tasa-arvolakiin tulisi kirjata henkilöstön edustajan oikeus osallistua palkkakartoitukseen koko prosessin ajan. Lisäksi hänelle on turvattava riittävät oikeudet saada tietoa käytössä olevan palkkausjärjestelmän kriteereistä, tehtävän vaativuuden määräytymisperusteista, eri palkanosista sekä edustamiensa henkilöiden palkoista eriteltyinä niin, että sukupuolten väliset palkkaerot on mahdollista tunnistaa.

Perusteettomien palkkaerojen kitkemiseksi palkkakartoitusten analysointivelvoite tulisi kirjata lakiin. Koska yksittäinen työntekijä pelkää työpaikkansa menetystä ja hankalaksi leimautumista, palkkasyrjintää voitaisiin kitkeä myös säätämällä järjestöille oikeus nostaa kanne työntekijän puolesta.

Yleissopimus 111, työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä

Vain murto-osa ulkomaalaisiin kohdistuvista työsyrjintätapauksista tulee esiin ja päätyy oikeuteen. Ongelmana on, etteivät Suomeen tulevat siirtotyöntekijät tunne oikeuksiaan. Näin on erityisesti silloin, kun Suomeen saavutaan huomattavasti alemman palkkatason maista. Palkkasyrjintä on yleisin hyväksikäytön muoto.

Yritykset palkkaavat ulkomaista työvoimaa työntekijöiden osaamisen vuoksi, mutta usein myös siksi, että valvonnan ja Suomen työmarkkinajärjestelmän tuntemuksen puutteen vuoksi siirtotyöntekijöille voidaan maksaa pienempää palkkaa kuin kantaväestölle. Kuitenkaan työehtojen valvontaa ei ole lisätty, vaan ennemmin vähennetty.

Ammattiliitot ja niitä työpaikoilla edustavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat usein ainoita, jotka voivat auttaa siirtotyöntekijöitä palkka- ja työsuhdeasioissa sekä valvoa oikeuksien toteutumista. Valvontaa vaikeuttaa, että Suomen tietosuojalainsäädäntöä on tulkittu siten, ettei luottamusmiehillä ja liitoilla ole oikeutta saada yksittäisiä palkkatietoja. Oikeus saada tietoja olisi kuitenkin erityisen tärkeää silloin, kun kyse on siirtotyöntekijöistä, joilla ei välttämättä ole mitään tietoa suomalaisista palkoista ja muista työehdoista.

Suomea sitovien EU-asetusten mukaan täällä tilapäisesti olevat työntekijät (ns. lähetetyt työntekijät) vakuutetaan lähtömaassa. Suomen sosiaaliturvan kattavuuden vuoksi ulkomaisen työntekijän palkkaaminen on useimmiten halvempaa, vaikka työntekijälle maksettaisiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sinänsä laillinen tilanne voi johtaa käytännössä ulkomaisen työvoiman suosimiseen.

Yleissopimus 121, työvammatapauksissa myönnettävät edut

Suomessa on edelleen vakavia puutteita työpaikoilla rakennusten kosteusvauriomikrobeille ja/tai niiden toksiineille altistuneiden työntekijöiden sosiaaliturvassa. Tapaturmavakuutusuudistuksen yhteydessä ongelmaa pyritään ratkaisemaan, mutta asia etenee hitaasti.

Työpaikan kosteusvauriomikrobien vuoksi sairastunut työntekijä jää usein vaille sosiaaliturvaa sairausajan palkan maksamisen päättyessä. Monissa tapauksissa Kansaneläkelaitos ei maksa työntekijälle sosiaalivakuutukseen kuuluvaa sairauspäivärahaa. Kela ei välttämättä katso työntekijää etuuteen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, vaikka henkilö olisi kyvytön työskentelemään työympäristöstä aiheutuneen sairauden vuoksi.  Jos työnantaja ei osoita sairastuneelle muuta työympäristöä eikä työntekijä kykene palaamaan entiseen työhönsä, saattaa hän jäädä täysin ilman toimeentuloa tilanteissa, joissa oireilun ei katsota riittävän ammattitautidiagnoosiin.  

Kosteusvaurioaltistumisen korvaamisessa ammattitautina on ongelmia, jotka tulisi pikaisesti ratkaista. Tapausten toteamisesta ja korvaamista hankaloittaa, että sairastuneen tutkimukseen pääsy on vaikeaa ja vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt epäyhtenäisiä.

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje