Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK, STTK ja Akava lausunto ulkoasiainministeriölle Euroopan neuvostolle annetun uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista

19.11.2012 Jenni Karjalainen
Dnro 112/62/2012

Lausuntopyyntönne 19.9.2012/HELM646-51

EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen kahdeksas määräaikaisraportti

Pyydettynä lausuntona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry,    Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry toteavat viitekohdassa mainitun asian osalta seuraavaa:

Artikla 3: Oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin

Suomen palkansaajakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen raportissa kiinnitettäisiin huomiota kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamiin ongelmiin. Työterveyslaitoksen eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässä tuoreessa selvityksessä arvioidaan, että merkittävälle kosteus- ja homevauriolle altistuu päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa 240 000–360 000 ihmistä. Terveyden menettämisen lisäksi ongelmasta aiheutuu vuosittain huomattavia kustannuksia ja taloudellisia menetyksiä.

Suomen palkansaajajärjestöt toivovat, että raportissa olisi mainittu myös työpaikkatapaturmien kokonaismäärä sen sijaan, että siinä esitetään vuosilta 2008 ja 2009 yli 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien määrä. Tätä lyhyemmät tapaturmat muodostavat yli puolet kaikista työpaikkatapaturmista ja tapaturmien torjunnan kannalta olisi tärkeää puuttua työpaikoilla myös lyhytkestoista työkyvyttömyyttä aiheuttavien tapaturmien torjuntaan ja ”läheltä piti”-tilanteiden analysointiin.

Raportista saa kuvan, että tapaturmien määrä olisi kääntynyt Suomessa laskuun, koska esitetyt luvut ovat vuosilta 2008 - 2009. Tällöin taloustaantuman vaikutus tapaturmien määrään oli ilmeinen. Tilastojen mukaan seuraavina vuosina sekä tapaturmien määrä että tapaturmataajuus ovat kasvaneet.

Työmatkalla tapahtuneet kuolemat ovat tietenkin tärkeä raportoitava asia, mutta tärkeämmän kuvan työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä antaa työpaikkakuolemien määrä 2008–2009–2010 eli 30–26–33 kuolemaa vuosittain.

Työterveyshuoltopalvelujen osalta palkansaajajärjestöt toteavat, että varsinkin pienissä, alle 10 työntekijän yrityksissä, työterveyshuollon kattavuudessa on puutteita. Lisäksi vaikka muodollisesti työterveyshuoltopalvelut on järjestetty, ei työterveyshuollon sisältö kaikilta osin vastaa työterveyshuoltolain vaatimuksia, eikä esimerkiksi kaikkia lain edellyttämiä terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä ole tehty. Kattavuuden osalta ongelmia esiintyy myös määräaikaisissa työsuhteissa ja vuokratyössä. Tämän vuoksi olisi tärkeää kehittää uusia keinoja työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön valvontaan.

Artikla 11

Terveyspalveluiden saatavuudessa esiintyy jatkuvasti puutteita ja ongelmia. Esimerkiksi neuvolapalvelut eivät toteudu asetuksen mukaisesti n. 15 %.ssa kuntia, ja opiskelijoiden terveyspalvelujen kattavuus on puutteellista erityisesti lukioissa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja hoito ei toteudu riittävästi, ja alkoholin liikakäyttöön liittyvä sairastavuus ja kuolleisuus ovat pysyneet korkeina.

Perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien saatavuus ei vastaa tarvetta. Esimerkiksi lääkärin vastaanotolle voi joutua jonottamaan useita viikkoja, jopa kuukausia. Ongelmia ei esiinny ainoastaan maaseudulla, vaan myös useissa kaupungeissa mukaan lukien pääkaupunkiseutu.

Kaivosalan ajankohtaiset ongelmat ovat konkretisoineet ympäristöterveyden suojelussa ja valvonnassa esiintyviä puutteita.

Artikla 12:3: sosiaaliturvan riittävän tason turvaaminen, vähintään ILO:n sosi-aaliturvasopimuksen nro 102:n tasolla

Suomen raportin sivulla 30 (question 3), viimeisessä kappaleessa, on kerrottu sosiaalietuuksien korvausasteista. Kappaleessa ei ole otettu takuueläkettä huomioon. Tekstin mukaan työttömyysturvan korvausaste olisi 60 % ja sairauspäivärahan korvausaste olisi 90 %. Ilmeisesti työttömyysturvan korvausaste on tarkoitettu ilmoittaa keskimääräisenä. Käytännössä ansiosidonnaisen työttömyysturvan korvausaste riippuu merkittävästi etuuden pohjana olevan työtulon määrästä, eli mitä pienemmät työtulot sen parempi korvausaste ja mitä paremmat työtulot sen huonompi korvausaste. Korvausaste vaihtelee karkeasti noin 40–90 %:n välillä. Sairauspäivärahan korvausaste työtuloista ei ole keskimäärin 90 %, vaan selvästi alempi, noin 60–70 %:n luokkaa (korvausaste laskee ansiotason noustessa).

Sama virhe toistuu sivulla 32 olevassa graafisessa esityksessä.  Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että raportissa annettavat tiedot ovat mahdollisimman oikeita ja että tekstiä ja graafista esitystä em. osin tarkistetaan.   

Artikla 13: oikeus sosiaaliturvaan ja lääkinnälliseen apuun

Artiklan 13 kohdassa 1 edellytetään "varmistamaan, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja tai varoja ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia tuloja tai varoja joko omin avuin tai muista lähteistä, etenkin sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista etuuksista, annetaan riittävää apua ja sairastapauksissa kyseisen tilan vaatimaa hoitoa".

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden työntekijöiden sosiaaliturvassa on Suomessa edelleen vakavia puutteita. Usein kosteus- ja homevaurion vuoksi sairastunut työntekijä jää vaille sosiaaliturvaa sairausajan palkan päättyessä, koska Kansaneläkelaitos ei maksa sairastuneelle sosiaalivakuutukseen kuuluvaa sairauspäivärahaa. Soveltamiskäytännössä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä, jos hänellä ilmenee oireilua ainoastaan työpaikalla, jossa on home- ja kosteusvaurioita. Jos työnantaja ei osoita sairastuneelle muuta työympäristöä eikä työntekijä kykene palaamaan entiseen työhönsä, saattaa hän jäädä täysin ilman toimeentuloa, jos oireilun ei katsota riittävän ammattitautidiagnoosiin.

Ammattitautidiagnostiikkaa ja tutkimusmenetelmiä tulisi kehittää, jotta kosteus- ja homevauriotapauksista kärsivien työntekijöiden sairauden laatu voitaisiin arvioida tarkemmin ja ammattitautitapauksissa heidän sosiaaliturvansa järjestää osana työnantajien rahoittamaa lakisääteistä tapaturmavakuutusjärjestelmää. Työnantaja on vastuussa terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä. Jos työnantaja laiminlyö tämän velvoitteensa, tulee kustannustenkin kohdistua työnantajiin. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan mm. tapaturmavakuutuslain uudistuksen yhteydessä, mutta asia näyttää etenevän kovin hitaasti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry


Lisätietoja
Ilkka Kaukoranta,SAK
Inka Douglas, STTK
Jenni Karjalainen, Akava


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje